Keisarillisen senaatin alainen Suomen Talousseura (Finska Hushållningssällskapet) päätti v. 1875 perustaa Suomeen seitsemän uutta meijerikoulua. Ennestään oli toiminnassa vain yksi, vapaaherra Hans Gustaf Boijen Janakkalan Hakoisten kartanoon v. 1869 perustama. Meijerikouluja varten etsittiin isoja maatiloja, joissa piti olla paljon karjaa sekä oma meijeri. Koulun ylläpitämiseen sai valtiolta avustusta. Uusista meijerikouluista kaksi perustettiin Turun ja Porin lääniin, toinen Kokemäelle Kokemäenkartanoon ja toinen Pertteliin lnkereen eli Katrinebergin kartanoon.

Vuonna 1868 annetun asetuksen mukaan meijerikoulut olivat kaksivuotisia ja käytännöllis-tietopuolisia. Niissä opetettiin mm. eläinten anatomiaa, karjanhoitoa ja ruokintaa, voin ja juuston valmistusta, maidon tutkimista yksinkertaisilla menetelmillä, meijeritalouteen kuuluvaa kirjanpitoa sekä lukemista ja laskemista. Kurssi päättyi tutkintoon, joka piti suorittaa hyväksytysti.

Inkereen meijerikoulu toimi Ernst Börtzellin johdolla Inkereen kartanossa. Kuvassa v. 1800 rakennettu ja v. 1894 uusrenessanssityyliseksi muutettu kartanon päärakennus. Valok. Hanna-Maija Saarimaa.

lnkereen meijerikoulun johtaja ja opettajat

lnkereen kartanon omisti Ernst Börtzell, joka oli ostanut sen v. 1872 Bonsdorff – suvulta. Börtzell oli syntyjään ruotsalainen. Pertteliin hän tuli Halikosta, jossa oli toiminut Joensuun kartanon tilanhoitajana neljän vuoden ajan. Börtzell oli hyvin innokas karjatalousmies ja oli perustanut kartanoonsa meijerin pian tulonsa jälkeen.

Ernst Börtzell toimi koulun johtajana ja todennäköisesti opetti sekä karjanhoitoon että meijeritalouteen liittyviä aineita. Hän laati vuosittain Talousseuralle koulusta toimintakertomuksen, joista olen käyttänyt lähteenä toimintavuodesta 1876 – 1877 tehtyä. Börtzell ei mainitse selostuksessa opettajia tai oppilaita nimeltä, vaan olen hakenut tiedot Perttelin rippikirjasta ja muista kirkollisista lähteistä. Koulun alkaessa meijerskaksi lnkereelle tuli Amanda Caren, joka mandollisesti suoritti koulun oppiaineet samalla kun ohjasi käytännön töitä. Börtzellin laatiman toimintakertomuksen mukaan koulun aloitti 1875 kolme oppilasta, mutta rippikirjasta löytyy vain kaksi. Amanda Caren lähti Inkereeltä 1878. Seuraava meijerska Sigrid Kokkonen tuli palvelukseen vuonna 1881. Lisäksi opettajaksi mainitaan rippikirjassa vuosina 1879 - 1882 Axel Palander, joka oli myös kartanon kirjanpitäjä.

Kouluun hakeminen ja pääsyvaatimukset

Koulun alkamisesta tiedotettiin useissa sanomalehdissä, olihan kyseessä ihan uusi asia. Opiskelumahdollisuudesta kuulutettiin myös lähiseutujen kirkoissa, muutenhan tieto ei olisi saavuttanut mandollisia oppilaita. Åbo Underrättelser –lehdessä 28.8.1875 olleessa ilmoituksessa kerrottiin Keisarillisen Suomen Talousseuran päättäneen perustaa lnkereelle meijerikoulun, jonka opetus alkaisi ensimmäinen marraskuuta. Oppilaaksi halukkaiden tuli ilmoittautua koulun johtajalle Ernst Börtzellin lokakuun alkuun mennessä. Oppilaaksi hakemalla tuli olla hyvä terveys, terve ruumiinrakenne sekä tarpeeksi voimia, jotta voisi suoriutua kaikista navetta- ja meijeritöistä. Edelleen oppilaalla tuli olla sisälukutaito sekä riittävän kehittynyt ymmärrys voidakseen käyttää hyväkseen annettavan opetuksen. Kirjoitus- ja laskutaitoiset olivat etusijalla hakijoita valittaessa. Hakijoilta edellytettiin sitoutumista koko kaksivuotisen kurssin suorittamiseen sekä osallistumista kaikkiin työtehtäviin. Opetus, asunto ja ruoka olivat maksuttomia, mutta oppilailla tuli itsellään olla tarvittavat työvaatteet.

Meijerikoulun oppilaat

Koulu toimi Inkereellä seitsemän vuotta. Perttelin rippikirjan mukaan siellä ehti opiskella kaikkiaan 20 tai 21 nuorta naista. Suurin osa aloitti koulun alle 20-vuotiaina. Vuonna 1880 ei otettu yhtään oppilasta, ja v. 1881 aloittaneet suorittivat vain vuoden Inkereellä. Muutamat näyttävät syystä tai toisesta lopettaneen koulun vuoden opiskelun jälkeen.

Oppilaiden vanhemmista suurin osa työskenteli maataloudessa. Muut olivat käsityöläisiä sekä yksi rautaruukin työntekijä. Suurin osa oppilaista oli lähipaikkakunnilta. Useimmiten oppilasluettelossa mainittu syntymä- tai asuinpaikkakunta oli Perniö. Perniössä olikin useita tilameijereitä, joista ensimmäiset oli perustettu jo v. 1860.

Vaikka koulu oli ilmainen, jo työvaatteiden hankinta sekä matkat saattoivat olla vähävaraisille este kouluun hakemiselle. Varmaankin tarvittiin myös rohkeutta lähteä ammatilliseen koulutukseen, esikuviahan ei juuri ollut ennestään. Koulutus näyttää kannattaneen, sillä ainakin kaikki ne 10 vastavalmistunutta, joiden tulevan työn pystyin selvittämään, olivat saaneet meijerityötä. Ammattinimikkeenä käytettiin sekä meijeristiä että meijerskaa.

Oppiaineet ja lukujärjestys

Börtzellin laatiman toimintakertomuksen mukaan koulussa oli v. 1877 kahdeksan oppilasta. Vuoroviikoin heistä neljä työskenteli navetassa karjan hoidossa ja ruokinnassa, kolme tyttöä ahersi meijerissä ja yksi kartanon taloustöissä.

Teoriaopetusta lukemisessa, laskennossa sekä muissa aineissa oli marraskuusta huhtikuuhun kaksi ja puoli tuntia päivittäin. Kesäkuukausina teoriaa oli useimpina viikkoina 6 — 8 tuntia viikossa.

Kaksi vuotta opiskelleet kolme oppilasta suorittivat tutkintonsa 4.10.1877, kertoo myös Finlands Allmänna Tidning —lehti 25.10.1877.

Karja ja meijerituotteet vuonna 1877

Karjan, rehujen ja meijerituotteiden määristä voi päätellä oppilaiden työn määrää ja laatua. Todennäköisesti rengit kuitenkin osallistuivat raskaimpiin töihin kuten rehujen ja veden kuljettamiseen, ja ehkä oli joku piikakin lypsyssä apuna.

Kartanossa oli kaikkiaan 54 lehmää, joista kolme englantilaista rotua, 27 sekarotuista ja 24 suomenrotuista. Englantilaisrotuiset olivat peräisin Joensuun kartanosta ja suomenrotuiset enimmäkseen paikallisista taloista. Karjaan kuului myös kaksi sonnia, eri-ikäisiä vasikoita sekä sikoja.

Laitumella lehmät olivat 18.6. — 26.9. välisen ajan. Kylmä ja sateinen kesä vähensi maidon tuloa, mutta lisäruokinnasta laidunkauden aikana Börtzell arveli olleen kuitenkin apua.

Sisäruokintakauden aikana lehmille syötettiin olkia, pahnoja ja ruumenia 12720 leiviskää, heiniä 6250 leiviskää, kaurajauhoja 2884 leiviskää, pellavansiemeniä sellaisenaan, jauhoina tai kakkuina yhteensä 739 leiviskää, vehnänleseitä 450 leiviskää, mäskiä 3650 leiviskää sekä perunoita 1800 leiviskää.

Kartanon omat lehmät lypsivät vuoden aikana 27144 kannua maitoa. Lisäksi ostettiin maitoa 7315 kannua ja kermaa 1540 kannua. Maidosta erotettiin ensin kerma, josta kirnuttiin voita yhteensä 1978 naulaa. Erilaisia juustoja valmistettiin yhteensä 11566 naulaa. Juuston valmistuksessa käytettiin kokomaidon lisäksi voin valmistuksessa syntynyttä kuorittua maitoa.

(Mittojen selitykset:
- leiviskä = 8,5 kg,
- naula 425 g,
- kannu 2,6 l.)

Murhetta ja iloa oppilaista

Börtzellin selostuksen mukaan kaikki kolme toisen vuoden oppilasta olivat suorittaneet tutkinnon hyväksyttävästi ja siirtyneet heille osoitettuun työpaikkaan. Kuitenkin oli Börtzellin tietoon tullut myöhemmin, että yksi heistä oli heti jättänyt uuden työpaikkansa ja siirtynyt toiseen. Syyksi hän oli ilmoittanut, että paikan työtehtävät eivät miellyttäneet häntä, Oppilas oli kiinnostunut työskentelemään vain meijerissä, mutta tällä tilalla hänen työnsä olisi ollut pelkästään karjanhoitoa. Börtzell tähdensi, että hän itse ei olisi suositellut oppilasta meijerityöhön.

Börtzell myönsi, että uusi isäntä oli etukäteen antanut työpaikasta hyvin niukasti tietoa, ja että oppilaalle oli vasta perillä valjennut hänen tulevien tehtäviensä laatu. Tällä ei kuitenkaan voinut puolustaa tytön käyttäytymistä. Tapahtuma vaivasi Börtzellin mieltä niin kovasti, että hän lupasi tulevaisuudessa huolehtia siitä, että kaikki oppivat arvostamaan myös navettatyötä. Hän vakuutti myös tekevänsä oppilaille selväksi, ettei ihmisen arvo riippunut siitä mitä hän työkseen tekee.

Muuten koulutyö oli sujunut hyvin. Mitään epäjärjestystä ei ollut esiintynyt, vaan oppilaat olivat työskennelleet ahkerasti ja käyttäytyneet hyvin.

Börtzellillä oli syytäkin olla murheissaan. Kukapa olisi arvostanut koulutusta, joka teki ihmisen niin krantuksi ja röyhkeäksi, etteivät hänelle kelvanneet isännän määräämät työt.

Koulu siirtyy muualle

Vuonna 1882 Börtzell möi kartanon G. W. Hammarenille ja pyysi Suomen Talousseuralta vapautusta koulun pidosta. Talousseuran hallitus välitti pyynnön senaatille ja ehdotti samalla, että koulu siirrettäisiin Kemiöön Gesterbyn kartanoon. Keisarillinen senaatti hyväksyi ehdotuksen, kuitenkin sillä edellytyksellä, että Inkereellä opiskelunsa aloittaneet saisivat jatkaa Gesterbyssä. Meijerikoulu toimi Kemiössä vuosina 1882 — 1889, sitten Halikon Mustamäessä 1889 — 1894 ja sen jälkeen Perniön Yliskylässä vuodesta 1894 alkaen.

Hammaren myi lnkereen kartanon vuonna 1891. Ostaja oli tanskalainen meijeristi Hans-Peder Jensen, jonka suvulla kartano on edelleen.

Henkilötietoja

Börtzell, Ernst Wilhelm August

s. 22.10.1842 Ruotsi, Elfbergslän, Tunems. Inkereen kartanon omistaja ja meijerikoulun johtaja. Pertteliin Halikosta 1872, Viipurin läänin Pyhäjärvelle 1882.

Caren, Amanda Christina

s. 20.2.1848 Perniö, Kieronperä, Vanhatalo. Vanh. rusthollari Carl Wilhelm Carlinp. ja Gustava Gustafintr. Inkereellä meijerskana ja mandollisesti myös oppilaana. Pertteliin Yläneeltä 1875, Perniöön 1878.

Kokkonen, Sigrid

s. 1852 Nurmes (Perttelin rippikirja). Inkereellä meijerskana. Pertteliin Kiteeltä 1881, Halikkoon 1886.

Palander, Axel Torsten

s. 8.12.1860 Porin mlk. Kartanon kirjanpitäjä ja meijerikoulun opettaja. Pertteliin Uudestakaupungista 1879, Pyhäjärvelle 1882.

Meijerikoulun oppilaat

Grundström, Amanda Maria

s. 24.3.1859 Perniö, Haaroinen. Vanh. mylläri August Reinhold Grundström ja Eva Sofia Kasperintr. Kouluun Perniöstä 1875, Perniöön 1877, meijeristi.

Fredman, Amanda Karolina

s. 9.11.1848 Naantali, Lapila. Vanh. renkivouti Vilhelm Alexander Fredman ja Catharina Margaretha Mikkelintr. Kouluun Dragsfjärdistä 1875, Perniöön 1876, meijeristi Mälkilä.

Hermanintr., Hilda Gustava

s. 26. 2.1860 Uskela, Muuria, Isotalo. Vanh. muonamies Herman Hermaninp. ja Stina Kaisa Efraimintr. Kouluun Perttelistä 1876, Paraisilla 1877.

Skog, Maria Sofia

s. 12.7.1858 Perniö (Perttelin rippikirja). Kouluun Perniöstä 1876, Perniöön 1878, meijerska Näsegård.

Lundqvist, Kristina Lovisa

s. 11.8.1858 Perniö, Merihuhti. Vanh. tal. Johan Christopher Carlinp. ja Erica Lovisa Lindberg. Kouluun Perniöstä 1876, Kaarimaan 1878.

Ackren, Amanda Gustava

s. 14.11.1858 Pohja, Fiskars. Vanh. suutari Karl August Ackren ja Gustava Vilhelmina Johanintr. Kouluun Perniöstä 1876, Yläneelle 1878, meijeristi Yläneen kartano.

Häggblad, Anna Sofia

s. 4.8.1855 Oravainen (Perttelin rippikirja). Kouluun Föglöstä 1876, Kemiöön 1878, meijerska Vestankärr.

Löfström, Ida Vilhelmina

s. 25.6.1859 Perniö, Talonpojanteijo, Ängsdal. Vanh. Renki Gustaf Löfström ja Sofia Christina Ström. Kouluun Perniöstä 1876, Karjaalle 1878, meijeristi Degerby, Sommargård.

Renvall, Matilda Mariana

s. 30.12.1849 Pertteli, Hähkänä, Myllö. Vanh. lampuoti Anders Renvall ja Maja Lena Johanintr. Kouluun Perttelistä 1877, Perttelin Haalin kartanoon 1879, meijerska.

Höijer, Amanda Sofia

s. 22.6.1860 Perniö, Teijo, vanh. seppä Henrik Höijer ja Eva Landzett. Kouluun Turusta 1877, Halikkoon 1880, meijerioppilas Joensuun kartano.

Berg, Serafia Vilhelmina

s. 19.4.1861 Pohja, Mörby. Vanh. tarkk"ampuja Johan Robert Lundberg I. Berg ja Karolina Andersintr. Kouluun Särkisalosta 1877, Maariaan 1879.

Alexanderintr., Gunilla Vilhelmina

s. 29.1.1855 Uskela, Anjala, Karvainen. Vanh. tal. Alexander Johaninp. ja Karolina Gustava Eliaksentr. Kouluun Uskelasta 1878, Hämeenlinnaan 1880.

Lindström, Elvira Charlotta

s. 15.8.1859 Halikko, Kankare. Vanh. suutari Gustaf Lindström ja Eva Sofia Wibom. Kouluun Halikosta 1878, Kaarinaan 1880.

Ahlman, Vilhelmina

s. 25.12.1860 Pertteli, Vintilä. Vanh. mylläri Johan Ahlman ja Agatha Lietzen. Kouluun Perttelistä 1878, Uskelaan 1880, meijeristi Veitakkalan kartano.

Roos, Erika Vilhelmina

s. 6.7.1857 Pertteli, Juvankoski. Vanh. suutari Karl Gustaf Roos ja Gustava Karlintr. Kouluun Perniöstä 1879, Pohjaan 1880.

Westerlund, Gustava Erika

s. 1.1.1862 Snappertuna, Konungsböle, Kålars. Vanh. renki Gustaf Magnus Westerlund ja kihlattu morsian, piika Edla Gustava Wikman. Kouluun Perniöstä 1879, Lohjalle 1881, meijeristi Kirkniemi

Ilander, Ida Augusta

s. 17.1.1863 Kiikala, Kruusila, Jäppi, Joensuu. Vanh. torppari Henrik Johan Ilander ja Otteliana Lovisa Nummelin. Kouluun Kiikalasta 1881, Perniöön 1882.

Degert, Hilda Alexandra

s. 4.8.1864 Mustia. Vanh. hiilipoika Gustaf Fredrik Degert ja Klara Gustafva Holmström. Kouluun Perniöstä 1881, Kemiöön 1882.

Laaksonen, Henrika Karolina

s. 12.11.1862 Halikko, Riikola. Vanh. Mäkilän tytär Maja Stina Josefintr. Kouluun Perniöstä 1881, Kemiöön 1882.

Ahlqvist Hilda Emilia

s. 17.8.1864 Halikko, Kaninkola. Vanh. piika Johanna Ahlqvist. Kouluun Halikosta 1881, Perniöön 1882.