Puheenjohtajan katsaus

Artikkeli on julkaistu myös Suvustaja:ssa 2/2020 Kirjoittaja Arto Lahtinen

Vuosi 2020 on yhdistyksemme 35. toimintavuosi. Maaliskuussa jouduimme toteamaan, että korona-pandemian vuoksi loppukevään toiminta on siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Tätä kirjoitettaessa on vuosikokouksemmekin vielä pitämättä. Toimintamme jäi siis pääosin tauolle. Vaikka emme ole voineet pitää kokouksiamme ja kuukausitapaamisiamme, niin muunlainen ”tukitoiminta” on ollut mahdollista. Aloittelevilta sukututkijoilta tulleisiin avunpyyntöihin on vastattu.

Monilla on nyt ollut aikaa sukututkimukselle. Vaihtaessani tietoja erään kokeneen tutkijan kanssa hän totesi samalla: ”Onneksi on sukututkimus”. Allekirjoitan tuon myös mielelläni. Minusta tuntuu, että kevätkauden karanteeni voi poikia uusia toimintatapoja myös sukututkimukseen.

Yhdistyksemme tulevaisuutta mietittäessä nousee esiin mm. nuorten vähäinen määrä niin jäsenistössämme kuin sukututkijoina yleensäkin. Tämä on toki luonnollista, koska kiinnostus suvun juuriin herää yleensä vähän varttuneempana. Moni varmaan suunnittelee jo nuorempanakin sukututkimuksen aloittamista, mutta esteeksi tulee joko käytettävissä olevan ajan puute tai jokin muu syy. Esteenä on joskus myös se kuuluisa aloittamisen kynnys. Meidän tehtävämme yhdistyksenä on auttaa tuon kynnyksen ylittämisessä.

Kuva 1
Kuva 1. Arto Lahtinen

Kansalaisopistojen kursseilla on tärkeä rooli tiedon jakajana. Oma tutkimus tuo kuitenkin aina uusia kysymyksiä, joita kurssit eivät ehkä kattaneet. Siksi olisikin mielestäni erityisen tärkeää tiedostaa, miten yhdistyksemme voi olla jäsenistöllemme avuksi. Suunnittelimme viime keväälle Someron kirjastoon tietoiskua sukututkimusta aloitteleville. Tämä tilaisuus pidetään myöhemmin.

Monesti sukututkimusta harrastaa vain toinen puolisoista. Miten saisimme muitakin perheenjäseniä mukaan toimintaamme? Voisiko perhejäsenyydellä olla jonkinlainen merkitys myös nuoremman polven saamiseksi mukaan toimintaan? Korona-aika on ollut aikaa perheen kanssa. Onkohan se tuonut ihmisille ajatuksia suvusta ja omista juurista? Monilla on ollut aikaa pohdiskella omaa henkilöhistoriaansa ja esi-isiensä elämää.

Sukututkimus on muuttunut viime vuosikymmeninä kirkkoherranvirastoissa istumisesta ja kirjoituskoneella kirjoittamisesta pääosin tietokoneen ruudun äärellä istumiseksi. Selvää on myös, että tutkimusmateriaalia tulee verkkoon koko ajan lisää. Lisääntyvä kansainvälisyys tuo omat haasteensa sukututkijoillekin. Voisi kuvitella, että ihmisten lisääntyvä liikkuvuus lisää DNA-testien tarvetta. Miten on, se jää nähtäväksi. Pandemia aiheutti varsinaisen digiloikan, ja esimerkiksi etätyö lähti lopulta kunnolla käyntiin.

Uskon, että edellä mainitut muutokset jäävät pääosin pysyviksi. Oman yhdistyksemme osalta tämä voisi tarkoittaa sitä, että sukututkijoille tarjotaan yhä enemmän informaatiota verkkosivujemme kautta. Miten tämä vaikuttaisi järjestämiimme tilaisuuksiin? Verkkosivujen kehittäminen saattaisi tuoda mukaan myös uusia sukututkijoita —kuten vaikkapa juuri nuoria ja kiireisiä ihmisiä. Vapaa-ajasta on monilla niukkuutta ja siksi sen käyttöä mietitäänkin tarkkaan.

Pandemian takia tapahtumiemme vuosikello meni tämän vuoden osalta uusiksi. Tilanteen normalisoituessa koetamme saada toimintaamme taas mahdollisimman monipuoliseksi. Tätä kannattaa seurata verkkosivuiltamme.

Toivotan kaikille oikein hyvää alkavaa syksyä!

Arto Lahtinen
×