Päivitetty 13.09.2010

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Angelniemen vanhin rippikirja

Vanhojen käsialojen tulkinta -sarja jatkuu

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 1/2009. Kirjoittaja Vesa Hänninen

 

Salon seudulla ja koko Varsinais-Suomessa on lähdeaineiston osalta poikkeuksellisen hyvät edellytykset sukututkimukselle. Tämä saattaa toisinaan aiheuttaa jopa lievää kateudenpoikasta: Siinä, missä itäsuomalaista sukua tutkiva kykenee hajanaisia lähdekatkelmia yhdistellen vaivoin etenemään kolmen vuosisadan taakse, on lounaisella peltoviljelyalueella miltei ihme, ellei tutkimus huipennu esi-isiin 1500-luvun maakirjoissa. Pelkästään kirkolliset lähdesarjat ulottuvat Varsinais-Suomessa kauemmas kuin muualla keskimäärin.

Ensimmäiset määräykset kirkonkirjojen pidosta antoi Turun piispa Juhana Gezelius (1615 – 1690) vuonna 1665. Papisto näyttää noudattaneen piispallista ohjetta varsin tunnollisesti, sillä esimerkiksi Salon seudulla kirkollinen väestökirjanpito aloitettiin useimmissa seurakunnissa jo 1660-luvun lopulla. Angelniemen eli Korven kappeli oli yksi edelläkävijöistä.

Angelniemen vanhimpia kirkonkirjoja voi tutkia helposti Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen (SSHY) sivustolla internetissä, os. http://www.sukuhistoria.fi. Alkuperäiset kirjavanhukset ovat nykyisin säilytettävänä Turun maakuntaarkistossa, mutta vielä pari vuosikymmentä sitten niitä saattoi lehteillä menemällä Halikon kirkkoherranviraston holviin. Rippikirjoista vanhin (arkistosignum I Aa:1) on noin parin sentin paksuinen. Se sisältää tavallisesta poiketen tietoja vain vuodelta 1667. Kirjaa on käytetty lähinnä kinkerisuoritusten muistiin kirjaamiseen. Alkuaikoina rippikirjoihin ei ollut tapana merkitä tarkkoja henkilötietoja eikä ehtoollispäivämääriäkään.

Koska rippikirjat sisältävät usein kopiointi- tms. virheitä, on niiden rinnalla aina, mikäli mahdollista, käytettävä historiakirjoja eli syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luetteloita. Esimerkkitapauksessa tämä on välttämätöntä jo henkilöiden keskinäisten sukulaisuussuhteiden selvittämiseksi, sillä nimien perässä olevat viittaukset ovat kovin epämääräisiä. Nähtävästi ensimmäisenä mainittu Kerttu oli Asilan yksinäistalon vanhaemäntä ja Simo-isännän äiti, Elina oli Simon vaimo, Marja luultavimmin isännän sisar, mutta kenen poika olikaan 6. rivillä mainittu Antero?

Angelniemen vanhimman rippikirjan esimerkkisivu, sivu 24, vuodelta 1667 - 1667:

http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/angelniemi/rippikirja_1667-1667_mko1/16.htm

Lähde: SSHY Angelniemi, RK 1667-1667 MKO 1, kuva 16/sivu 24

Yllämainitun esimerkkisivun rippikirjatekstin tulkinta (vas.) ja suomennos.

24

Assila

Gertrud Moder
Simon Bonde
Elin hustru
Marija syster
Hendrich dreng död
Anders dot(ters) po(i?)k(e)
Anders dreng
Brijta syster
Lijsa Pijga

  24 (=sivunumero)

Asila

Kerttu äiti
Simo isäntä
Elina vaimo
Marja sisar
Heikki renki kuollut
Antero tyttärenpoika
Antero renki
Riitta sisar
Liisa piika

Vesa Hänninen

 

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 2/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Syksyn 2017 toimintakalenteri Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Sukututkijahakemisto uudistuu Lue lisää ...

Kevätretkellä Vesilahdessa 13.5.2017 Lue lisää ...

Teppo Karppinen - SSSry:n kunniajäsen Lue lisää ...

Inkerin sivistys- ja kulttuurihistorian tutkimus ja inkerinsuomalaisten identiteetti Suomessa Lue lisää ...

Jacob Johan Maexmontan (1796-1884) - Suomen metsästyskuningas Lue lisää ...

Retki Ritarihuoneelle 26.1.2017 Lue lisää ...

Kirjaston uudet kirjat vuonna 2017 Lue lisää ...

Uusia hakemistoja Salon alueen kirkonkirjoihin SSHY:n jäsensivuilla Lue lisää ...

Kaikilla kotieläimillä on oma nimi Lue lisää ...

Ulrika Juseliuksen kotisivut Lue lisää ...

Voitto Hellstenin esipolvikaavio Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi