Päivitetty 29.09.2016

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Granfelteista Flemingeihin - etäisiä esipolviani

Artikkeli on julkaistu myös Suvustaja-lehdessä 1/2015. Kirjoittaja Martti Attila.
Viittaukset kaavioon ja muihin artikkelihin on muutettu verkkosivuille sopivaan muotoon.

Alempana on kaavio esipolvistani – lähtöhenkilö, Carl Adolf Granfelt, on kuuden sukupolven takaa. Sekä aateliset että rälssisuvut avioituivat 1600–1700 -luvuilla usein keskenään. Siksi suurtilalliset olivat monesti jotain kautta sukua keskenään. Minulle uusi havainto oli se, että Carl Adolf Granfeltin juuret ovat Varsinais-Suomessa Paraisilla molempien hänen vanhempiensa puolelta, yhteensä ainakin neljän suvun kautta.

Granfeltien aateliset sukujuuret

Gabriel Berendsson omisti Rymättylän Maanpäässä rälssitilan, jonka rälssioikeudet olivat periytyneet hänen isälleen (Berend Eriksson) tämän puolison (Karin Arendsdotter) veljeltä, Paraisten Gudmund Arendsson till Rövarnäsilta (aateloitu 1586). Gabriel toimi voutina Maskun kihlakunnassa ja Turun linnassa, tuomarina Ala-Satakunnassa ja maanherran sijaisena Turun raastuvanoikeudessa 1620–1637.

Samuel Gabrielsson till Rövarnäs i Pargas (k. 1657), ratsumestari ja herastuomari, sai haltuunsa Paraisten Rövarnäsin avioliitostaan Brita Jägerhorn af Storbyn (A 266) kanssa. Britan toinen puoliso oli Klas Christoffersson Skalm i Finland (A 244), joka omisti Atun säterin Paraisilla. Britan isä Filpus Mårtensson Jägerhorn af Storby (k. 1654, rälssisukua Naantalin Luonnonmaan Isokylästä, aateloitiin v. 1634), omisti tiloja Kemiöstä ja avioliittonsa kautta Paraisilta. Filpuksen puoliso oli Sofia Gudmundsdotter till Rövarnäs, em. Gudmund Arendssonin tytär. Näin sekä Samuelilla että Britalla oli yhteinen esi-isä Arend Paraisilla.

Gabriel Samuelsson Granfelt (1648–1708), kornetti ja kapteeni, otti sukunimensä em. Gudmund Arendssonin kilven tunnuksista. Hän omisti puolet Maanpäästä sekä puolisonsa (Märta Jordan, k. 1693) perintönä kaksi Isokylän säteriä Naantalin Luonnonmaalta. Gabriel Samuelsson haki aatelisarvoa jo v. 1681.

Granfelt-suku aateloitiin vasta v. 1756 Carl Gustaf Granfeltin (A 1974) (1683–1767) haettua sitä jo v. 1738 isänsä aiemman hakemuksen perusteella. Carl Gustaf haavoittui vaikeasti ja oli sotavankina 13 vuotta. Hän omisti Pirkkalan Valkilan säterin ja avioitui Magdalena Gertrud von Pfalerin (1688–1779) kanssa.

Majuri Carl Adolf Granfelt (1730–1814) erosi sotilasuraltaan v. 1772 keskittyen Fredrik von Pfalerilta (1727–1818) ostamansa Lempäälän Lastusten kartanon hoitoon rakentaen sinne samana vuonna komean päärakennuksen. Carl Adolfin puoliso oli Sara Elisabet Ingman (1753–1833).

Märta Jordanin isä, kornetti Carl Mikaelsson von Jordan (A 243) (k. 1662), avioitui Bremenissä v. 1651 Hedvig Bredelowin kanssa ja myöhemmin Märtan äidin, Ebba Hermansdotter Flemingin (k. v. 1685 jälk.) kanssa. Kaksinnaimisesta syytettynä hän istui Turun linnan vankilassa vuodesta 1656 ja mestattiin v. 1662.

Carl Jordanin isä, Mikael von Jordan nuorempi (n. 1590–1652) oli sleesialaista ruhtinassukua, omisti läänityksiä mm. Raumalla ja Nakkilassa, soti hakkapeliittana 30-vuotisessa sodassa yleten everstiksi ja toimi Savonlinnan läänin maaherrana vuosina 1645–1650. Hänet aateloitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1638 (A 243). Kun suku liitettiin Suomen ritarihuoneeseen vuonna 1818 (A 21), oli suku jo sammunut Ruotsista. Mikael nuoremman puolison Christinan (1610–1672) isä, kenraalimajuri Jan van Monkhoven (Johan von Mönnichhofen, hollantilaista sukua, k. 1614), ansioitui monin tavoin sotilaana taistellen mm. Jacob De la Gardien joukoissa.

Ebba Fleming isä, Herman Classon Fleming (A 4) (n. 1579–1652, Askaisten Hannulasta) oli Savonlinnan läänin maaherra 1641-1645. Hänen veljenpoikansa tyttären, Ebba Maria Flemingin (1653–1678) puoliso oli ruukinpatruuna Lorenz Creutz nuorempi (V 48), vrt. Suvustaja 1/2015 s. 20: 'Säätyläisten sukulaisuuksistaSalon ja Someron kartanoissa ja ruukeissa' ja s. 22: 'Teijon ruukin rautarouvat').

Von Pfalerista rälssisukuihin

Magdalena Gertrudin isänisä Frans von Pfaler (k. 1658) osti Pirkkalan Sankilan 1650-luvulla, ja tila pysyi suvulla vuoteen 1791 asti. Fransin puolison Gertrud Belitzin (1618-1679) juuret ovat Saksassa.

Magdalena Gertrudin äidin, Maria Christinan (1662–1718) isä, Krister Nilsson Skalm i Finland (k. 1688) edusti vanhaa rälssisukua, joka oli lähtöisin Paraisten Attu-tilalta. Krister omisti mm. Pirkkalan Haapaniemi-säterin sekä Sauvosta Marike-säterin puolisonsa kautta. Kristerin äiti, Kristin Eriksdotter Skalm eller Balk (s. 1596) oli toista attulaista rälssisukua kuin miehensä Nils Thomasson Skalm. Kristinin isän Erik Klemetsson Skalm eller Balkin (k. n. 1600) puoliso oli em. Filpus Mårtensson Jägerhorn af Storbyn sisar Margareta.

Maria Christina Skalmin äiti, Christina Starck (1620–1710) oli isänsä puolelta Paraisilta lähtöisin olevaa rälssisukua. Christinan isä Hans Tomasson Starck (1594–1678) aateloitiin v. 1634 (A 222). Hän peri Paraisten Stormälö-rälssin ja puolisonsa, Christina Carlsdotter Svärd till Könickälän (1594–1662) kautta Naantalin Lapilan. Svärdin rälssisuku oli Nousiaisten Köönikkälästä. Hans Tomassonin sisaren, Margareta Tomasdotter Starckin puoliso oli Uskelan Fulkkilan Michel Påvelsson Munck af Fulkila (A 130, vrt. Suvustaja 1/2015 s. 16: 'Säätyläisten sukulaisuuksista Salon ja Someron kartanoissa ja ruukeissa')

 

Lähteet:

Martti Attila

Klikkaa taulua avataksesi sen suurempana. Carl Adof Granfelt

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 1/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Kevätretki Vesilahteen 13.5.2017. Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Uusi hallituksen jäsen esittäytyy: Marjatta Ticklén Lue lisää ...

Maakirja kertoo tilan historiasta Lue lisää ...

DNA-tulosten viidakossa koettua Lue lisää ...

DNA-tulosten jakaminen toiseen tietokantaan – GENIn sukupuista apua DNA-osumien selvittelyyn Lue lisää ...

Kokemuksia geneettisestä sukututkimuksesta Lue lisää ...

DNA-testaukset - näin pääset alkuun Lue lisää ...

Albrecht Johan Orbinski I ja II – isä ja poika, amtman ja veronvuokraaja Kannaksella Lue lisää ...

Dahlgrénit 1900-luvun alun uutisissa Lue lisää ...

Kirjallisuutta ja linkkejä genetiikan ja geneettisen sukututkimuksen opiskeluun Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi