Päivitetty 20.09.2017

 
  SSSry logo   valokuvakollaasi

Kevätretkellä Vesilahdessa 13.5.2017

Artikkeli on julkaistu myös Suvustajassa 2/2017. Kirjoittaja Harri Lintula

 

Vesilahti on Pirkanmaalla sijaitseva kunta, jonka asukasluku on Tampereen läheisyyden ansiosta noussut 1980-luvun aallonpohjasta 3000:sta lähes 4500 henkeen. Ensimmäinen kirjallinen tieto Vesilahdesta on vuodelta 1346. Vesilahti ja Lempäälä muodostivat yhteisen seurakunnan ilmeisesti 1200-luvun lopulla, ja 1400-luvun alkuun asti yhteinen kirkko oli nykyisen Lempäälän puolella Aimalassa. Ensimmäisen, vuonna 1422 vihityn kirkon vesilahtelaiset rakensivat nykyisen, vuonna 1802 valmistuneen puukirkon paikalle.

Lähdimme lauantaina 13.5. aamuvarhaisella peräti 49 hengen voimin pikkupakkasessa, mutta kauniissa kevätsäässä retkelle Henri Laineen kuljettamassa linja-autossa kohti Lempäälän ja Vesilahden rajaa. Päivääniemen kalmiston parkkipaikalta kyytiin nousi oppaamme, kotiseutuneuvos Yrjö Punkari, joka johdatti meidät ensimmäiseksi Kirkonkylän Tapolan maalla sijaitsevaan Savipaja Samottiin. Tutustuimme jo 35 vuoden ajan keramiikkaa valmistaneen yrityksen monipuoliseen tarjontaan.

Täältä jatkoimme matkaa kuullen tarinoita muun muassa heimopäällikkö Kirmukarmusta edetessämme Klaus Kurjen tieksi nimettyä reittiä myöten vanhojen kylien läpi kohti Narvan kylää, pitäjän toista keskusta, jossa on pidetty ainakin 1700-luvulta laajalti tunnettuja markkinoita ja nykyäänkin lauantaisin kesätoria. Markkinaperinnettä on jatkettu kotiseutujuhlana viiden vuoden välein vuodesta 1965.

Narvasta jatkoimme Lönnrotin Elina surma -runon tallennuksesta tunnettuun Hinsalan kylään lounaalle Hukianhoviin, jonka ystävällinen isäntäväki Eija ja Pertti Sorri tarjoilivat meille hämäläisen pitopöydän antimia.

Aterioinnin jälkeen palasimme pölisevää hiekkatietä Laukon kartanoon, jossa meitä odotti kartanon emäntä, filosofian tohtori Liisa Lagerstam. Tarunhohtoinen Laukko mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran v. 1416, ja 600-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kartano avautui viime vuonna suurelle yleisölle. Kartanon emännän johdolla tutustuimme kartanon laajaan puistoon, päärakennukseen ja sen näyttelyihin sekä vanhaan kellariin. Lopuksi menimme ostoksille kartanon puotiin, josta useimmille mukaan taisi tarttua olutta.

Kuva alla vasemmalla: Retkeläiset kuuntelemassa Laukon kartanon emännän Liisa Lagerstamin (ei kuvassa) esittelyä kartanon historiasta. Taustalla oleva päärakennus on rakennettu 1930-luvulla. Kuvassa keskellä mustaan viittaan pukeutunut op-paamme, Yrjö Punkari. Kuva: Kaija Salminen. Kuva alla oikealla: Laukon kartanon päärakennuksen sisääntuloaula. Kuva: Kaija Salminen.

Laukonkartano Laukon kartano

Klaus Kurki oli kartanon ensimmäinen tunnettu isäntä, ja puoliso oli Uskelan Karjaskylässä kasvanut Elin Stenbock. Heidän lapsiensa Elin ja Arvid Kurjen ajalta Laukossa on säilynyt Pirunkellari, vanhan kivilinnan kellarikerros. Arvid Kurki oli Suomen viimeinen katolinen piispa, joka hukkui heinäkuussa 1522 pakomatkalla Kuusiston linnasta Ruotsiin. Vuonna 1817 kartano siirtyi professori, arkkiatri Johan Agapetus Törngrenin suvulle. Hänen aikanaan Elias Lönnrot oli kotiopettajana Laukossa, ja siellä hän myös päiväsi Kalevalan esipuheen huhtikuussa 1849.

Vuonna 1872 Laukko siirtyi pahamaineiseen paronien aikaan, kun upporikas kenraali Carl August Standertskjöld osti sen. Hänen poikansa Hermanin aikana tapahtuivat maankuulut torpparihäädöt. Kymmenkunta vuotta myöhemmin, 17.4.1918 kartano muuttui punaisten polttopartioiden ansiosta tulimereksi.

Vuonna 1929 kartano siirtyi paperitehtailija Rafael Haarlalle, jonka aikana rakennettiin nykyinen valkoinen päärakennus ja muukin rakennuskanta uudelleen. Hänen aikanaan Laukkoon saapuivat Minnesotasta myös peurat, jotka vuonna 1938 päästettiin vapauteen. Vuonna 1948 Suomeen lähetettiin peuroja lisää, ja näistä seitsemästä peuranvasasta polveutuu koko Suomen nykyinen jopa 300 000 yksilön valkohäntäpeurakanta.

Vuonna 1968 kartanon ostivat Leena ja salolaissyntyinen, Kärsämäen kartanossa varttunut Juhani Lagerstam. Heidän aikanaan Laukko oli tunnettu hevosistaan, ja vuodesta 2013 Laukko on ollut heidän tyttärensä Liisa Lagerstamin ja hänen aviomiehensä Jouni Minkkisen hallussa.

Viimeinen tutustumiskohteemme oli Vesilahden hautausmaa, sillä kirkkovierailu jäi tekemättä aikataulusekaannuksen takia. Sen sijaan pitkään mustaan nahkatakkiin pukeutunut, meikkaava ja seurakunnassaan pidetty kirkkoherra Harri Henttinen kävi bussin etuosassa toivottamassa meille hyvää matkaa.

Paluumatkalla pysähdyimme vielä pikaisesti kahvilla Urjalan Motelli Pentinkulmassa, ja ehdimme tällä kertaa jo etuajassa Saloon taas monia kokemuksia rikkaampina.

Ryhmäkuva kevätretki 2017

Perinteinen kevätretken ryhmäkuva otettiin Laukon kartanon päärakennuksen portailla – kuvan otti Kaija Salminen.

Harri Lintula

Kirjaudu sisään

Käyttäjätunnus:

Salasana:


Uusimmat päivitykset


Suvustaja 1/2020

Puheenjohtajan tervehdys. Lue lisää ...

Kevään 2020 toimintakalenteri. Lue lisää ...

Hallituksen palsta. Lue lisää ...

Puheenjohtajakausina tapahtunutta, osa 1/7, 1985–1991 Lue lisää ...

Puheenjohtajakausina tapahtunutta, osa 2/7, 1992–1996 Lue lisää ...

Puheenjohtajakausina tapahtunutta, osa 3/7, 1997–2001 Lue lisää ...

Uskelanjoen vesistön kosket ja myllyt. Esivanhempiani niissä mylläreinä Lue lisää ...

Kiskon Haapaniemen linnan kukoistuskauden omistajat Lue lisää ...

Henkilöetsintää Neuvostoliitosta / Venäjältä, Internet-osoitteita ym.
Suomalaiset ja ruotsalaiset nimet venäjänkielisissä lähteissä Lue lisää ...

Kemiönsaaren seurakuntien alkuperäiskuvia (AP-kuvia) SSHY:lle Lue lisää ...

Jäsentemme kotipaikat vuonna 2019 Lue lisää ...

Kirjastoon 2019 hankitut uudet kirjat Lue lisää ...

Muita linkkejä


©2016 Salon Seudun Sukututkijat r.y. Tietoja sivuista | Henkilötietosuoja | Sivukartta | Sivuhistoria | Yhteystiedot | Web design Mikko Laihonen , mil[e]netti.fi