Tuskin on suomalaista, joka ei häntä tuntisi: karut kasvot, likaiset ja risaiset vaatteet, pömpöttävä vatsa ja muhkuraiset varpaat. Asetelmaan kuuluvat vielä kirjava kissa ja savinen kuja sekä taustan pelto- tai hakamaisema. Tunnelma on niin harras, että kuvaa katsoessaan tuntee häiritsevänsä sitä. Kyseessä on yksi Suomen taiteen kultakauden tunnetuimmista teoksista, Akseli Gallen-Kallelan (1865-1931) Akka ja kissa tai Rumuuden ylistys, kuten sitä myös kutsutaan. Alkuperäinen maalaus on Turun taidemuseossa ja arvoituksellista paria voi toki ihastella myös kirjojen kuvituksista ja lukuisista muista painojäljenteistä.

Akka ja kissa on aina kuulunut suosikkimaalausteni joukkoon. Viime syksynä innostukseni teosta kohtaan vielä lisääntyi, kun jäsensihteerimme Annikki löysi kirkonkirjatietoja, jotka osoittavat, että "Akka" oli kaukainen sukulaiseni. Nuoren Gallen-Kallelan mallina kesällä 1885 poseerannut Karoliina Lindström (1821 - 1901) ja minä kuulumme nimittäin saman pertteliläisen ruotusotamiehen jälkikasvuun. Taidamme siis olla jotenkin samankaltaisia - tosin mahdollista yhdennäkäisyyttä olen itse väärä henkilö arvioimaan!

Gustava Karoliina Gabrielintytär syntyi Perttelin (nyk. Kuusjoen) Raatalassa 12.9.1821 (myöhemmin rippikirjoissa esiintyy myös virheellinen syntymäaika 19.9.1821!). Hänen vanhempansa olivat Raatalan Kauhan Nummenmäen torppari Gabriel Heikinpoika (s. rippikirjan mukaan 24.3.1788) ja tämän vaimo Stiina Matintytär Drufva (s. Perttelin Hämäläisillä 24.3.1788, k. 3.7.1852). Lapsi kastettiin jo seuraavana päivänä. Kummeiksi oli pyydetty Kauhan rusthollari Heikki Matinpoika ja tämän vaimo Ester.

Karoliinan vanhemmat, torppari Gabriel Heikinpoika ja Stiina Matintytär, aloittivat yhteisen taipaleensa keväällä 1811. Heidän viidestä lapsestaan aikuisiksi varttuivat vain tyttäret Kreeta Stiina (s. 22.11.1818) ja mainittu Gustava Karoliina. Torpanemäntä Stiina Matintytär oli Hämäläisten Paanun rakuunan Matti Drufvan (aik. Kellström) nuorin tytär. Matti, joka oli isoisäni isoäidin isoäidin isoisä, osallistui Kustaa III:n onnettomaan Venäjän-sotaan, mutta sairastui sotaretkellä ja kuoli 33-vuotiaana joulukuun alussa 1789, rippikirjan mukaan "vuorokausi sen jälkeen kun oli palannut kotiin rintamalta".

Kuten useimmat torppien lapset tuohon aikaan, Karoliina, tai "Karuu" kuten häntä ilmeisesti kutsuttiin, lähti maailmalle jo rippikouluiässä (v. 1836). Hänen tiedetään palvelleen ainakin Perttelin Kaukolan Yli-Mikolassa ja vuodesta 1853 Uskelan Salonkylän Nokalla. Keväällä 1854 Karoliina avioitui Uskelan Pappisten Suven torpparin Gabriel Lindströmin (s. 1791) kanssa, joka oli pari vuotta aikaisemmin jäänyt leskeksi. Vaikka puolisoilla oli ikäeroa kolmisenkymmentä vuotta, heille syntyi kaksi lasta: poika August Rikhard (s. 25.11.1856) ja tytär Amanda Gustava (s. 12.11.1859). Avioliittoa ei kuitenkaan jatkunut kovin pitkään, sillä torppari Lindström kuoli maaliskuussa 1861.

Jäätyään leskeksi Karoliina Lindström asui jonkin aikaa Pappisten Suven itsellisenä, mutta oli kirkonkirjojen mukaan muuttunut raihnaaksi. Lasten lähdettyä maailmalle hän muutti v. 1880 Salon kauppalaan. Muistitietojen mukaan "Karuu" asui mökissä Anjalan tullissa yhdessä lampaittensa kanssa, joiden kerrotaan olleen hänen ystäviään jopa siinä määrin että hän puheli niille. Ihmisten kanssa "lammasmummu" ei ollut pahemmin tekemisissä, vaan päinvastoin tuli kauppalassa tunnetuksi omalaatuisesta käytöksestään. "Emmää mittä muut kerkkis tekemäänkä sit", hän esimerkiksi murahti tiedusteltaessa, miksei hän koskaan tervehtinyt.

Tässä vaiheessa Akseli Gallen tutustui Lammasmummuun. Taiteilija asui kesän 1885 kauppalassa Trumslaagarinkadulla (nyk. Rummunlyöjänkatu) lennätinpäällikkö Lindecronan perheessä. Gallén oli vastikään palannut Pariisista, missä hän oli tutustunut ajan muotityyliin, realismiin. Niinpä vanha, teiden varsilta heinää keräilevä koruton nainen, joka ei kertoman mukaan käyttänyt kenkiä edes talvella, herätti taiteilijassa palavan luomisvimman. Ongelmallista oli kuitenkin se, että mallia oli hankala lähestyä. "Mää olen Karuu", oli tämä vain tokaissut taiteilijalle ja mennyt menojaan. Vasta rouva Lindecronan suostuttelu ja luvattu paikka, soppalautasellinen jokaisena poseerauspäivänä, saivat Karoliinan taipumaan. Maalauspaikaksi valittiin Moision Pohjatalosta Trumslaagarinkadulle vievä peltotie ja siinä Karoliina sai poseerata pari viikkoa. Syksyllä Gallén jätti kauppalan ja lähti taulu mukanaan takaisin Pariisiin.

Heti valmistuttuaan Akka ja kissa herätti ihastusta, joskin myös arvostelua, ja on siitä lähtien kuulunut maalaustaiteemme merkkiteoksiin. Salolaisesta erakkovanhuksesta oli tullut taidepiireissä julkkis, vaikkei hän itse varmaankaan antanut tälle kovin paljon arvoa, mahtoiko tietääkään. Viimeiset vuotensa Karoliina Lindström eleli KarjaskyIän Uotin maalla ja kuoli kirkonkirjan mukaan 14. päivänä toukokuuta 1901, joskaan asiasta ei löydy mainintaa kuolleiden ja haudattujen luettelosta. Ellei joku Uskelan papeista aikanaan olisi lisännyt Karoliinan kohdalle huomautusta "lammas mamma", Gallen-Kallelan mallin tarkkaa henkilöllisyyttä tuskin enää edes tiedettäisiin. Vieläkähän Lammasmummun jälkeläisiä elelee jossakin päin?