Perustaminen keväällä 1985

Salon Seudun Sukututkijat ry:n 10-vuotishistoriikin laati Eero Suomi ja se julkaistiin kevättalvella 1995 ilmestyneessä yhdistyksen 10-vuotisjuhlalehdessä. Seuraava lainaus yhdistyksemme perustamiseen johtaneista tapahtumista on suoraan Eero Suomen kirjoituksesta:

"Sukututkimuksen harrastaminen alkoi 1970-luvulla yleistyä ja vilkastua kaikkialla maassamme. Monissa kansalaisopistoissa järjestettiin alan kursseja. Kun Salon opistossa oli talvella v. 1985 jälleen tällainen kurssi menossa, niin siellä ehdotti opettaja Elisabeth Uschanov oppilailleen, että heidän pitäisi perustaa Saloon sukututkijoitten oma yhdistys. Ajatus sai selvästikin innostuneen vastaanoton koko ryhmässä. Aarno Virtanen ja Arnold Micklin tarttuivat haasteeseen niin, että he yhdessä todella ryhtyivät viemään asiaa eteenpäin. Lehteen laitettiin ilmoitus, ja sen kutsua noudattaen oli KOP:n kerhohuoneessa 22.4.1985 klo 19 koolla kolmisenkymmentä henkilöä. Micklin suoritti kokouksen avauksen, puheenjohtajana toimi Esko Paju. Kirjastonhoitaja Hilkka Orava esitteli pian valmistuvan uuden kirjaston tarjoamia sukututkimusmahdollisuuksia ja itse Uschanov kertoi Turun maakunta-arkistosta. Kaikki näytti hyvältä, innostavalta. Päätettiin perustaa yhdistys Salon Seudun Sukututkijat. Valittiin työryhmä laatimaan säännöt. Kokouksessa 15.5.1985 säännöt hyväksyttiin, valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi Eino Kulmala ja jäseniksi Raili Koskinen, Pirkko Maljanen, Eero Suomi (varapj.), Leo Suominen, Maija-Liisa Toivanen, Veikko Vennonen ja Aarno Virtanen. Pantiin vireille rekisteröintitoimet. Varsinainen toiminta pääsi sitten käyntiin paremminkin vasta vuoden 1986 puolella."

Toimihenkilöt

Kulmalan jälkeen valittiin puheenjohtajaksi Veikko Vennonen vuonna 1986. Häntä seurasivat Hanna-Maija Saarimaa v. 1992, Vesa Hänninen v. 1997 ja Kaija Salminen v. 2002. Harri Lintulan puheenjohtajakausi alkoi vuoden 2005 alusta. Ensimmäinen sihteeri oli Maija-Liisa Toivanen. Tuula Virsu valittiin sihteeriksi v. 1987 ja Toivo Laitinen v. 1990. Annikki Lindén hoiti tehtävää v. 1997 - 2000 ja nykyinen sihteeri Aino Laahisto on ollut toimessaan vuodesta 2002. Riitta Peltonen oli taloudenhoitajana vuodet 1986 - 89, jonka jälkeen Tuula Virsu otti tehtävät hoitoonsa. Vuosina 1993 - 2000 rahaliikenteestä huolehti Esa Orelma. Nykyinen taloudenhoitaja Hanna-Maija Saarimaa jatkoi taloudenpitoa vuonna 2002. Vuosi 2001 oli erikoinen: yhdistyksellä ei ollut sihteeriä eikä taloudenhoitajaa, vaan hallituksen jäsenet hoitivat nämä tehtävät yhdessä. Nykyiseen hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Harri Lintulan lisäksi varapuheenjohtaja Vesa Hänninen, atk-vastaava Risto Aarikka, Kai Ekbom, Birgitta Hiiskola, jäsentiedotteen toimittaja Kaija Salminen, jäsensihteeri Irma Varttinen ja kirjastovastaava Hilkka Veistinen.

Jäsenkunnan kehitys

Sukututkimusharrastuksen yleistyminen näkyy hyvin jäsenmäärämme nopeana kasvuna: alun 40 jäsenen joukko kasvoi ensimmäisenä 10-vuotiskautena 160:een ja nyt toisen 10-vuotisjakson jälkeen on jäsenmäärä 288 (tilanne 8/2005). Jäsenkunnan lisääntymisen takia oli v. 1999 lopulla perustettava jäsensihteerin toimi, jota ovat hoitaneet Birgitta Hiiskola v. 2000 - 03, Annikki Lindén vuoden 2004 ja Irma Varttinen vuoden 2005 alusta lähtien. Vuonna 2001 yhdistys valitsi ensimmäisen kerran kunniajäsenen. Kutsun sai nyt jo edesmennyt kotiseutuneuvos Esko Paju, joka kokosi paljon karjalaista ja salonseutulaista perinnetietoa Perinnepirttiinsä Rummunlyöjänkadulle Saloon.

Nykyään on aiempaa helpompaa aloittaa sukututkimus, koska tietoa löytyy helposti ja paljon internetistä ja myös jäseneksi liittyminen on sitä kautta helppoa. Jäsensihteeri kokosi vuonna 2000 tilastotietoa jäsenkunnastamme (sukupuoli- ja ikäjakautumat): mitä nuorempi jäsenemme on, sitä todennäköisemmin hän on nainen. Tuolloin oli eniten 1930- ja 1940-luvuilla syntyneitä. Naisia oli koko jäsenkunnasta 53 %. Jäsenistä suurin osa asuu Salossa (tätä kirjoitettaessa 132 jäsentä), lähikunnista ovat hyvin edustettuina Halikko (22), Muurla (14 - suurin määrä kunnan väkilukuun nähden = 1 % kuntalaisista), Somero (11), Perniö (10), Pertteli (10) ja Kiikala (8). Yhdistys ei ole vain salonseutulaisten, vaan monet muualla asuvat ovat kiinnostuneita sukujensa juurista täällä. Espoolaisia jäseniä on kahdeksan, turkulaisia seitsemän ja helsinkiläisiä kuusi. Kauimmas jäsenlehti lähetetään Varkauteen, Heinävedelle, Ikaalisiin, Ouluun sekä Ruotsin Avestaan ja Viron Tallinnaan.

Epävirallisena alajaostona on toiminut Perniön sukututkimuspiiri. Se sai alkunsa perniöläisten sukututkijoiden kokoontumisina, joissa on ollut helppo vaihtaa kokemuksia nimenomaan sikäläisten sukujen tutkimisesta. Piiriä on vetänyt Antero Peijonen ja Salon Seudun Sukututkijoiden hallituksessa ovat perniöläisiä edustaneet Paavo Heinonen ja Jouko Nivalinna. Toinen paikallinen yhteistyömuoto on karjalaisten sukujen - lähinnä Uudenkirkon ja Kanneljärven sukujen - tutkijoiden yhteistapaamiset Salon kirjastossa. Tuula Virsu on toiminut tapaamisten organisaattorina.

Yhdistyksen jäsenmaksu oli 30 markkaa monet vuodet - alusta aina vuoteen 1999 asti, jolloin se nousi 40 markkaan. Eurojen myötä jäsenmaksuksi tuli 10 euroa vuonna 2002 - muutenkin oli paineita nostaa maksua.

Toiminnan monet muodot

Salon Seudun Sukututkijat ry:n ensimmäisen hallituksen ensimmäisen kokouksen pöytäkirjaan vuonna 1985 on koottu suuntaviivat tulevalle toiminnalle: sukututkimuskurssin järjestäminen, vanhoihin käsialoihin perehtyminen, aloittelijoiden ohjaus, sukututkimuskaavakkeiden yhteistilaus, tietojen vertailu yhdistyksen jäsenten kesken, yhdistyksen tunnetuksi tekeminen, yhteys Turun sukututkijoihin, jäsenhankinta. Näitä kaikkia toimintoja on pystytty vuosien varrella pitämään yllä.

Keskeisin toimintamuoto on alusta alkaen ollut kuukausikokoukset, joita pidettiin ensin pankkien ym. kokoustiloissa ja Salon nykyisen kirjaston valmistuttua pääasiassa sen Laurinsalissa. Sekä ulkopuoliset asiantuntijat että yhdistyksen omat jäsenet ovat olleet kokousten alustajina. Olemme pyrkineet järjestämään esitelmiä niin aloitteleville kuin pidemmällekin ehtineille sukututkijoille. Omat jäsenet ovat kertoneet tutkimuskohteistaan ja esitelleet tekemiään sukukirjoja. Välillä olemme kokousten sijaan tehneet opintoretkiä maakunta- ja kansallisarkistoihin, kirjastoihin, museoihin ym. tutkijoita kiinnostaviin kohteisiin. Toukokuussa on tehty perinteinen koko perheen päiväretki historiallisesti kiinnostavaan kohteeseen. Olemme viime vuosina tutustuneet mm. Marttilan, T.l. Kosken, Tammisaaren, Hangon, Naantalin, Askaisten, Tuusulan, Vihdin, Kirkkonummen ja Helsingin nähtävyyksiin.

Viimeisen 10-vuotiskauden aikana on jäsenistöllä ollut enenevä tarve saada opastusta tietokoneen käytöstä sukututkimuksen apuna. Olemme vuosittain järjestäneet erilaisia luentoja ja kursseja, joilla on käyty läpi tietokoneen käyttöä sukututkimuksen apuna, sukututkimusohjelmien myyjät ovat esitelleet tuotteitaan ja olemme päässeet perille internetin saloista.

Vuonna 1997 yhdistyksellä oli mahdollisuus saada oma kaappi papereilleen, kirjoilleen ja mikrokorteilleen Paukkulakodin yhteydessä olevasta kokoustilasta. Kirjakaappi oli jäsenkunnan käytettävissä lauantaisin kerran kuussa. Kirjoja ja mikrokortteja sai lainata kotiin. Paukkula oli monelle kuitenkin liian kaukana keskustasta ja niinpä otimmekin v.1999 iloisina vastaan tarjouksen päästä alivuokralaiseksi Salon Seudun Osuuspankin omistamaan yksiöön Turuntiellä. Hankimme sinne isomman kirjakaapin, joka täyttyikin melko nopeaan tahtiin, kun aloimme määrätietoisemmin kartuttaa kirjakokoelmaamme. Kerhohuoneen aukioloaikoja lisättiin kahteen kertaan kuussa.

Salon kirjaston laajennus valmistui keväällä 2004 ja sen myötä yhdistyksellemme tarjoutui mahdollisuus saada uudet tilat kirjaston alakerran sukututkimustilasta. Kirjat ja muu aineisto löytyy sieltä hyvässä järjestyksessä omasta kaapistamme, joka on jäsenten käytössä joka toinen viikko - vuorotellen torstaisin ja lauantaisin. Samassa tilassa sijaitsevat kirjaston mikrofilminlukulaitteet, internet-yhteydellä varustettu tietokone sekä Salokokoelma. Jäsenille on tapaamisaikoina järjestetty vanhojen käsialojen tulkinta-apua ja omien kirjojen myyntimahdollisuuksia. Kokeneemmat sukututkijat ovat antaneet hyviä neuvoja aloittelijoille. Hallituksen ym. pienemmät kokoukset on kätevä pitää näissä tiloissa. Olemme hankkineet kirjakaappiimme kirjoja, joita ei kaupunginkirjastoon ole ollut syytä hankkia, mm. sukuselvityksiä ja matrikkeleita. Mikrokorttikokoelmamme sisältää runsaasti Salon alueen seurakuntien kortteja ja jäsenten toivomusten mukaan on kortteja hankittu myös muualta Suomesta.

Tiedonvälitystä ja julkaisuja

Jäsenille tiedotettiin yhdistyksen toiminnasta aluksi jäsenkirjeillä keväin syksyin, mutta jo vuodesta 1991 asti on kaksi kertaa vuodessa toimitettu jäsenlehti, jossa kerrotaan tulevan kauden tapahtumista ja johon jäsenet ovat voineet lähettää kirjoituksia ja selvityksiä omista suvuistaan. Jäsentiedotteessa on ollut kirjaarvosteluja, retkikuvauksia ja hyödyllisiä vinkkejä tutkijoille. Keskiaukeamalla julkaistaan esipolvikaavioita. Vuonna 1995 tehtiin isompi juhlanumero yhdistyksen 10-vuotistaipaleen kunniaksi. Tämä lehti jatkaa samaa sarjaa. Jäsenlehden kokosi aluksi Toivo Laitinen, sitten Hanna-Maija Saarimaa vuodesta 1992 vuoteen 2001. Hänen jälkeensä on lehden toimittanut Kaija Salminen. Jäsenlehdestä on saatu hyvää palautetta, jäsenet kokevat saavansa kunnon vastineen jäsenmaksulleen.

Vuosina 1988 ja 1992 laadittiin jäsenistön tutkimuskohteista omat sukututkijaluettelot, mutta nykyään tutkijatiedot on koottu valtakunnalliseen rekisteriin Suomen Sukututkimusseuran internetsivuille. Vuonna 1994 kerättiin ja monistettiin kolmiosainen esipolvitaulukokoelma. Yhdistyksen 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jäseniltä pyydettiin vuonna 2004 vanhoja valokuvia vuoden 2005 seinäkalenteria varten. Kalenterista tuli oikein onnistunut, mutta sen myynti ei ollut odotusten mukainen.

Julkaisutoimintaan voisi lukea myös yhdistyksen kotisivut internetissä. Mikko Laihonen teki ensimmäisen version vuonna 2000. Uusitut sivut otettiin käyttöön keväällä 2005. Mikko Laihosen käsialaa on myös yhdistyksemme logo, joka voitti suunnittelukilpailun vuonna 1988.

Sukututkimusnäyttelyt

Olemme säännöllisin väliajoin koonneet jäsenten tutkimustuloksia näyttelymuotoon kiinnostuneiden tutkittavaksi. Ensimmäinen oma näyttelyosasto yhdistyksellä oli Salon kevätmessuilla kauppaoppilaitoksella v. 1987. Halikossa oli oma näyttely Franssin talolla v. 1990 ja Salossa KELA:n talossa v. 1991. Turun sukumessuille Turun messukeskuksessa osallistuimme omilla osastoilla vuosina 1992 ja 1995. Yhdistyksen 10-vuotisseminaarin yhteyteen terveydenhuolto-oppilaitokselle koottiin näyttely v. 1995. Laurin palkeisiin kauppakeskus Plazassa osallistuimme vuosina 1996 ja 1997. Jälkimmäisenä vuonna meillä oli oma pöytä myös valtakunnallisilla sukututkimuspäivillä Järvenpäässä. V. 1998 kokosimme sukutauluja Paukkula-kodin seinille. 15-vuotisnäyttely järjestettiin Salon kaupunginkirjaston aulaan vuodenvaihteessa 2000 - 2001. Viimeisin näyttelytapahtuma oli Kirja- ja sukumessut Turun messukeskuksessa syksyllä 2004. Lähes kaikki nämä näyttelyt on myös uutisoitu paikallislehdistössä, mikä omalta osaltaan on lisännyt ihmisten mielenkiintoa yhdistystämme kohtaan.

Sanomalehtien lisäksi olemme saaneet julkisuutta paikallisradiossa, johon on muutaman kerran haastateltu yhdistyksemme puheenjohtajia ja muita jäseniä. Omasta toimestamme on yksi hallituksen kokous videoitu ja toinen nauhoitettu kasetille.

Yhteistyötä eri muodoissa

Salon Seudun Sukututkijat ry on yrittänyt pitää yhteyttä muihin lähiseudun sukututkimusyhdistyksiin. 1990-luvulla yritimme kehittää jatkuvaa, laajempaa kanssakäymistä Turun, Lohjan, Hangon ja Tammisaaren sukututkimusyhdistyksiin. Sovimme, että yhdistysten jäsenet voivat käydä toistensa kokouksissa ja postitamme toisillemme jäsenlehdet. Lehtien toimitus jatkuu edelleen turkulaisten ja tammisaarelaisten kanssa, lohjalaisten kanssa olemme säännöllisesti vierailleet toistemme kokouksissa. Myös luennoitsijavierailuja on tehty.

Suomen sukututkimusseuran toimintaan olemme osallistuneet säännöllisesti. Joka vuosi muutama yhdistyksemme jäsen osallistuu valtakunnallisille sukututkimuspäiville. Olemme aina olleet mukana sukututkimusyhdistysten puheenjohtajille järjestetyillä neuvottelupäivillä. Yhdistyksemme jäsen Hanna-Maija Saarimaa oli Sukutietotekniikka ry:n hallituksen varajäsenenä vuodesta 1996 siihen saakka, kun se fuusioitui Suomen Sukututkimusseuraan vuodenvaihteessa 1998 - 99. Sen jälkeen hän oli kolme vuotta seuran hallituksen varajäsenenä. Vesa Hänninen oli Suomen Sukututkimusseuran tutkimus- ja koulutusjaoston sihteerinä vuodet 1999 - 2002.

Muutoksen tuulia

Kuluneen 20 vuoden aikana sukututkimus on muuttunut paljon enemmän kuin minään edeltävänä 20-vuotiskautena. Suurin muutoksen aiheuttaja on ollut tietotekniikan kehittyminen palvelemaan sukututkijoita yhä enenevässä määrin. Tietoa voi helposti - joskus liiankin helposti - hankkia internetin kautta, tutkimustulokset voi tallettaa tietokoneelle sukututkimusohjelmaan, joka mahdollistaa niiden muokkaamisen ja tulostamisen halutussa muodossa. Sukututkija voi tulostaa vaikkapa sukukirjamateriaalin omalta tietokoneeltaan. Yhteydenpito muihin tutkijoihin ja esim. sukututkijayhdistyksen hallituksen jäsenten kesken on nykyään helppoa sähköpostin ja tekstiviestien yleistyttyä. Tässä kehityksessä on myös omat vaaransa. Kun tietoa löytyy valtavasti, voi uudelle tutkijalle tulla käsitys, että tämähän on helppoa. Tietokone ei kuitenkaan koskaan voi korvata alkuperäisiä vanhoja lähteitä, joita jokaisen sukututkijan täytyy opetella käyttämään saavuttaakseen luotettavia tuloksia.

Mainittujen muutosten myötä myös yhdistyksemme toiminta on monipuolistunut ja piristynyt. Olemme pystyneet tarjoamaan jäsenkunnalle tietoa, taitoa ja toimintaa. Eero Suomen sanat edellisen historiikin lopussa pätevät yhä: ". moni tärkeä tieto on saatu juuri yhdistyksen kuukausikokousten esitelmistä, moni hyvä idea ja mukava vaikutelma kokousten keskusteluissa, moni tutkimusarkisto on tullut tutuksi yhdistyksen opintoretkillä ja moni kotiseudun kulttuurikohde nähtyä ensimmäisen kerran juuri yhdistyksen kevätretkillä."

Salon Seudun Sukututkijat ry aloittaa uuden vuosikymmenen tutuksi tulleelta pohjalta avoimena omaksumaan uusia koko jäsenkuntaa hyödyttäviä toimintamuotoja.