Päivitetty 01.02.2017

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Uusi hallituksen jäsen esittäytyy - Marjatta Ticklén

Artikkeli on julkaistu myös Suvustaja-lehdessä 1/2017. Kirjoittaja Marjatta Ticklén.

 

Kun kysytään, mistä olen kotoisin, vastaan: Perniöstä. Virallisesti olen aina ollut kirjoilla Perniössä. Lapsuuden kotini ja myöhemmin oman perheeni asuinpaikka on ollut Foudilan tila.

Isän puoleiset esivanhemmat ovat asuneet Perniössä monen sukupolven ajan. Isäni Niilo Saaristo (vuoteen 1906 Holmberg) syntyi Nurkkilan Kankareella v. 1899. Hän osti vuonna 1930 ”Foudila-nimisen (nyk. Foula) yksinäisen perintötalon Perniön pitäjässä, kasvavine laihoineen ja siellä löytyvine irtaimistoineen”. Isänisäni Karl Magnus syntyi Sydänsaurun Hentossa v. 1853 ja siellä syntyi myös isänisäni isä Gustav v. 1815. Isänisäni isänisä Johan syntyi Haarlan Buotilassa v. 1783. Hänen isänsä Gustav syntyi Sauvon Rajalahdessa v. 1761, mutta muutti vanhempiensa mukana 1770-luvulla Perniöön. Nämä esivanhempani ovat olleet talollisia, joiden asuinpaikka vaihtui harvoin. Vaimo oli useimmiten naapuritalon tytär. Holmberg-sukuun kuuluva Sirkka-Liisa Hurme on tutkinut paljon sukua ja julkaissut v. 1997 Holmberg-suku 1620–1997 -nimisen sukukirjan.

Äitini puolelta olen kainuulainen. Äitini Ingrid (s. 1913) oli isänsä puolelta Säräisniemen, nyk. Vaalan Leinosia. Äidinisä, ukkini Iisak Leinonen (s. 1883) oli Juusolan poika isänsä Juho Juhonpoika Leinosen (s. 1842) toisesta avioliitosta. Ukistani tuli ensin Pohjanmaan ja sitten Karjalan radan rakentaja ja myöhemmin puuseppä, kun perhe kasvoi ja muutti pysyvästi asumaan Kajaaniin. Äidinäitini Aunetta Loviisa (s. 1887) oli Sotkamon Halosia ja Karppasia. Muistan kuulleeni, että äidinäiti olisi tervaveneen soutajien sukua.

Äitini oli sukututkija. Tiedossani ei ole, milloin hän alkoi itse hakea tietoa arkistoista. Hän oli perustamassa Leinosen sukuseuraa Paltamossa v. 1985 ja kuului seuran ensimmäiseen hallitukseen. Kuulun nykyisin tuohon sukuseuraan. Äiti kertoi usein uusista ”löydöistään” ja ”sursilleistä”. Jossain vaiheessa hän antoi minulle kansion, jossa on käsin kirjoitettuja lähinnä isäni puoleisten esivanhempien sukutauluja, ja piirustuspaperille piirtämänsä sukupuun, jossa lähtöhenkilöinä ovat Gustav Holmberg ja Caisa Stina Karlsdotter. Sukupuu on nyt kehystettynä työhuoneeni seinällä. Antikvariaatista ostin myöhemmin oman ”Sursillin”, Eero Kojosen täydentämän ja toimittaman Sursillin sukukirjan, koska sukukirjassa esiintyy äidinäitini ja mieheni isän esivanhempia.

Opiskelin Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa elintarviketieteitä. Avioiduin v. 1976 rak.ins. Raimo Ticklénin kanssa. Kun haimme kuulutuksia Perniön kirkkoherranvirastosta, niin kirkkoherra, rovasti Reino Rytilä sanoi, että "onneksi miehesi on papillista sukua eikä mikään hevosvaras". Hieman ihmettelimme, sillä tällainen tieto oli miehelleni aivan tuntematon. Asetuimme asumaan Perniöön ja perheeseemme syntyi kolme tytärtä. Olemme viljelleet Foudilan tilaa, mutta nyt pellot ovat vuokralla. Toimin Perniön kunnan maataloussihteerinä vuodesta 1983 vuoden 2009 kuntaliitokseen asti. Perniön ja Särkisalon maatilat ja viljelijät tulivat työn kautta tutuiksi. Kuntaliitoksen jälkeen toimin Salon kaupungissa aluekehittämistehtävissä. Vuosien varrella olen oppinut tuntemaan koko Salon alueen melko hyvin. Paikallistuntemuksesta on sukututkimuksessa paljon hyötyä.

Olen sukututkimuksen harrastaja: kerään kirjallisuutta ja tietoja, luen aihetta sivuavia kirjoituksia ja silloin tällöin katson netistä digitoituja alkuperäisiä asiakirjoja ja seuraan sukututkimuksesta käytävää keskustelua. Olen ollut aina kiinnostunut historiasta. Oppikouluaikana minulla oli mahdollisuus käydä Perniön kirkkoherranvirastossa katsomassa kirkonkirjoja. Löysin tiedon, että isänisäni isänisän isä oli asunut Buotilassa. En oikein uskonut asiaa, sillä sen nimistä paikkaa ei enää ollut olemassa. Sukututkimusharrastus jäi sillä erää siihen.

Jossain vaiheessa aloin miettiä, mistä tulee sukunimemme Ticklén. Tiesin kyllä, että mieheni on syntyisin Alavieskasta, josta myös hänen vanhempansa ovat kotoisin. Niinpä 2000-luvun alussa hankin Sukujutut-ohjelman ja aloin kirjata siihen kaikenlaista löytämääni tietoa, mikä tosin nyt aiheuttaa lisätyötä. Myöhemmin kävin joitakin sukututkimuskursseja ja liityin sekä Salon Seudun Sukututkijoihin että Suomen Sukututkimusseuraan. Sain yhteyden henkilöön, joka oli tutkinut Alavieskan Ticklénejä. Alavieskassa on vaikuttanut 1700-luvulla monta Tikkanen-nimistä lukkaria. Sukunimi vaihtui jo tuolloin Tickléniksi.

Kun sukututkimukselle antaa pikkusormen, niin se vie koko käden, ajan ja ajatukset. Ehkäpä nyt, eläkeläisenä, voisi olla enemmän aikaa tälle mielenkiintoiselle harrastukselle.

Marjatta Ticklén

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 1/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Kevätretki Vesilahteen 13.5.2017. Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Uusi hallituksen jäsen esittäytyy: Marjatta Ticklén Lue lisää ...

Maakirja kertoo tilan historiasta Lue lisää ...

DNA-tulosten viidakossa koettua Lue lisää ...

DNA-tulosten jakaminen toiseen tietokantaan – GENIn sukupuista apua DNA-osumien selvittelyyn Lue lisää ...

Kokemuksia geneettisestä sukututkimuksesta Lue lisää ...

DNA-testaukset - näin pääset alkuun Lue lisää ...

Albrecht Johan Orbinski I ja II – isä ja poika, amtman ja veronvuokraaja Kannaksella Lue lisää ...

Dahlgrénit 1900-luvun alun uutisissa Lue lisää ...

Kirjallisuutta ja linkkejä genetiikan ja geneettisen sukututkimuksen opiskeluun Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi