Päivitetty 12.02.2016->->

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Samaa sukua, monta nimeä

Artikkeli on julkaistu myös jäsentiedotteessa 1/2009. Kirjoittaja Aimo Laukkanen

 

Sanonnasta "Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä" on aistittavissa nimen pysyvyys. Vaikka asun Salossa, sukuni juuret ovat Savossa Pielaveden Laukkalan kylässä, jonka kerrotaan saaneen nimensä sinne 1500-luvulla asettuneiden Laukkasten mukaan. Länsisuomalaisista poiketen savolaiset ovat käyttäneet sukunimeä kautta aikojen. Tästä syystä heidän sukunimistöönsä ei juuri vaikuttanut vuonna 1921 voimaan tullut sukunimipakko. Aikojen saatossa jotkut sukuni jäsenistä kuitenkin vaihtoivat sukunimensä toiseksi, joka sekin saattoi my&aouml;hemmin vielä vaihtua uuteen. Useimmiten nimen vaihtamiseen löytyy jokin luonnollinen selitys.

 

Pitäjänräätäli Lindman

Isonvihan jälkeinen ruotsalaistamiskausi 1700-luvulla lisäsi ruotsalaisten nimien määrää myös maaseudulla mm. käsityäläisten keskuudessa. Ajan mittaan ruotsalaisesta nimestä tuli arvostuskysymys. Yhteiskunnallisessa asteikossa ylenemisen merkiksi vaihdettiin nimi ruotsalaiseksi. Lisävauhtia antoi vielä se, että kisällit velvoitettiin lailla ottamaan itselleen sukunimi. Useimmiten he ottivat ruotsinkielisen nimen.

Laukkas-sukuuni kuuluva talollisen poika Paavo Laukkanen (1787-1833) meni räätälin oppiin ja valmistuttuaan hänestä tuli Iisalmen pitäjänräätäli. Ajan tavan mukaan hän vaihtoi nimensä ruotsalaiseksi ja otti sukunimen Lindman. Liekä nimenvalintaan vaikuttanut se, että hänen vaimonsa oli Juuan kirkkoherran tytär Sofia Lindblad. Paavosta ja Sofiasta jatkuva suku on säilyttänyt sukunimenään nimen Lindman.

 

Maanviljelijä Koskitalo

Talon nimi on aina liittynyt kiinteästi asukkaiden nimityksiin. Kutsutaan meillä vieläkin ihmisiä paitsi etu- ja sukunimeltä myös talon nimeltä. Joillakin paikkakunnilla ihmisten sukunimeksi on esim. vanhoihin kaste- ja vihkimisluetteloihin merkitty talon nimi. Edellä kerrotun pitäjänräätäli Paavo Lindmanin serkku Yrjä Laukkanen (1804-1866) oli ensin vuokraviljelijänä Iisalmessa, mutta muutti perheineen vuonna 1851 maanviljelijäksi Oulun läänin Rantsilaan sieltä ostamalleen Koskitalo-nimiselle tilalle. Yrjän poika Heikki Laukkanen (1834-1918) jatkoi isänsä jälkeen maanviljelijänä tällä tilalla ja otti perheineen käyttöönsä sukunimen Koskitalo. Hänestä jatkuva suku on säilyttänyt sukunimenään nimen Koskitalo.

 

Ruotusotilas Alm

1700-luvun alkupuoliskolla sotilaille alettiin antaa lyhyitä ruotsalaisia sukunimiä, jotka oli helppo muistaa. Toisinaan nimen antoi rykmentin kirjuri sisäänkirjoitustilaisuudessa. Nimet liittyivät usein mm. sotilaan ominaisuuksiin, sodankäyntiin tai luontoon. Sotilasnimen saattoi saada myös ruodun sotilastorpan nimen mukaan.

Ruotusotilaalla oli asumisoikeus sotilastorppaan vain palveluksessa olon ajan. Kun sotilas kuoli tai jäi eläkkeelle, oli perheellä edessä muutto muualle. Monesti he kuitenkin säilyttivät sukunimenään sotilasnimensä. Siksi saman ruotusotilasnimen omistavat ihmiset eivät välttämättä ole mitään sukua keskenään.

Sukuhaaraani kuuluva itsellinen Taneli Laukkanen (s. 1824) värvättiin vuonna 1859 ruotusotilaaksi Kuopion pataljoonan ja hän sai sukunimekseen sotilasnimen Alm. Hän sai perheineen asuttavakseen Almin sotilastorpan Rautalammin Vaajasalmen kylästä. Tuon ajan kirkonkirjoihin pappi kirjoitti Tanelin sukunimeksi yhdistelmän Laukkanen eli Alm ja ammatiksi sotilas. Armeijan palveluksesta vapauduttuaan Tanelista tuli taas itsellinen ja hän joutui perheineen muuttamaan Almin sotilastorpasta muualle, mutta ryhtyi käyttämään sukunimeä Alm. Hänestä jatkuva suku on säilyttänyt sukunimenään nimen Alm.

 

Tarkk'ampuja Herman Lang

Isoisäni isoisä, itsellinen Herman Laukkanen (1815-1882) asui Pielaveden äyräpäässä (nykyinen Keitele). Vuonna 1838 hän värväytyi sotilaaksi Helsinkiin henkivartiokaartin suomalaiseen tarkk'ampujapataljoonaan ja sai sotilasnimen Lang.

Armeijan palveluksesta vapauduttuaan Herman palasi takaisin Pielavedelle ja meni naimisiin. Kirkonkirjoihin hänet lapsineen kirjattiin nimellä Laukkanen eli Lang. Tällä nimiyhdistelmällä lapset esiintyivät kirkonkirjoissa aikuisiän kynnykselle saakka, mutta aikuisina kaikki heistä pitivät sukunimen Laukkanen. Ilmeisesti sotilasnimeä Lang käytettiin käytännössä vain Hermanin palveluksen ajan.

 

Kirkkoherra Anders Landgrän

Klassismin vaikutuksesta Suomessa 1700- ja 1800-luvulla sivistyneistään kuuluneista hyvin monet ottivat käyttöönsä vieraskielisen nimen. Myös elämänmuutosten yhteydessä pidettiin luonnollisena ottaa uusi nimi. Niinpä maataloista opintielle lähteneistä monet ottivat vieraskielisen nimen jo kouluun tullessaan tai viimeistään kirjoittautuessaan yliopistoon.

Sukuuni kuuluva talollisen poika Antti Laukkanen (1793-1837) lähti Pielavedeltä vuonna 1811 opiskelemaan papiksi. Porvoon lukioon kirjautuessaan hän otti käyttöönsä ruotsinkielisen nimen Anders Landgrän. Anders vihittiin papiksi vuonna 1815. Hän meni naimisiin nurmijärveläisen Aurora Lagerstamin kanssa. Heidän kolmesta pojastaan jatkuvaa sukua voidaan hyvin kutsua Landgrenien pappis- ja virkamiessuvuksi.

 

Kansallisuusaatteen vaikutus

Etenkin kansallisuusaatteen vaikutuksesta vieraskielisiä sukunimiä alettiin muuttaa suomalaisiksi. Sukunimien suomalaistaminen pääsi vauhtiin 1860- ja 1870-luvulla. Huippunsa se saavutti Snellmanin satavuotispäivänä 1906, jolloin ilmoitettiin 24 800 nimen vaihtumisesta. Suomalaistamistoimikunta piti suotavana, että silloin kun se oli mandollista, nimensä suomentavat ottaisivat käyttöönsä suvussa jo aiemmin käytetyn suomalaisen sukunimen. Se oli kuitenkin vain suositus.

Myös Landgrenien keskuudessa kansallisuusaate eli voimakkaana. V. 1906 valtaosa kirkkoherra Anders Landgränin (ent. Laukkanen) lapsenlapsista perheineen päätti muuttaa sukunimensä suomalaiseksi. Kukaan ei kuitenkaan ottanut käyttöönsä suvun alkuperäistä nimeä Laukkanen.

Andersin pojista Johan Fredrik oli ollut lukkarina Pielavedellä ja asunut perheineen Lammassalon kylässä Kaliman torpassa. Tämän lukkarin jälkeläiset perheineen (pappeja, lukkareita, virkamiehiä) ottivat käyttöönsä sukunimen Kalima edellä mainitun Kaliman torpan mukaan. Kittilässä asianajajana toiminut Emil Landgrän (1866-1922) perheineen otti nimen Wallinhovi. Perimätiedon mukaan nimi on johdettu Emilin äidin sukunimestä Wahlman, nimen etuosa sanasta vall (valli) ja loppuosa suurta maatilaa tarkoittavasta sanasta hovi. Mm. Maarianhaminassa, Uudessakaupungissa ja Vaasassa sähkättäjänä toiminut Albert Eliel Landgrän (18731929) perheineen otti sukunimen Wannekoski. Toistaiseksi ei tiedetä, miksi hän valitsi juuri tuon nimen.

Landgrän-sukunimen säilyttivät ainoastaan asessori Lars Landgränin leski poikineen ja nimismies Lars Johan Landgränin leski poikansa kanssa. Lesket olivat ruotsinkieliseltä alueelta ja perimätiedon mukaan mieleltään ruotsinmielisiä, mistä syystä he säilyttivät sukunimen Landgrän.

 

Samaa sukua ollaan

Sukuhaarani alkuperäinen sukunimi Laukkanen on isä-poika-linjaa seuraamalla aikojen saatossa paitsi säilynyt sellaisenaan, myös muuttunut nimiksi Koskitalo, Lindman, Landgrän, Kalima, Vallinhovi ja Vannekoski. Varmasti muitakin muuntumisia on tapahtunut, mutta eri sukunimistä huolimatta kuulumme samaan sukuun. Vielä kirjavampaa on länsisuomalaisten sukujen sukunimistä. Esimerkiksi Someron Avikin kartanon Palomäen torpan veljeksistä, joiden sukuun vaimoni kuuluu, yksi otti 1920-luvulla sukunimekseen kotitorppansa nimen Palomäki, toinen otti vaimonsa kotitorpan nimen Norrby, kolmas otti nimen Nieminen ja neljäs Mäkinen.

Aimo Laukkanen

 

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 2/2017

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Syksyn 2017 toimintakalenteri Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Sukututkijahakemisto uudistuu Lue lisää ...

Kevätretkellä Vesilahdessa 13.5.2017 Lue lisää ...

Teppo Karppinen - SSSry:n kunniajäsen Lue lisää ...

Inkerin sivistys- ja kulttuurihistorian tutkimus ja inkerinsuomalaisten identiteetti Suomessa Lue lisää ...

Jacob Johan Maexmontan (1796-1884) - Suomen metsästyskuningas Lue lisää ...

Retki Ritarihuoneelle 26.1.2017 Lue lisää ...

Kirjaston uudet kirjat vuonna 2017 Lue lisää ...

Uusia hakemistoja Salon alueen kirkonkirjoihin SSHY:n jäsensivuilla Lue lisää ...

Kaikilla kotieläimillä on oma nimi Lue lisää ...

Ulrika Juseliuksen kotisivut Lue lisää ...

Voitto Hellstenin esipolvikaavio Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi