Päivitetty 12.02.2016->

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Perukirja vuodelta 1751

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 2/2010. Kirjoittaja Vesa Hänninen

 

"Cosca jocu cuole, nijn pitä miehen eli waimon, joca jälken elä, wilpittömästi ilmoittaman ja tynni ylöskirjoittaa andaman caicen omaisuden, sekä irtaimen että kijndiän, sencaldaisna, cuin se kuoleman hetkellä oli, caickein raamattuin ja kirjain, saatawain ja maxettawain welcain canssa, perillisten eli heidän holhojans läsnäollesa." (Ruotsin valtakunnan laki v. 1734, perintökaari, 9. luku)

Perukirjoja käytetään sukututkimuksessa ahkerasti, mikä on hyvin ymmärrettävää. Saattaahan niiden avulla saada selkoa epäselvistä sukulaisuussuhteista ja toisaalta tieto siitä, millaisessa aineellisessa ympäristössä esiäiti tai —isä elämäntiensä taivalsi, on suorastaan välttämätön elämäkertaa rakennettaessa.

Käyttö helppoa - hakemistojakin saatavana

Perukirjat ovat verraten helppokäyttöisiä. Yleensä hakuavaimiksi riittävät tiedot henkilön kuolinajasta ja -paikasta. Monissa maakunta-arkistoissa on tutkijoiden avuksi laadittu perukirjahakemistoja. Vanhimpia kaupunkien perukirjoja on painettu myös lähdejulkaisuiksi.

Vuoden 1734 laki edellytti perunkirjoituksen pitämistä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Koska valvonta oli kuitenkin vähäistä ja kansa yleisesti köyhää, lain määräyksiä ei aina noudatettu. Niinpä säädetystä määräajasta pidettiin kiinni vain harvoin, ja on arvioitu, että vain noin puolessa kuolinpesistä koko perunkirjoitukseen edes ryhdyttiin.

Perukirjat löytyvät tavallisimmin maakunta-arkistoissa säilytettävistä tuomiokuntien arkistoista, mutta toki niihin voi törmätä myös seurakunnan asiakirjoja penkoessaan. Käytäntönä nimittäin oli, että pappi vihki lesken uuteen avioliittoon vasta, kun oli ensin varmistunut, että pesä edellisen puolison jäljiltä oli selvitetty.

Viereisellä sivulla oleva esimerkkitapauksemme liittyy juuri tällaiseen tilanteeseen. Rakuuna Juha Roosin Anna-vaimo Uskelan Hähkänältä oli kuollut rintakipuihin marraskuussa 1750, ja seuraavana keväänä leski oli avioitumassa uudelleen.

Käsikirjoja ja oppaita tulkinnan avuksi

Käsialaoppaiden ja sanakirjojen lisäksi perukirjoja tulkitsevan kannattaa perehtyä arjen historiaan ja kansatieteeseen. Kätevä alansa klassikko on jo kolmen vuosikymmenen ikään ehtinyt Vuorelan "Kansanperinteen sanakirja", josta usein löytää selityksen esimerkiksi hämärille esineiden nimityksille tms. Vanhojen mittojen ja rahanarvojen osalta parhaimpia käsikirjoja on Turun maakuntamuseon muutama vuosi sitten julkaisema "Tiima, tiu, tynnyri. Miten ennen mitattiin". Ohessa on tarkempi luettelo kirjallisuudesta, josta on hyötyä perukirjojen tulkinnassa.

Mitä sitten tarkoittaa Anna Petterintyttären perukirjassa mainittu länsigöötalainen (westgiöthe) kangas eli kansankielellä 'väskööti'? Vuorelan (1979) mukaan kyseessä oli joko vuoteen peitteenä taiedusverhona käytetty raanu, tyypillinen tämän ajan irtaimistoluetteloissa. Kalmukki puolestaan oli talvivaatteisiin käytettyä paksua ja pitkänukkaista puuvilla- tai villakangasta, jonka alkuperäinen kotimaa oli Persia.

Kirjallisuutta

Rakuuna Juha Roosin Anna-vaimon kuoleman jälkeen v. 1751 laadittu perukirja. Tekstin tulkinta ja suomennos ovat seuraavalla sivulla.

Perukirja vuodelta 1751

Yllä olevan perukirjan tulkinta (alla ylinnä) ja tekstin suomennos (alinna).

'Anno 1751 d(en) 29 April upteknades dragonne Johan) Roses if(rå)n Arckila dragonehålld(?) i Hähkänä by af denna Uskela Sochn, efter des framledne hustru Anna Pehrsdotter (hvilcken dödde den
25 sidst(ledne) Novemb(e)r af förbedit åhr, och efter sig lemnade 3 st(ycke)n barn, 1 Son benemd Johan o 18 åhr, och 2ne döttrar, den älldre Kerstin o 25 åhr, den yngre Maja o 13 åhr) befindtel. mycket ringa qvarlåtenskapet befans som föllje. Nembl(ige)n
Gångkläder
1 st. svart klädeströja gamma/ och söndrig 3 (Copparmynt)
1 st. röd klädes kiortel g(amma)l 5
1 st. af westgiöthe Tyg utsletne 2
1 st, g(amma)l svart Callmucks mössa -,24 10,24 Boskap Creatur
1 st. g(amma)l svart koo med stierne 15
1 st. ahrs g(amma)l kalfv svart med stiern 5
3 st. fåhr o 1,16 p(er) st(ycke) tilsam(m)ans 4,16 24,16 Husgeråd
1 st. g(amma)l gryta o 3 kanne rum 3
1 st. mindre. o 1 kanne rum 1
4 Trätaldriker rächnas tilsam(m)ans 3,24 3,24
Summa 43,24"

 

"Vuonna 1751 huhtikuun 29. päivänä toimitettiin perunkirjoitus Uskelan pitäjän Hähkänän kylän Arkkilan rakuunan Juha Roosin edesmenneen vaimon Anna Petterintyttären jälkeen (joka kuoli viime marraskuun 25. päivänä ja jätti jälkeensä kolme lasta, yhden pojan. mainitun Juhan, (joka on) 18-vuotias, sekä kaksi tytärtä, (joista) vanhempi Kirsti (on) 25-vuotias ja nuorempi Maija 13-vuotias). Jäljelle jäänyt hyvin vähäinen omaisuus luetteloitiin seuraavasti, nimittäin
Pito vaatteet
1 musta paita, vanha ja rikkinäinen 3 kuparitalaria
1 punainen hame, vanha 5
1 väsköötikangas, loppuunkulunut 2
1 vanha musta kalmukkimyssy -,24 Yhteensä 10, 24
Karja
1 vanha musta lehmä, laukkipäinen (=täplä otsassa) 15
1 vuoden ikäinen musta vasikka, laukkipäinen 5
3 lammasta (1, 16/kpl) yhteensä 4,16 (laskuvirhe?) Yhteensä 24,16
Taloustavaroita
1 vanha pata, kolmen kannun vetoinen 3
1 pienempi (pata), kannun vetoinen 1
Yhteensä 4 Puulautasia 3,24
Summa 43,24"

Vesa Hänninen

 

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 2/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Syksyn 2017 toimintakalenteri Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Sukututkijahakemisto uudistuu Lue lisää ...

Kevätretkellä Vesilahdessa 13.5.2017 Lue lisää ...

Teppo Karppinen - SSSry:n kunniajäsen Lue lisää ...

Inkerin sivistys- ja kulttuurihistorian tutkimus ja inkerinsuomalaisten identiteetti Suomessa Lue lisää ...

Jacob Johan Maexmontan (1796-1884) - Suomen metsästyskuningas Lue lisää ...

Retki Ritarihuoneelle 26.1.2017 Lue lisää ...

Kirjaston uudet kirjat vuonna 2017 Lue lisää ...

Uusia hakemistoja Salon alueen kirkonkirjoihin SSHY:n jäsensivuilla Lue lisää ...

Kaikilla kotieläimillä on oma nimi Lue lisää ...

Ulrika Juseliuksen kotisivut Lue lisää ...

Voitto Hellstenin esipolvikaavio Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi