Päivitetty 14.09.2010

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Kai Ekbom

Salon Seudun Sukututkijat r.y:n nykyiset ja entiset hallituksen jäsenet esittäytyvät:

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 1/2003. Kirjoittaja Risto Aarikka

 

Näin uutena seuran hallituksen jäsenenä lienee paikallaan esittäytyä.

Nimeni on Kai "Kaitsu" Ekbom, olen syntynyt v. 1954 Kemiössä ja asunut jo 16 vuotta Strömman kanavan reunamilla. Olen koko ikäni ansainnut elantoni maantien päältä, kuljettaen ihmisiä paikoista toiseen erikokoisilla autoilla. Sukututkimuskärpänenkin puraisi tienpäällä ollessani kuljettamassa erästä jo silloin vanhempaa herraa Tammisaareen, taisi olla v. 1975. Siinä puhellessamme hän tokaisi kesken kaiken: "Tiesitkö että tunsin isoisäsi isän?" Nuori kloppi kun olin, en ollut koskaan edes kuullut hänen nimeään! Hän oli näet kuollut jo v. 1919. Isäni ei ollut vielä silloin syntynyt ja isoisän kanssa ei koskaan tullut puheeksi. Hän siinä sitten kertoili juttuja isoisoisästäni, kertoili hänen tavoistaan ja olemuksestaan, ja minä kuuntelin ja hämmästelin huuli pyöreänä.

1980-luvun puolessa välissä siirryin suurempien autojen rattiin ja aloin ajaa säännöllisesti Turkuun, jossa oli 3 tunnin tauko ja Maakunta-arkisto - kas siinä ihan vieressä. Siellä sitten istuin 2 tuntia kerrallaan ja pikkuhiljaa rupesi oma suku isän puolelta hahmottumaan. Muistan, miten alkuaikoina oli monta kertaa hilkulla, etten myöhästynyt vuorolle lähdöstä, kun kelloon katsominen unohtui. Ajan myötä muutamat työtoverit alkoivat ihmetellä, että minne se Kaitsu niin vilkkaasti häipyy Turkuun tullessaan. No kerroin, ja kas, kohta meitä istui kolme, neljä saman talon virkapukuun sonnustautunutta kuljettajaa nenä kiinni lukulaitteissa. Tämä näky aiheutti välillä hilpeyttä päivystäjätiskin takana kun "Vainiolaiset" marssivat sisään tähän, minun mielestäni, Turun parhaaseen rakennukseen!

No asiaan! Varhaisin varmuudella (!?) todettu esi-isä isäni puolelta on Halikon Putolassa v. 1690 syntynyt Henric Jacobsson, joka oli naimisissa Carin Simonsdotterin kanssa Yttelän Lampolasta, ja jonne Henric tuli isännäksi Carinin kahden aiemman miehen kuoltua. He olivat lampuoteja Joensuun Hornien alaisuudessa. He saivat mm. pojan Jacobin joka avioitui Halikon Toijalasta kotoisin olevan Maria Henriksdotterin kanssa. Jacob riitaantui v. 1771 monen muun lampuodin (57) tavoin Joensuun tilanhoitaja Buschin kanssa ja tämä haastoi nämä käräjille uhaten häätää heidät tiloiltaan. Jacob kolmen muun kanssa mainittiin "pääpukareiksi". He puolestaan haastoivat Buschin käräjille ja loppujen lopuksi monien käräjien ja kolmen vuoden jälkeen 7 lampuotia jätti tilansa, heidän joukossaan Jacob. Jacobille syntyi mm. poika Michel v. 1755. Hän pestautui armeijaan ja sai sotilasnimen Björn. Hän avioitui v. 1780 Maria Johansdotter Helsingin kanssa Uskelan Böhlestä, jossa hänen isänsä oli rakuuna. He saivat mm. pojan, Ephraimin. Michel kuoli v. 1788 Viaporissa eli Suomenlinnassa vain 33-vuotiaana.

Michelin leski lapsineen eli vuoteen 1798 Närvelässä, jonne olivat muuttaneet Pettilästä. Sieltä he muuttivat Salon Alhaisten kestikievariin, jossa leski avioitui kievarinpitäjän kanssa. Ephraim liittyi armeijaan ja vuodesta 1803 käytti myös sukunimeä Björn. Sodassa v. 1808 - 1809 hän pelasti Kuortaneen Ruonan sillan taistelussa sittemmin luutnantiksi ylenneen, venäläisten ampuman Teijon ruukin pojan August Bremerin. Hän löysi hänet tajuttomana tantereelta ja kantoi hänet monen virstan päähän taisteluista, jossa tämä sidottiin ja, tosin venäläisten vankina, toipui Vaasan lasaretissa.

Sodan jälkeen Ephraim asui mm. Kangareen kylässä äitinsä kanssa ja monissa alueen taloissa renkinä työskennellen muutti vuonna 1819 Kaukvuoren Isoperheen tilalle, jossa avioitui Maria Dahlin kanssa. Tämä oli kotoisin Perniöstä, Neitsenkallion torpasta ja syntynyt v. 1791. Heille syntyi mm. poika Adolf v. 1821. Ephraim perheineen muutti Halikon (Kemiön) Sapalahteen pelastamansa Bremerin tilalle renkivoudiksi ja sieltä tiilimestariksi Kemiön Gammelbyhyn intendentti Charles Bassin omistamalle tilalle, jossa meni vielä uusiin naimisiin ja kuoli siellä v. 1861. Bremerit kustansivat hänen haudalleen komean valurautaristin muistokirjoituksineen, joka vieläkin seisoo Kemiön kirkon kupeessa.

Poika Adolf muutti 16-vuotiaana Gammelbystä Perniön Makarlan kylän Pohjantaloon rengiksi ja nai talon ainoan tyttären tullen näin isännäksi ja samoihin aikoihin v. 1841 paikkeilla muutti mielestäni komean Björn sukunimensä Ekbomiksi! Miksiköhän? No, hänestä tuli lautamies ja herastuomari ja 9 lapsen isä! Eräs lapsista Elis August syntyi v. 1846. Hänestä tuli tilan jatkaja ja avioitui v. 1883 "Shaanansa" kanssa, joka oli syntynyt Perniön Hirvilahden Hinkalassa.

Isoisäni Petter syntyi v. 1895 Pohjantalossa, mutta muutti koko perheen mukana pääsiäisenä v. 1902 Kemiön Syvälahden Malmin torppaan, paitsi vanhaemäntä ja tämän veli, joilla oli käräjillä vahvistettu syytinki talosta, omistajasta riippumatta. Isoisäni oli viikkojen piileskelyjen jälkeen saatu valkoisten toimesta kiinni ja oli jo määrätty ammuttavaksi, mutta silloinen Viksvidjan kylän omistaja, maisterismies, meni hänestä takuuseen ja otti hänet töihin. Isäni syntyi tässä, myös minun syntymäkylässä, v. 1930 ja asuu liikennöitsijän eläkepäiviään siellä hyvävointisena vieläkin äitini kanssa, ajellen silloin tällöin itselleen 70-vuotislahjaksi ostamaansa 550-kuutioista!

Mainittakoon vielä, että äitini suvun varhaisin esi-isä, luutnantti Johan Elers, joka oli syntynyt 1689 luultavasti Inkerinmaalla, asui vuodet 1734 - 49 Perniön (Finbyn) Kiviniemen luutnantin puustellissa, kuollen siellä. Tässä lyhykäisyydessään (!!) sukuni taustaa. Tutkimukset ovat yhä pahasti kesken... mutta hiljaa hyvää tulee!

Kevään tuloa odotellen, mukavia tutkimuksia toivoen Kaitsu!

Kai Ekbom

 

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 2/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Syksyn 2017 toimintakalenteri Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Sukututkijahakemisto uudistuu Lue lisää ...

Kevätretkellä Vesilahdessa 13.5.2017 Lue lisää ...

Teppo Karppinen - SSSry:n kunniajäsen Lue lisää ...

Inkerin sivistys- ja kulttuurihistorian tutkimus ja inkerinsuomalaisten identiteetti Suomessa Lue lisää ...

Jacob Johan Maexmontan (1796-1884) - Suomen metsästyskuningas Lue lisää ...

Retki Ritarihuoneelle 26.1.2017 Lue lisää ...

Kirjaston uudet kirjat vuonna 2017 Lue lisää ...

Uusia hakemistoja Salon alueen kirkonkirjoihin SSHY:n jäsensivuilla Lue lisää ...

Kaikilla kotieläimillä on oma nimi Lue lisää ...

Ulrika Juseliuksen kotisivut Lue lisää ...

Voitto Hellstenin esipolvikaavio Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi