Päivitetty 02.11.2015

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Sukututkimuspäivien luento-ohjelma

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 2/2015. Kirjoittaja Harri Lintula ja kuvat Martti Attila.

Sukututkimuspäivien luennoilla saimme laajan tietopaketin kotiseutumme teollisuuden varhaishistoriasta ja kartanoista ja jotakin sen ulkopuoleltakin, vaikkapa geneettisen tiedon käytöstä sukututkimuksen apuna. Suurin osa luennoista on vieläkin kuunneltavissa Suomen Sukututkimusseuran jäsensivujen Videokirjastosta.

Perjantain seminaaripäivä

Sukututkimuspäivien seminaaripäivän teemana olivat Varsinais-Suomen ruukit suku- ja henkilöhistorian valossa.

Kaupungin tarjoaman aamukahvin jälkeen aiheeseen johdatti Salon varhaisteolliseen historiaan perehtynyt taidehistorioitsija Heidi Grahn kertomalla ruukeista ja ruukinpatruunoista sekä heidän sukulaisuussuhteistaan esimerkkeinään muun muassa Teijolla vaikuttaneet Creutzit, Kijkit ja Bremerit.

Lasiteollisuuden esitteli kattavasti dosentti Georg Haggrén, jolla itselläänkin on sukujuuret Suomen vanhimman pitemmän aikaa toimineen eli 1740-luvulla Somerolle perustetun Åvikin lasitehtaan mailla.

Turun maakunta-arkiston johtajan Veli-Matti Pussisen asiantunteva esitys kertoi 1600- ja 1700-luvuilla nykyisen Belgian alueelta Suomen rautaruukkeihin värvätyistä valloni-työntekijöistä.

Kiskon Orijärven ja Pohjan ruukkien suvuista kertoi omista kotisivuistaan ja SukuForumista tuttu, Billnäsissä lapsuutensa viettänyt Juha Vuorela. Mielenkiintoisia asioita kuulimme Törnqvist- ja Rajalin–suvuista sekä USA:han muuttaneesta merimiehestä Carl Sjödahlista, joka oli kuollessaan vuonna 1882 etelävaltioiden rikkaimpia miehiä, tällöin nimellä Charles Linn.

Seminaarin päätti FM Tanja Bergrothin esitys Varsinais-Suomen ensimmäisestä ruukista, jonka Daniel Faxell perusti vuonna 1679 Perniön Koskelle. Kartanossa ja ruukissa vaikuttaneita sukuja olivat mm. Björkman, von Julin ja nykyään von Limburg Stirum.

Loppukeskustelun jälkeen täpötäysi bussilastillinen seminaariväkeä pääsi vielä tutustumaan Kosken kartanomiljööseen ja kirkkoon Tanja Berg-rothin johdolla. Palautteen perusteella väki oli todella tyytyväinen näkemäänsä ja kokemaansa.

Georg Haggren   Veli-Matti Pussinen
Perjantain seminaarissa dosentti Georg Haggrén kertoi lasiteollisuudesta Somerolla, ...
  Turun maakunta-arkiston johtaja Veli-Matti Pussinen kertoi valloneista rautaruukeissa (artikkeli sivulla 7) ja ...
     
Tanja Bergroth
FM Tanja Bergroth esitteli Perniön Kosken ruukin histo-riaa. Hän toimi ansiokkaasti myös oppaana suositulla Kosken kartanoon suunnatulla retkellä. Kuvat otti Martti Attila.

 

Lauantain ohjelma

Aamun ohjelman aloitti salolaisopettajien Taru Koskisen ja Leena Niemen musiikkiesitys, jonka jälkeen puheenjohtajamme Kari Iso-Järvenpää lausui osanottajat tervetulleiksi näille toisille Salossa olleille valtakunnallisille sukututkimuspäiville. Edelliset olivat nimittäin silloin vasta kolmannet valtakunnalliset sukututkimuspäivät maaliskuussa 1980 Naarilan leirikeskuksessa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Annika Viitanen esitti kaupungin tervehdyksen näyttäen itsekin olevansa kiinnostunut kiikalalaisista juuristaan.

Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja Teppo Ylitalo kertoi ensimmäisen suomalaisen sukututkimusoppaan vuonna 1947 julkaisseesta Alf Brenneristä, jonka mukaan sukututkimuksen tehtävänä oli muun muassa ”edistää ihmisten keskistä yhdyselämää aikamme yhteiskunnassa”. Nykytavoitteena seuralla on sukututkimuksen sisällöllinen kehittäminen eli laadun parantaminen esimerkiksi lähdeaineistoa moni-puolistamalla ja myös tutkimuksen esteitä poistamalla.

Vesa Hänninen ja Kirsti Kesälä-Lundahl julkistivat Vuoden Sukukirja 2014 –kilpailun tulokset. Kilpailuun osallistui 61 viime vuonna ilmestynyttä sukukirjaa tai vastaavaa teosta. Voittajaksi raati valitsi Jouni Kakkosen ja Matti J. Kankaanpään toimittaman teoksen IsoKakkonen I: Pyhäselän Hammaslahdessa eläneen Yrjö Kakkosen jälkeläisistä 1600-luvun lopulta nykypäivään. Kunniamaininnan sai muun muassa Markku Axelssonin ja Kristina Virran kirja Puoteja ja puutarhoja. Nordlin-Axelsson-Ekman –suvun muistoja vuodesta 1804. Teos kertoo Halikon Joensuun kartanoon puutarhamestariksi saapuneen Elias Norlinin jälkeläisistä.

Avajaiset päättyivät Kari Iso-Järvenpään esittelemään viestikapulaan, joka oli tarkoitus luovuttaa ensi vuonna sukututkimuspäivät järjestäville seinäjokilaisille, sekä muusikkojen kansanlaulusikermään.

Päivän luento-ohjelman aloitti tutkija Torsti Salonen Turusta Viipuriin johtaneen Suuren rantatien eli Kuninkaantien historian esittelyllä. Se oli Suomen tärkein tieyhteys 1300-luvulta 1900-luvulle. Tien varren taloilla oli velvollisuus hoitaa oma tieosuutensa. Suurimpien siltojen eli maansiltojen rakentamiseen ja ylläpitoon oli vähintään maakunnan osallistuttava. Kestikievareita oli tien varrella 20 – 30 kilometrin välein.

Pääjohtaja Jussi Nuorteva selvitti johtamansa Arkistolaitoksen aseman Suomen heraldisena asiantuntijavirastona ja esitteli pohjoismaisen yhteistyöhankkeen, Europeana Heraldica–tietokannan, josta tällä hetkellä on löydettävissä esimerkiksi kaikki pohjoismaiden kuntavaakunat. Sinne on tarkoitus saada myös tiedot Suomen kirkoissa olevista hautavaakunoista.

Kuninkaantieltä siirryttiin Härkätielle, ja FT Leeni Tiirakari esitteli kaikki Someron 14 kartanoa ja niiden sukuverkostot. Kartanoiden ensimmäiset omistajat olivat aatelisia, mutta nykyään enää Palikaisten kartanon omistus on Ramsay-suvulla.

Julkistamistilaisuudessa esiteltiin FT Taina Ukkosen laatima Muistitiedon keruuopas sukututkijoille ja muille sukumuistojen tallentajille sekä Turun Seudun Sukututkijat ry:n vuosikirja 9 Kaht pualt jokke – Turkulaisia vuosisatojen varrelta.

Pienemmässä salissa FT, MBA Marja Pirttivaaran esitys geneettisen tiedon käytöstä sukututkimuksen apuna oli niin suosittu, että kaikki eivät mahtuneet sitä kuulemaan, minkä vuoksi se uusittiin sunnuntaina

Suomen Sukututkimusseuran puolesta oli lauantaina toiminnanjohtaja P. T. Kuusiluoman esitys henkilötietojen käsittelystä sukututkimuksessa. Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen ohjelmaan sisältyi jäsentapaaminen, tuomiokirjatietokannan ja alkuperäiskuvauksen sekä perukirjojen tarjoamien mahdollisuuksien esittelyä.

Iltapäivällä esiteltiin vieraillemme kahdella bussilastillisella Wiurilan kartanomuseo ja Halikon kirkko. Tämän jälkeen vuorossa olikin kaikin puolin onnistunut iltajuhla Wiurilan kartanoravintolassa, entisessä hevostallissa.

Taru Koskinen ja Leena Niemi   Teppo Ylitalo
Avajaisissa Taru Koskinen ja Leena Niemi esittivät trubaduuri-henkistä musiikkia, ...
 
avajaispuheen piti Suomen Sukututkimusseuran puheenjohtaja Teppo Ylitalo, ...
     
Kari Iso-Järvenpää   Leeni Tiirakari
ja puheenjohtajamme esitteli sukututkimuspäivien jatku-vuutta symbolisoivaa, seinäjokilaisille luovutettavaa viestikapulaa.
 
Lauantain luennoitsijana oli mm. FT Leeni Tiirakari, joka kertoi Someron kartanoiden sukuverkostoista.
     
Joensuunkartanon vaunumuseo   Juhlaillallinen
Lauantain retkellä tutustuttiin mm. Wiurilan kartanon vaunumuseoon ja ...
 

lauantai-ilta huipentui juhlaillalliseen Wiurilan kartanon historiallisessa juhlatilassa.
Kuvat otti Martti Attila.

 

Sunnuntain ohjelma

Selvästi rauhallisempana sunnuntaipäivänä saimme kuulla vielä kartanoiden maanluonnoista, alustalaisista, aatelisneidoista, Ritarihuoneesta sekä Salon seudun karjalaisista, talvi- ja jatkosodan henkilöhistoriallisista lähteistä sekä sukututkimuksen aloittamisesta.

FT Tiina Miettisen luennosta selvisi, miten erilaisia tiloja kutsutaan kartanoiksi. Sääntöperintötila eli fideikomissi oli kartano, joka periytyi vain miespuolisille jälkeläisille ja oli jakamaton. Tällainen oli esimerkiksi Joensuun kartano Gustaf Mauritz Armfeltin kuoleman jälkeen. Rajapiiritila, rå och rör hemman oli säterin eli aatelisen asuinkartanon ympärillä oleva tila, jota ei koskenut väenotto. Mielenkiinnolla jään odottamaan Salon Fulkilan kartanon historiaa, jonka hän on yhdessä Anu Lahtisen kanssa kirjoittanut, mutta kirjaa ei ole vielä painettu.

Suomen maatalousmuseon johtaja, dosentti Teppo Vihola kertoi herraskartanoiden eli rälssisätereiden palvelusväestä. Isäntäväen lisäksi kartanoissa oli avustajina esimerkiksi kotiopettajia, lähipalvelijoina esimerkiksi kamaripiikoja ja kokkeja sekä ylivoimaisesti eniten raskaan työn raatajia kuten torppareita, itsellisiä, renkejä, piikoja ja myös käsityöläisiä. Hyvä hevosmies kykeni kyntämään vain hehtaarin peltoa päivässä, jolloin hän tuli kävelleeksi 30 kilometriä.

Professori Kirsi Vainio-Korhonen esitteli nuorten aatelisneitojen elämänpiiriä 1750 – 1850 maaseudun kartanoissa. Aatelislapset kirjoittivat kirjeitä pienestä pitäen aikuisten valvonnassa. Kirjeet olivat tärkein tiedonkulun ja yhteydenpidon väline.

Tiina Miettinen   Kirsi Vainio-Korhonen
Sunnuntaina puhujina olivat mm. FT Tiina Miettinen kertoen erityyppisistä kartanoista ja ...
 
professori Kirsi Vainio-Korhonen kuvaillen nuorten aatelisneitojen elämää ajalla 1750-1850.
Kuvat otti Martti Attila.
     

 

Amanuenssi Gunilla Peräsalo selvitti Ritarihuoneen sukututkimustoimintaa. Suomeen Ritarihuone perustettiin lähes 200 vuotta sitten. Ensimmäinen aateliskalenteri julkaistiin vuonna 1858, ja tänä vuonna ilmestyvä on järjestyksessä jo 41. Ritarihuonegenealogi on toiminut vuodesta 1878. Kuluvan vuoden aikana on lähetetty 4500 kyselykaavaketta, joista neljännes ulkomaille.

Salora-salissa Marja Pirttivaaran uusintaluennon jälkeen oli vielä kuultavissa uuden kunniajäsenemme Tuula Virsun esitys Salon seudun karjalaisista ja Kansallisarkiston kehittämispäällikön Tomi Ahorannan luento talvi- ja jatkosodan henkilöhistoriallisista lähteistä sekä FK Päivi Ylimaa-Häyrisen opastusta sukututkimuksen aloittamiseen.

Kaiken kaikkiaan Salossa oli kerralla tilaisuus kuulla mielenkiintoisia sukututkimusaiheisia esityksiä useamman vuoden kuukausikokousten edestä.

Harri Lintula

 

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 1/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Kevätretki Vesilahteen 13.5.2017. Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Uusi hallituksen jäsen esittäytyy: Marjatta Ticklén Lue lisää ...

Maakirja kertoo tilan historiasta Lue lisää ...

DNA-tulosten viidakossa koettua Lue lisää ...

DNA-tulosten jakaminen toiseen tietokantaan – GENIn sukupuista apua DNA-osumien selvittelyyn Lue lisää ...

Kokemuksia geneettisestä sukututkimuksesta Lue lisää ...

DNA-testaukset - näin pääset alkuun Lue lisää ...

Albrecht Johan Orbinski I ja II – isä ja poika, amtman ja veronvuokraaja Kannaksella Lue lisää ...

Dahlgrénit 1900-luvun alun uutisissa Lue lisää ...

Kirjallisuutta ja linkkejä genetiikan ja geneettisen sukututkimuksen opiskeluun Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi