Päivitetty 12.02.2016

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Pääkatselmusrulla kertoo

Vanhojen käsialojen tulkinta -sarja jatkuu

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 2/2009. Kirjoittaja Vesa Hänninen

 

Suurvalta-Ruotsin toiseksi viimeinen kuningas Kaarle XI (1660 - 1697) lunasti paikkansa historiassa toisaalta sotasaavutuksillaan, toisaalta monien uudistusten läpiviejänä. Ulkoiset uhat lannistettuaan kuningas päätti kukistaa myös sisäpoliittisen päävastustajansa eli yhä mahtavammaksi paisuvan ylhäisaatelin. Tämän hän teki taitavasti taktikoiden: samalla, kun valtaa häikäilemättä keskitettiin Hänen Majesteetilleen, aatelilta riistettiin sen mahdin perusta, läänitykset.

Koska taisto sotatantereilla oli hetkeksi tauonnut, Kaarlekuningas saattoi keskittyä myös armeijan uudelleen organisointiin. Yleisestä asevelvollisuudesta vihattuine väenottoineen luovuttiin, ja tilalle rakennettiin palkkaarmeija eli ruotujakolaitos. Tavallisesti 2 - 6 talonpoikaistaloa muodosti ruodun, jonka tehtävänä oli pestata sota- tai laivamies ja antaa tälle elannoksi torppa. Vauraimpia tiloja, jotka yksin tai augmenttiensa avustuksella kykenivät varustamaan hevosen ja rakuunan, alettiin kutsua rustholleiksi. Koska elettiin vielä vankasti luontoistaloudessa, armeijan upseerien palkka muodostui suurelta osin heille annetun virkatalon eli puustellin tuotosta.

Ruotujakolaitos näyttäytyy sukututkijalle useimmiten kirkonkirjoista, sillä sotamiehet tai puustellien upseerit perheineen on kirjattu muun väestön tapaan rippi- ja historiakirjoihin. Sotilaat tunnistaa lyhyestä ja ytimekkäästä sukunimestä. Nimi oli kuitenkin vain merkki asianomaisen paikasta joukko-osaston rivistössä, eikä se näin ollen kerro mitään itse kantajansa ominaisuuksista. Tyypillisiä sotilassukunimiä olivat esimerkiksi Tapper, Hurtig, Gåpå tai Silfver. Onpa 1700-luvun sotilasrullista tavattu sellainenkin sukunimierikoisuus kuin Elefant – olivatko tässä tapauksessa esikuvana peräti Hannibalin sotanorsut, voi vain arvailla!

Sotilasasiakirjat

Mikäli haluaa tarkempaa tietoa ruotusotamies- tai upseeriesi-isästään, on syytä perehtyä armeijan omiin asiakirjoihin. Niitä löytyy muun muassa läänintileistä, maakunta-arkistoissa säilytettävistä lääninkonttorien asiakirjoista sekä Kansallisarkiston Militaria – kokoelmasta. Antoisimpia ovat joukko-osastojen katselmusasiakirjat eli rullat, koska niistä on saatavissa yksityiskohtaista tietoa miehen palvelusurasta ja ominaisuuksista (esim. ulkonäöstä, terveydentilasta tai luonteesta). Katselmusrullia on luettavissa myös SSHY:n sivuilla internetissä, os. http://www.sukuhistoria.fi/sshy. Sotilasasiakirjat ovat nk. kuvatietokannassa, jonka käyttö edellyttää SSHY:n jäsenyyttä. Joukko-osasto määräytyi miehen asuinpaikan perusteella ja tarkemmat rekrytointialueiden rajat voi tarkistaa vaikkapa Jutikkalan ”Suomen historian kartastosta”.

Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmentin pääkatselmusrulla v. 1721. Aukeaman vasemman sivun otsikot: 1. Ruodun numero rykmentissä; 2. Ruodun numero komppaniassa; 3. Ruodun nimi; 4. Sotilaan nimi; 5. Syntymäpaikka; 6. Ikä; 7. Palvelusaika; 8. Naimisissa/naimaton; 9. Käsityöläinen; 10. Lukee(?).

Aukeaman oikean sivun otsikot: 1. Kiväärin ja (muun) varustuksen laatu; 2. Pääkatselmuksessa\par tehtyjä huomautuksia. Kuvasivu löytyy SSHY:n Digiarkiston kuvatietokannasta (Sotilasasiakirjoja), jonka käyttö edellyttää SSHY:n jäsenyyttä.\par Tekstin tulkinta on alla.

Tekstin tulkinta

Sotamies Nils Friskistä kerrotaan Savon ja Savonlinnan jalkaväkirykmentin pääkatselmusrullassa vuodelta 1721 seuraavaa:

”Wid sidsta General Munstringen d(en) 15 Septemb(er) 1720
remit(t)erat till afskied, och den 31 Decemb(er) samma åhr
bekommit sitt afskieds pass, till hwilken dato han annutit sitt
underhåll wed Compagnie, des Gambla gewär och Carde..? rem
med Granad: taska och remmen blif(wi)t wed Compagniet och fört
med sig des gambla Carp..? gehäng med sölja och utslitne
böxor.”

Mistä yllä olevassa tekstissä oli kyse? Sotamies Friskille Rantasalmelta oli myönnetty ero palveluksesta edellisessä pääkatselmuksessa 15.9.1720. Hän sai kuitenkin varsinaisen erokirjan vasta vuoden lopussa ja siihen asti hänen kerrotaan nauttineen komppanian tarjoamaa ylöspitoa. Erotessaan Frisk luovutti osan varusteistaan (kuten kiväärin ja laukun) komppaniaan, mutta ainakin vanhan soljellisen sotilasvyönsä ja kuluneet housut hän sai pitää itsellään. Vaikka katkelman ydinsanoma avautuu suhteellisen helposti, jotkin yksityiskohdat jäävät harmittavan hämäriksi. Esimerkiksi viidennen rivin viimeinen sana on selvästi hihna tai remmi (ruots. rem), mutta mitä merkitsee sen edessä oleva C:llä alkava sana? Entä mikä oli ’rem med Granad’? Ehkä se ei liity ollenkaan kranaatteihin, vaikka asiayhteyden perusteella niin alkaa helposti ajatella.

Vaikeaselkoinen on myös toiseksi viimeisen rivin lopussa oleva, samoin C:llä alkava sana. Sen alusta hahmottuu selvästi ’Carp’, mutta mitä kirjaimia on rivin lopun ”aallokossa”? Kun luovan mielikuvituksen päästää hetkeksi liitelemään, tulee mieleen, että tässä saatettaisiin tarkoittaa jonkinlaista patjaa tai muuta makuualustaa (vrt. engl. carpet), jonka Frisk housujen ja vyön lisäksi olisi saanut pitää muistona sotamiesajoiltaan. Tämä ei tuntuisi mahdottomalta! Osaisiko joku lukijoista antaa lisävalaistusta?

Vesa Hänninen

 

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 2/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Syksyn 2017 toimintakalenteri Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Sukututkijahakemisto uudistuu Lue lisää ...

Kevätretkellä Vesilahdessa 13.5.2017 Lue lisää ...

Teppo Karppinen - SSSry:n kunniajäsen Lue lisää ...

Inkerin sivistys- ja kulttuurihistorian tutkimus ja inkerinsuomalaisten identiteetti Suomessa Lue lisää ...

Jacob Johan Maexmontan (1796-1884) - Suomen metsästyskuningas Lue lisää ...

Retki Ritarihuoneelle 26.1.2017 Lue lisää ...

Kirjaston uudet kirjat vuonna 2017 Lue lisää ...

Uusia hakemistoja Salon alueen kirkonkirjoihin SSHY:n jäsensivuilla Lue lisää ...

Kaikilla kotieläimillä on oma nimi Lue lisää ...

Ulrika Juseliuksen kotisivut Lue lisää ...

Voitto Hellstenin esipolvikaavio Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi