Päivitetty 10.02.2016

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Landzett-suku Perttelin Vihmalon Sipilän kylässä

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 2/2008. Kirjoittaja Maija Vainio

 

Perttelin Vihmalon Sipilä oli Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin eli Henkirakuunainrykmentin Halikon komppanian kengityssepän virkatalona vuodesta 1691 Ruotsin vallan loppuun asti. Tänä aikana ehdittiin käydä monta sotaa. Ensin suuri Pohjan sota ja isovihan aika v.1700 - 21, hattujen sota ja pikkuviha v. 1741 - 42, Pommerin sota v. 1757 - 62, Kustaan sota v. 1788 - 90 ja Suomen sota v. 1808 - 09. Puustellia viljelivät usein lampuodit kengitysseppien ollessa ratsuväen mukana sotatantereilla.

Landzett-suvun kengityssepät isännöivät Sipilää kolmessa polvessa. Ensimmäisenä noin vuodesta 1720 oli Jacob Landzett, hänen jälkeensä poika Carl Gustaf ja pojanpoika Christopher Landzett.

Sukunimi esiintyy myös muodossa Lancett. V. J. Kallio arvelee kirjassaan Salon historia nimen tulevan ranskan kielen sanasta lancette (= piikki), ja sen viittaavan kengityssepän ammattiin jo esivanhempien osalta.

Kengityssepät olivat eläinlääkärien edeltäjiä. He eivät pelkästään takoneet kenkiä ja naulanneet niitä hevosten kavioihin, vaan osasivat myös parantaa hevosten ja muidenkin eläinten sairauksia. Euroopassa tiedetään olleen kengitysseppäkouluja, joissa näitä taitoja opetettiin. Jotkut näistä ammattimiehistä luultavasti siirtyivät Ruotsi-Suomeen sotaväen mukana ja laajensivat täkäläisten seppien ammattitaitoa. Varsinainen eläinlääkärikoulutus Ruotsi-Suomessa alkoi Tukholman Collegium Medicumissa 1600-luvun loppupuolella.

Kengityssepät olivat arvostettuja ammattimiehiä. He olivat usein varakkaita ja saattoivat kouluttaa poikiaan, joten säätykierto oli nouseva. Tämä näkyy myös Landzett-suvussa. Pojista tuli upseereita, pappeja ja nimismiehiä. Aviopuolisot tulivat useimmiten rustholleista, virkamies- ja porvariperheistä.

Kengitysseppien jälkeen Sipilää viljeli vuokraajana Jacob Stigell, jonka vaimo oli vielä Landzett-sukuun kuuluva. Hänen jälkeensä taloa piti vävy Elias Ilander, kunnes se 1880-luvun loppupuolella siirtyi kokonaan suvun ulkopuoliselle vuokraajalle eli seppä Gustaf Vilhelm Nummelinille.

Kätilö Stina Landzett

Carl Gustaf Landzettin vuonna 1759 syntynyt tytär Christina eli Stina esiintyy Perttelin rippikirjoissa vuosina 1806 - 1822 nimikkeellä kätilö (barnmorskan). Ilmeisesti hän oli saanut kätilön koulutuksen Tukholmassa Collegium Medicumissa. Suomessa kätilökoulutus alkoi vasta 1816. Tyttöjen ja naisten kouluttaminen ammattiin oli siihen aikaan hyvin harvinaista, joten luultavasti perhetausta selittää sen Stinan kohdalla.

Ruotsi-Suomessa oli vuonna 1777 annettu kätilöohjesääntö, jonka mukaan jokaisessa seurakunnassa pitäisi olla koulutettu kätilö. Opiskelijoiksi piti ottaa mieluiten 40 vuotta täyttäneitä, rauhallisia ja kärsivällisiä, Jumalaa pelkääviä, hyvämaineisia naisia. Heillä piti olla hyvä käsityskyky ja lukutaito oli toivottavaa. Kätilökoulutukselle ei kuitenkaan annettu paljon arvoa, olihan aina ennenkin pärjätty kokeneiden apuvaimojen avulla. Kätilön palkan sanottiin olevan huono, eivätkä seurakunnat mielellään sitäkään maksaneet. Niinpä koulutettuja kätilöitä oli hyvin harvassa. Seuraava kätilö Pertteliinkin saatiin vasta 1800-luvun loppupuolella.

Stinan luonteesta emme tiedä, mutta lukutaito hänellä varmaankin oli. Kahden aviottoman lapsen synnyttäminen lisäsi varmastikin kätiläimisen taitoja. Ilmeisesti perhe oli sen verran arvostettu, ettei se tuhonnut mainettakaan.

Stina Landzettin palkasta en löytänyt mitään tietoa. Mahdollisesti seurakunta maksoi osan ja synnyttäjät sitten kohdaltaan vähän lisää. Uransa alkuvuosina Stina näkyy asuneen Vihmalossa ja vuodesta 1812 Kaivolassa.

Koulumatami maailmaan

Stina Landzettin kätilön työstä ei löydy dokumentteja. Synnytykset kirjattiin ainoastaan pappien pitämiin kastettujen luetteloon. Rippikirjaa lukuun ottamatta Stina mainitaan ensimmäisen ja ainoan kerran kätilöksi kastettujen luettelossa 30.9.1800. Silloin hän auttoi maailmaan Inkereen lasitehtaan piian Brita Juhontyttären aviottoman lapsen ja joutui antamaan hänelle hätäkasteen. Tyttönen sai nimekseen Karoliina. Kukaan ei varmasti aavistanutkaan, että tämä heiveröinen ja sosiaalisesti heikot lähtökohdat saanut lapsonen tunnettaisiin vielä 2000-luvullakin.

Karoliina otti vuonna 1824 sukunimekseen Lindström ja muutti Saloon Moision Pohjataloon piiaksi. Siellä hän toimi samoissa tehtävissä noin 20 vuotta. Vuoden 1845 paikkeilla hänen tittelikseen rippikirjassa muuttui itsellinen, joka pysyi hänen kuolemaansa 1876 asti. Nykyisin nimitys olisi kai yrittäjä. Muut lähteet tietävät kertoa, että ”myysmaakari Karuliina” valmisti elannokseen myssyjä ja muita käsitöitä. Sen ohessa hän perusti noin vuonna 1845 Saloon ensimmäisen suomenkielisen lastenkoulun, jota piti omassa talossaan Moisiossa. Sen sanotaan sijainneen Salon sillan kupeessa nykyisen Krouvinpuiston kohdalla. Karoliina Lindströmistä ja hänen koulustaan kerrotaan lähes kaikissa Salon historiaa käsittelevissä kirjoissa.

Karoliina Lindströmiä kutsuttiin Muster Karuliinaksi. Samaa nimeä kantaa Salo-Uskelan Seura ry:n matkamuistonukke, joka on puettu 1800-luvun aatteisiin. (Lisätietoa Muster Karuliina -nukesta tästä.)

 

Taulu 1

Jacob Landzett, Perttelin rippikirjassa noin vuodesta 1720 – 1753. Kengitysseppä Henkirakuunainrykmentin Halikon komppaniassa. Vaimo Botilda Rahm, s. 1682, k. 7.10.1775 Pertteli. Sukunimi myös muodossa Ram. Lapsia:
1. Carl Gustaf Jacobsson Landzett, s. 10.11.1725 Pertteli (taulu 2).
2. Anna Eleonora Jacobsdr Landzett, s. 14.6.1728 Pertteli. Vihitty 21.3.1750 Pertteli. Mies liinakankuri Henrich Wallberg Sauvosta. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.

 

Taulu 2

Carl Gustaf Jacobsson Landzett, s. 10.11.1725 Pertteli, k. 11.12.1795 Pertteli. Kengitysseppä Henkirakuunainrykmentin Halikon komppaniassa.
Mestarikengittäjän arvonimi. Vihitty 7.12.1749 Uskela. Vaimo Brita Kristerdr, s. 1726 Uskela Anjala Juoni, k. (haudattu) 11.3.1788 Pertteli. Lapset:
1. Johan Gustaf Carlsson Landzett, s. 26.1.1750 Pertteli, k. 28.1.1755 Pertteli.
2. Jacob Fredrik Carlsson Landzett, myöhemmin Landzert, s. 18.5.1752 Pertteli, k.10.4.1816 Valkeasaari. Pietarin suomalaisen Pyhä-Marian seurakunnan lukkari ja apulaispappi, Inkerin Valkeasaaren kirkkoherra. Vihitty 1) 26.4.1782 Pietari. Vaimo Anna Buurman, k. 1790 Pietari. Vihitty 2) 1794. Vaimo Ulrika Besonius.
3. Johanna Eleonora Carlsdr Landzett, s. 12.8.1754 Pertteli, k. 3.1755 Pertteli.
4. Maria Botilda Carlsdr Landzett, s. 19.3.1756 Pertteli, k. 5.4.1825 Pertteli. Vihitty 27.8.1781 Pertteli. Mies Henrik Järnström, s. n. 1756 Turku, k.12.5.1822 Pertteli. Muurlan saarnaaja ja Uskelan pitäjänapulainen.
5. Carl Carlsson Landzett, s. 3.3.1759 Pertteli, kaksonen, k. 6.5.1813 Salo Muurla. Turun läänin jalkaväkirykmentin vääpeli. Vihitty 3.6.1788 Salo. Vaimo Maria Johansdr, s. 20.1.1763 Salo Muurla Uotila.
6. Christina Carlsdr Landzett, s. 3.3.1759 Pertteli, kaksonen (taulu 3).
7. Christopher Carlsson Landzett, s. 29.3.1762 Pertteli (taulu 4).
8. Anna Caisa Carlsdr Landzett, s. 21.7.1765 Pertteli, k. 4.3.1844 Pertteli. Vihitty 19.7.1798 Pertteli. Mies Jeremias Lindvall, s. 7.8.1774 Pertteli, k. 24.4.1844 Pertteli. Lasinpuhaltaja Inkereen lasitehtaalla.

 

Taulu 3

Christina Carlsdr Landzett, s. 3.3.1759 Pertteli, k. 4.5.1821 Pertteli. Kätilö. Aviottomat lapset:
1. Fredrik Reinhold. s. 5.5.1786 Pertteli, k. 21.11.1790 Pertteli.
2. Carl Reinhold, s. 15.7.1794 Pertteli. Sukunimi myöhemmin Andersin. Korpraali. Vihitty 6.2.1820 Pertteli. Vaimo Brita Simonsdr Asp, s. 12.2.1790 Pertteli.

 

Taulu 5

Christopher Carlsson Landzett, s. 29.3.1762 Pertteli, k. 30.1.1832 Pertteli. Kengitysseppä Henkirakuunainrykmentin Halikon komppaniassa. Vihitty 27.12.1791 Sauvo. Vaimo Susanna Henriksdr Rugelin, s. 23.3.1766 Sauvo, k. 8.5.1848 Pertteli. Lapset:
1. Vilhelmina Christophersdr Landzett 30.3.1793 Pertteli, k. 21.8.1882 Salo. Vihitty 16.10.1825 Pertteli. Mies Gustaf Mattsson Fabrell, s.
29.7.1798 Vahto, k. 30.8.1847 Salo. Kauppias. Viereinen Vilhelminan valokuva on Salon historia -kirjassa s. 242.
2. Jacob Fredrik Christophersson Landzett, s. 8.12.1794 Pertteli, k. 20.12.1843 Nousiainen. Kruununnimismies. Vihitty 17.2.1833 Pertteli. Vaimo Seraphia Concordia Widell, s. 18.2.1810 Turku ruots. srk., k. 25.2.1888 Merimasku.
3. Johan Anders Christophersson Landzett, s. 26.11.1796 Pertteli. Turun triviaalikoulussa 1811-13. Myöhemmät vaiheet tuntemattomat.
4. Carl Christopher Christophersson Landzett, s. 14.2.1799 Pertteli, k. 21.1.1830 Pertteli. Kersantti. Vihitty 27.10.1829 Pertteli. Vaimo Anna Jacobsdr, s. 2.10.1802 Vehmaa.
5. Berndt Axel Christophersson Landzett, s. 23.3.1802 Pertteli, k. 26.12.1851 Salo. Muurlan saarnaaja, Uskelan ja Salon kappalainen. Vihitty ?.12.1829 Salo. Vaimo Juliana Fredrika Carlsdr Fabrell, s. 18.7.1799. Isä Perttelin Haalin kartanon pehtori.
6. Bror Wilhelm Christophersson Landzett, s. 24.11.1805 Pertteli, k. 6.3.1808 Pertteli.
   
7. August Vilhelm Christophersson Landzett 13.7.1808 Pertteli, k. 12.4.1880 Salo. Käräjäkirjuri, kruununnimismies, Salossa kauppias. Vihitty 20.10.1833 Pertteli. Vaimo Carolina Lovisa Blomqvist, s. 24.10.1814 Turku ruots. srk, k. 18.11.1854 Halikko. Asuivat ainakin Perttelissä, Liedossa, Mynämäellä, Turussa, Halikossa ja Salossa. A.V. Landzett tuli tunnetuksi Sika-Kyöstiksi kutsutun rosvon kiinniottajana. Tarina löytyy useana versiona internetistä nimellä hakien. Vieressä oleva valokuva August Landzett'sta on Salon historia -kirjassa s. 277.    

Muut artikkelissa mainitut henkilöt

Jacob Johan Johansson Stigell, s. 18.7.1818 Kiikala, k. 23.5.1868 Pertteli. Vihmalon Sipilän vuokraaja. Vihitty 7.7.1842 Pertteli. Vaimo Anna Lucia Landzett, s. 20.11.1821, k. 15.6.1871 Pertteli. Anna Jacobsdr:n avioton tytär (taulu IV.4).

Elias Esaias Gabrielsson Ilander, s. 7.7.1832 Pertteli. Vihmalon Sipilän vuokraaja. Vaimo Ida Lucia Stigell, s. 2.12.1842 Pertteli.

Gustaf Vilhelm Nummelin, s. 28.10.1839 Uskela. Seppä ja Vihmalon Sipilän vuokraaja. Vihitty 24.9.1868 Uskela. Vaimo Charlotta Vilhelmina Johansdr, s. 11.5.1847 Uskela.

Brita Johansdr Rajala, s. 26.1.1778 Pertteli, k. 5.9.1840 Pertteli. Piika ja itsellinen. Sukunimi ilmeisesti Sipilän Rajala-nimisestä torpasta, jossa isä torpparina.
Tytär Karolina Britasdr Lindström, s. 30.9.1800 Pertteli, k. 1876 Salo. Piti Salossa ensimmäistä suomenkielistä lastenkoulua 1845 alkaen.

Maija Vainio

Lähteitä
1) Alitalo, Ilkka: Kengityssepät – eläinlääkärien edeltäjät. Hippokrates. Suomen Lääketieteen Historian Seuran vuosikirja 1988.
2) Kallio, J. V.: Salon historia. Salo 1940.
3) Oja, Aulis: Perttelin historia. Salo 1958.
4) Pesonen, N.: Terveyden puolesta – sairautta vastaan. Terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. Porvoo 1980.
5) Saura, Arvo: Salo ennen ja nyt. Salo 1976.
6) Ylikangas, Heikki: Wallesmanni. Kuusi vuosisataa kansan ja esivallan välissä. Jyväskylä 1996.
7) Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli 1640 – 1852, os.
http://matrikkeli.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/
8) Perttelin ja Salon rippi- ja historiakirjat
9) Perttelin kirkontilit
10) Halikon, Nousiaisten, Pietarin suomalaisen, Sauvon, Turun, Uskelan ja Vahdon seurakuntien historiakirjat.

 

 

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 1/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Kevätretki Vesilahteen 13.5.2017. Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Uusi hallituksen jäsen esittäytyy: Marjatta Ticklén Lue lisää ...

Maakirja kertoo tilan historiasta Lue lisää ...

DNA-tulosten viidakossa koettua Lue lisää ...

DNA-tulosten jakaminen toiseen tietokantaan – GENIn sukupuista apua DNA-osumien selvittelyyn Lue lisää ...

Kokemuksia geneettisestä sukututkimuksesta Lue lisää ...

DNA-testaukset - näin pääset alkuun Lue lisää ...

Albrecht Johan Orbinski I ja II – isä ja poika, amtman ja veronvuokraaja Kannaksella Lue lisää ...

Dahlgrénit 1900-luvun alun uutisissa Lue lisää ...

Kirjallisuutta ja linkkejä genetiikan ja geneettisen sukututkimuksen opiskeluun Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi