Päivitetty 12.02.2016->

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Kummitäti Karoliina Täck

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 2/2006. Kirjoittaja Maija Vainio

 

Karoliina Täck tuli ensimmäisen kerran vastaani, kun selvittelin isovanhempieni kummeja. Isoäitini, Perttelin Haalin Pyysmäen torpan tytär Sofia Augusta Wilhelmintytär oli kastettu päivän vanhana 4.1.1877. Kasteelle Perttelin pappilaan eli Vintilään tyttösen olivat vieneet rengin vaimo Karoliina Täck Kiikalan Revältä ja Haalin Dalbyn torpan renki Samuel Samuelinpoika. Sama Karoliina oli miehensä kanssa ollut Kiikalassa isoisäni veljen ja sisaren kummeina.

Selvisi, että Karoliina Täck oli alkujaan Kiskon Metsolasta ja pitäjänräätäli Elias Täckin esikoistytär. Hän oli syntynyt 1828 ja tullut nuorena tyttönä Pertteliin Haalin kartanoon piiaksi. Alkuvuodesta 1851 hän siirtyi vihittynä vaimona Kiikalan puolelle Revän taloon, joka kuului Haalin kartanolle. Karoliinaa ja hänen kummilastensa vanhempia yhdisti siis aherrus saman talon työmailla. Karoliinan mies Kustaa Samuelinpoika oli Revän renki ja myöhemmin muonamies. Kotoisin Kustaa oli Kiikalan Hirvelästä Nikulan torpasta.

V.J. Kallion Salon historia –kirjassa on lueteltu Salon asukkaita 1800-luvun loppupuolelta, ja aika monista heistä on valokuvakin. Sieltä osui silmiini räätäli Juhana Gabriel Täck, joka oli syntynyt Kiskossa 1846. En löytänyt häntä kastettujen luettelosta, mutta ajattelin että saattaa olla Karoliinan sukulainen. Mahtoiko sitten ollut samaa näköä tässä pyöreälinssisiä rillejä käyttävässä miehessä ja Karoliinassa.

Kummius velvoitti

Lieneekö nimi ollut enne (täck = herttainen, miellyttävä), mutta kummilapsia Karoliinalle näyttää kertyneen omien sukulaisteni lisäksi useita muitakin. Vanhan sanontatavan mukaan lapsen kasteelle viennistä ja vainajan hautaan kannosta ei sopinut kieltäytyä. Sääntö on varmaan velvoittanut paitsi kummeja, myös heidän mahdollista isäntäväkeään. Palvelusväkikin näyttää voineen lähteä lyhyellä varoitusajalla viemään lasta kasteelle, vaikka pappilassa käymiseen tai papin hakemiseen saattoi tärvääntyä kokonainen työpäivä. Hevonenkin piti usein lainata isännältä. Tehtävä oli myös haastava. Ei ollut ihan yksinkertaista hoivata lähes vastasyntynyttä tuntikaupalla jäätävässä pakkasessa, räntäsateessa tai kesähelteellä.

Kiikalan Rekijoen nainen

Karoliina saattoi olla myöskin sellainen ’viisas vaimo’, jonka naapurit pyysivät apuun lapsen syntyessä. Ainakin hän oli paikalla, kun Haalin lastenopettajan tyttärelle piti antaa hätäkaste heti syntymän jälkeen. Tämän voimme lukea syntyneiden ja kastettujen luettelosta:

”19.5.1885 Haalin kartanon lastenopettajan Wilhelm Andströmin ja vaimonsa Gustava Vilhelmina Villbergin lapsi Agda Aleksandra. Hätäkastettiin lapsen isältä äidin ja Kiikalan Rekijoen naisen Karolina Täckin läsnä ollessa. Kasteen vahvisti Haalin torpparin Karl Erkinpoika Lustikullan ja vaimonsa Edla Miinantyttären sekä naisen Karolina Täckin todistajina ollessa S. Wilh. Roos.”

Tässä kirjauksessa Karoliina on kummallisesti määritelty Kiikalan Rekijoen naiseksi tai pelkästään naiseksi. Perttelin väliaikainen pappi Samuel Wilhelm Roos tekee näin toisenkin kerran kastettujen luettelossa:

”20.7.1885 Haalin kartanon Dalbyn torpan jyvätorppari Johan Daniel Kandolinin ja vaimonsa Sofia Viktoria Karolina Juhantyttären lapsi August Aleksius. Todist. Dalbyn itsellisen vaimo Kustava Karolina Karenius ja Kiikalan Rekijoen nainen Karolina Täck. Kasti S. Wilh. Roos.”

Mitä lienee pappi ajatellut tätä merkintää paperille pannessaan. Karoliina itse tuskin sitä koskaan näki. S. Wilhelm Roos oli siihen aikaan 27-vuotias nuorimies. Morsian oli jo katseltuna, koskapa hänet seuraavana vuonna vihittiin porilaisen raatimiehen tyttären Betty Järnefeltin kanssa. Silloin Roos oli jo siirtynyt kappalaiseksi Kuusjoelle.

Muut papit kirjasivat Karoliinan sen ajan tapaan aviomiehen ammatin kautta: ”1.10.1886 Haalin kartanon muonamies Evert Ilman ja vaimonsa Amanda Vilhelmina Juhantyttären lapsi Frans Mikael. Todist. Haalin renki Karl Rikhard Eskolin ja Kiikalan Revän muonamiehen vaimo Karolina Täck. Kasti K.O.Mannström.”

Dalbyn pikkuinen August Aleksius Kandolin näyttää muuten saaneen kummeikseen pelkästään kaksi naista. Yleensä kummeiksi valittiin mies ja nainen, ”hengellinen isä ja äiti”. Kummeja saattoi tietysti olla enemmänkin.

Karoliinan oma perhe

Omia lapsia Karoliinalla ja hänen miehellään oli neljä. Lapset syntyivät muutaman vuoden välein ja elivät kaikki aikuisiksi. Vuonna 1861 syntynyt Kaarle kuoli 30-vuotiaana ”halpaukseen”, muut perustivat perheen ja jatkoivat sukua.

Vuonna 1851 syntynyt esikoispoika Kustaa Dominikus otti myöhemmin sukunimekseen Hellsten. Vuodesta 1886 hän viljeli Rintalan torppaa Haalin kylässä vaimonsa Sofia Matilda Efraimintyttären kanssa. Pariskunta sai ainakin kolme poikaa ja kolme tytärtä.

Kustaava Karoliina syntyi 1854. Hän asui myöhemmin Perttelin Vihmalon kylässä perheineen. Mies Johan Arvid Mallen teki töitä renkinä, muonamiehenä ja itsellisenä. Heillä oli ainakin yksi tytär.

Kuopus Maria Matilda syntyi 1865. Mies Gabriel Hårdh oli Perniöstä kotoisin ja teki töitä Revällä muonamiehenä. He saivat ainakin neljä tytärtä ja kaksi poikaa.

Omat lapsensa Karoliina sai onnellisesti aikuisiksi, mutta lastenlapsistaan hän menetti ainakin viisi tuhkarokolle tai muille lastentaudeille.

Karoliina Täck ja hänen miehensä Kustaa Samuelinpoika elivät yli 70-vuotiaiksi. Rippikirjan merkinnän mukaan Karoliina oli vanhemmiten heikkonäköinen, mutta toivottavasti vanhuudenpäivät sujuivat muuten mukavasti.

Maija Vainio

Lähteet:
Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Perttelin ja Porin kirkonkirjat.
Kallio, V. J. : Salon historia. Salo, 1940.

 

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 2/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Syksyn 2017 toimintakalenteri Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Sukututkijahakemisto uudistuu Lue lisää ...

Kevätretkellä Vesilahdessa 13.5.2017 Lue lisää ...

Teppo Karppinen - SSSry:n kunniajäsen Lue lisää ...

Inkerin sivistys- ja kulttuurihistorian tutkimus ja inkerinsuomalaisten identiteetti Suomessa Lue lisää ...

Jacob Johan Maexmontan (1796-1884) - Suomen metsästyskuningas Lue lisää ...

Retki Ritarihuoneelle 26.1.2017 Lue lisää ...

Kirjaston uudet kirjat vuonna 2017 Lue lisää ...

Uusia hakemistoja Salon alueen kirkonkirjoihin SSHY:n jäsensivuilla Lue lisää ...

Kaikilla kotieläimillä on oma nimi Lue lisää ...

Ulrika Juseliuksen kotisivut Lue lisää ...

Voitto Hellstenin esipolvikaavio Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi