Olen pienestä pitäen ollut kiinnostunut sukulaisten nimistä ja syntymäpäivistä ja kopioinut niitä äitini vihosta omaan vihkooni jo kuusivuotiaana. Ensi kosketuksen järjestelmälliseen sukututkimukseen sain v. 1988, kun äitini pikkuserkku oli kerännyt tietoa äidinäitini Mansner-suvusta ja järjesti pienimuotoisen kokoontumisen Nummelle isoisänsä vanhalle asunnolle. Vuonna 1994 pikkuserkkuni kutsui koolle Lohjalle isänisäni Kihlman-suvun jälkeläisiä. Tämä kokoontuminen johtikin sukuseuran perustamiseen, jonka puheenjohtajana olen ollut vuodesta 2008 alkaen.

Ensi kosketukseni Salon Seudun Sukututkijoihin sain tammikuussa 1997, jolloin Tuula Virsu piti pikakurssin sukututkimuksesta kirjaston alakerrassa. Samalla liityin myös yhdistyksen jäseneksi. Tämän jälkeen uskaltauduin kokeilemaan taitojani Lohjan kirkkoherranvirastoon, ja sainkin jo jotakin selville. Saman vuoden syksyllä olin Tuulan pitämällä kansalaisopiston kurssilla, jonka jälkeen oma tutkimusintoni vain kasvoi. V. 2004 sain valmiiksi kokoamani kirjan Kihlman-suvusta.

Vuosituhannen vaihteesta saakka olen kuulunut yhdistyksen hallitukseen, ja vuodesta 2005 alkaen olin puheenjohtajana kuuden vuodenajan. Edelleen olen hallituksen jäsen, ja kuulun jäsenlehti Suvustajan toimituskuntaan, jossa oikoluen artikkeleita yhdessä Kaija Salmisen kanssa.

Kyseisten kuuden vuoden aikana yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi 287:sta 339:een. Salon kaupungilta saatu toiminta-avustus laski ensimmäisen vuoden 650 eurosta loppuvuosiksi 400 euroon, ja sen jälkeen se onkin pysynyt 250 eurossa. Jäsenmaksu pystyttiin koko ajan pitämään vielä 10 eurossa.

Puheenjohtajakauteni alkoi 20-vuotisjuhlilla ja päättyi 25-vuotisjuhliin. Lokakuun 2005 20-vuotisjuhlaseminaarissa Hilkansalissa olivat puhumassa Pirkko Leino-Kaukiainen Kiskossa syntyneestä Turkin sodan sotilaasta, Yrjö Kaukiainen suomalaisista merimiehistä, Lauri Hollmén Salon keskustan vanhoista rakennuksista sekä Toivo Haatio 1700-luvun Sammatista. Sukututkijan kirjakauppa oli myymässä kirjoja Hilkansalin aulassa, ja kirjaston Kirjatorilla oli lokakuussa sukututkimusnäyttely. Seminaariin osallistui runsaat viisikymmentä henkilöä.

Lokakuussa 2010 pidettiin 25-vuotisjuhlaseminaari samassa tilassa. Tällöin julkaistiin myös noin 40 sukututkijan esipolvikaavioita sisältävä kokoelma, jonka aineiston keräämisestä ja työstämisestä päävastuun kantoi Riitta Tuomi. Luennoitsijoiksi saimme Markus Hiekkasen puhumaan keskiaikaisista kirkkorakennuksista, Aimo Hakasen vanhoista paikannimistä ja Kari Alifrostin talonpoikaistilan muutoksesta. Väkeä oli paikalla noin 90 henkeä.

Näiden lisäksi tavallisia kuukausittaisia esitelmiä on pidetty seitsemästä kahdeksaan kertaa vuodessa, ja useita kertoja esiintymässä on ollut Vesa Hänninen, Tuula Virsu, Tanja Bergroth ja Kari Alifrosti.

Elokuussa 2007 Salossa pidettiin Valtakunnalliset kotiseutupäivät, joihin osallistuimme järjestämällä neuvontapisteen Moision koululle. Huhtikuussa 2008 kävimme Halikon kunnan kotiseutuarkistossa. Helmikuussa 2010 osallistuimme viiden hengen voimin Sukututkimus 350 vuotta -juhlavuoden pääjuhlaan Säätytalolla, ja saman vuoden maaliskuussa yhdistyksellä oli oma osasto Valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä Turussa.

Kevätretkiä järjestimme Hvitträskiin, Seurasaareen ja Tamminiemeen v. 2005, Maatalousmuseo Sarkaan ja Punkalaitumen Yli-Kirralle v. 2006, Kemiönsaareen v. 2007, Sammattiin, Karjalohjalle ja Mustiolle v. 2008, Hämeenlinnaan ja Hattulaan v. 2009 sekä Koroisiin, Vanhalinnaan, Kuusistoon ja Pyhän Jaakobin kirkkoon v. 2010. Tammikuussa 2005 kävimme Helsingissä Suomen Sukututkimusseuran kirjastossa ja Ateneumissa sekä lokakuussa 2006 ja 2008 Vantaalla Kuulutko sukuuni -tapahtumassa. Kesällä 2007 ja 2010 käytiin Vanhan kirjallisuuden päivillä Sastamalassa sekä Tyrvään Pyhän Olavin kirkolla. Lokakuussa 2007 tehtiin retki Valtakunnalliseen sukutapahtumaan Helsingin Karjalatalossa.

Keväällä 2007 Timo Nyholm Suomen Sukuhistoriallisesta Yhdistyksestä piti mikrofilmiaineiston digitointikurssin kirjastossa. Tämän jälkeen tämä työ alkoi Salossakin. Oma ensivaikutelmani v. 2004 perustetun SSHY:n työstä oli todella huono, sillä olin sattunut ensimmäisenä katsomaan Tammelan osittain epäonnistuneita kuvauksia, ja ajattelin, että eihän näistä ole yhtään mihinkään. Puheenjohtaja vuosinani hankkimamme mikrofilmikopiot ympäristöseurakuntien kirkonkirjoista osoittautuivatkin turhaksi investoinniksi, koska aineiston digitointi onkin ollut kankean alun jälkeen varsin nopeaa ja laadukasta. Samoin aika on ajanut nopeasti ohi mikrofilmien ja -korttien lukulaitteista, joita yhdistyksen tiloissakin on useita.

Kyseisenä aikana myös Suomen Sukututkimusseuran järjestämä Suurineuvottelukunta kokoontui vuosittain, ja olen osallistunut näihin kokouksiin Helsingissä, Vaasassa, Tampereella, Mikkelissä ja Lahdessa. Tämä oli näköalapaikka valtakunnan tason sukututkimustoimintaan, ja tällöin heräsi myös ajatus Valtakunnallisten sukututkimuspäivien järjestämisestä Salossa, mikä sitten toteutuikin vuonna 2015 Kari Iso-Järvenpään johdolla erinomaisen ansiokkaasti.

Koko kuuden vuoden ajan varapuheenjohtajana toimi Vesa Hänninen, sihteerinä ensimmäisen vuoden vielä Aino Laahisto ja sitten viiden vuodenajan Riitta Tuomi. Kaija Salminen toimitti edelleen Jäsentiedotetta, jonka nimi muuttui v. 2010 toisessa numerossa Suvustajaksi. Taloudenhoitajana toimi aluksi Hanna-Maija Saarimaa, vuosina 2006–2007 Liisa Nuormalaja vuodesta 2008 Seija Rannikko-Iltanen (Randell). Jäsensihteerinä toimivat kyseisinä vuosina Irma Varttinen (Lindfors) sekä Annikki Lindén. Kirjastovastaavana toimi Hilkka Veistinen ja atk-vastaavana Risto Aarikka. Muut hallituksen jäsenet olivat Kai Ekbom, Birgitta Hiiskola, Esa Jyrkkiö 2008–2009, Teuvo Kaistila sekä Kari Iso-Järvenpää vuodesta 2009 ja Eero Kallio vuodesta 2010. Koko hallitus ja toimihenkilöt ovat olleet erinomaisella innolla mukana toiminnassa, joten puheenjohtajana olo ei todellakaan ollut mitään kivireen vetoa, vaan miellyttävä ja opettava ajanjakso elämässä.