Piiloon jäävät aineistot tutkimuksen riskinä

Kymmenisen vuotta sitten Kansallisarkistoon saapui tietopyyntö, jossa Yhdysvalloissa asuva henkilö etsi tietoja 1930-luvulla Neuvostoliitosta Suomeen siirtyneestä isoisästään. Kyseinen isoisä matkusteli laajasti eri puolilla itäistä Eurooppaa, ja kysyjä oli sinnikkäästi seurannut hänen jälkiään maasta toiseen. Ennen kääntymistään Kansallisarkiston puoleen kysyjä oli saanut jostain masentavan ilmoituksen, että Suomesta tietoja olisi turha etsiä, sillä saksalaiset hävittivät sodan aikana kaikki Suomen arkistot. Onneksi hän ei kuitenkaan lannistunut vaan jatkoi sinnikkäästi tiedonetsintäänsä. Isoisän matka osoittautui huimaksi seikkailuksi, joka ulottui useiden valtioiden alueelle ja josta Kansallisarkistossa säilytettävät arkistot kertoivat oman osansa. Lopulta materiaalia kertyi niin runsaasti, että kysyjä kirjoitti paksun kirjan isoisänsä huimista matkoista.

Edellä kerrotussa tapauksessa tiedonetsintä päättyi lopulta onnellisesti, mutta aineistojen piiloon jääminen on arkistolaisten pysyvänä huolenaiheena. Arkistojen suojissa on nimittäin useita aineistoja, joiden käyttöä sukututkimuksessa rajoittaa ennen muuta niiden vähäinen tunnettuus. Nostankin seuraavassa esiin niistä muutamia, jotka ovat jääneet ansaitsemaansa vähemmälle käytölle, vaikka ne sisältävät kukin tietoja vähintäänkin tuhansista suomalaisista ja heidän sota-ajan vaiheistaan.

Kultasormuskeräys jätti jäljet arkistoon

Moni muistaa vielä kertomukset välirauhan aikaisesta kultasormuskeräyksestä, jossa halukkaat saattoivat vaihtaa kultaiset sormuksensa rautaisiin. Keräyksellä saatu jalometalli ja korukivet oli määrä myydä kansainvälisillä markkinoilla ja käyttää saatavat tulot maanpuolustuksen ja erityisesti ilmapuolustuksen tarpeisiin. Näinhän ei lopulta käynyt, vaan rahat käytettiin sodan jälkeisen elintarvikepulan helpottamiseen.

Kultakeräyksen tiedot päätyivät nykyisin Kansallisarkistossa säilytettävään Kultaesineiden keräystoimikunnan arkistoon. Muutamia vuosia sitten tutkin aineiston avulla sukuni kotipitäjän asioita ja havaitsin, että arkistosta löytyy sekä suku- että paikallishistorian tutkijalle kiinnostavaa ja käyttökelpoista tietoa. Kultaesineitään luovuttaneista tehtiin kortisto, joka on järjestetty lahjoituksia vastaanottaneiden rahalaitosten mukaan. Useimmiten ne olivat paikallisia säästöpankkeja ja osuuskassoja. Jos siis tietää, mitä pankkeja tietyllä paikkakunnalla on sotavuosina ollut, voi arkiston perusteella muodostaa kattavan kuvan paikkakunnalla tehdyistä luovutuksista ja tietyn henkilön löytäminenkin kortistoista on mahdollista.

Nimiluettelon lisäksi kortisto tarjoaa muitakin kiinnostavia tietoja luovuttajista. Omassa pienehkössä otoksessani keräykseen luovutettu esineistö oli yllättävänkin monipuolinen: sormuksien lisäksi esineistössä oli kaulakoruja, rannerenkaita ja myös muutama kultahammas. Laitoin korttien tiedot Exceliin, jolloin sain luovuttajaluettelon lisäksi listan jokseenkin kaikista pitäjässä luovutetuista esineistä. Tulos toi mielenkiintoisen lisän paikallishistorian tasolla, mutta myös monia kiinnostaneen muiston omien sukulaistensa eräästä uhrauksesta viime sotien aikana.

Kultaesineiden keräystoimikunnan arkistoa ei ole ainakaan toistaiseksi digitoitu, ja se on etäsäilytyksessä ja siksi saatavilla vasta tilausta seuraavana arkipäivänä.

Kotiseudun sotavahingot kirjattiin tarkasti ylös

Arkistoon saapuu aina silloin tällöin tietyllä paikkakunnalla tai tietyille ihmisille tapahtuneita ilmapommitusvahinkoja koskevia tiedusteluja. Tällöin kysyjät ohjataan Sotavahinkoyhdistyksen arkiston pariin. Sen pohjana on talvisodan aikana laadittu sotavahinkojen korvaamista koskeva laki, jonka mukaan ilmapommitusten tuhoja korvattiin kiinteistöjen omistajille pakollisesta sotavahinkovakuutuksesta.

Kiinteistövaurioihin keskittyneen sotavahinkoyhdistyksen ja hieman myöhemmin perustetun irtaimiston sotavahinkoyhdistyksen toiminta jatkui läpi sotavuosien. Niiden arkistoista voi löytää tietoja yksittäisten henkilöiden omaisuudelle aiheutuneista tai tietyn paikkakunnan ilmapommitusvaurioista. Talvisodan osalta aineisto on järjestetty paikkakunnittain korvauksenhakijoiden nimien mukaan aakkosjärjestykseen. Jatkosodan osalta hakuapuna toimivat Baja Bb-sarjoista löytyvät kortistot. Tiedot ovat usein hyvin yksityiskohtaisia. Sotavahinkoyhdistysten arkistot, kuten edellä esitelty Kultaesineiden keräystoimikunnan arkistokin, on etäsäilytyksessä, joten tilattu aineisto toimitetaan tutkittavaksi tilausta seuraavana arkipäivänä.

Tutkimuskohteena sota-ajan arjen huolet ja murheet

Kolmas aineisto, jonka haluaisin tässä muistuttaa mieliin on Kansallisarkistossa säilytettävä Jahvetin kirjelaatikko –arkisto. Jahvetin kirjelaatikko oli yksi sotavuosien suosituimmista radio-ohjelmista, joka pyrki auttamaan ihmisiä poikkeusolojen aiheuttamissa huolissa, pitämään yllä positiivista mielialaa ja katkomaan siivet huhuilta, joita velloi kansan keskuudessa. Näytteitä näistä ohjelmista on kuultavissa Ylen Elävässä arkistossa.

Vuosien mittaan Jahvetti eli toimittaja ja myöhempi kansanedustaja Yrjö Kilpeläinen vastaanotti kymmeniätuhansia kirjeitä kansalaisilta eri puolilla Suomea. Osa niistä saatiin talteen ja ne ovat siis nyt tutkittavissa Rauhankadulla. Hakemistoina niihin toimii Ab-sarjassa oleva kyselijäkortisto. Toiveena on, että kortisto voitaisiin jossain vaiheessa digitoida ja saattaa siten helpommin käytettäväksi etenkin sukututkimuksen tarpeisiin. Vaikka tietyn henkilön kirjeen löytyminen arkistosta on varsin epävarmaa, ovat säilyneet tuhannet kirjeet kuitenkin jälkipolvia kiinnostavia todistuksia sota-ajan arjen sisällöstä ja haasteista.

Kaikkiaan yksinomaan arkistolaitoksen säilytyksessä on yli 200 kilometriä aineistoja. Niistä kymmenisen prosenttia eli 20 kilometriä on peräisin viime sotien vuosilta. Entinen Sota-arkiston johtaja Veli-Matti Syrjö kirjoittikin kerran, että sota oli mitä suurimmassa määrin myös paperisotaa.

Digitointi etenee tasaisen varmasti, mutta suuri joukko aineistosta on edelleen itse paikalla tutkittavaa.

Linkkejä viime sotien henkilöhistoriallisiin lähteisiin

Sotapäiväkirjojen tutkiminen

Mene Vakka-arkistotietokantaan osoitteeseen www.arkisto.fi/vakka. Valitse siellä Tarkennettu haku ja kirjoita haluamasi joukko-osaston nimi (esim. Jalkaväkirykmentti 8) Nimihaku-kenttään. Poista tämän jälkeen rasti Kuvailutasot-kentän kohdasta Arkistonmuodostaja ja lisää rasti kohtaan Arkistoyksikkö. Tämän jälkeen paina Tee haku -painiketta. Hakutulosta auki klikkailemalla saat tiedot hakemasi joukko-osaston ja sen alaisten yksiköiden sotapäiväkirjoista. Kun löydät etsimäsi päiväkirjan, pääset lukemaan sen punaisen Aineisto on talletettu digitaaliarkistoon –linkin kautta.

Kantakorttikopion tilaaminen

Mene Astia-palveluun osoitteeseen www.arkisto.fi/astia. Valitse etusivulta linkki Asiakirja- ja tietopyynnöt. Esiin tulee luettelo tilattavissa olevista asiakirjatyypeistä, joista tulee valita linkki Kantakortti tai muu puolustushallinnon henkilöasiakirja.

Astia-palvelun käyttäminen toimeksiantojen tekemiseen vaatii rekisteröitymisen pankkitunnuksilla. Rekisteröityessäsi saat käyttäjätunnuksen ja salasanan palveluun kirjautumista varten. Kirjaudu nyt palveluun ja anna pyydetyt tiedot. Kopiot tilatusta aineistosta toimitetaan yhdessä laskun kanssa ilmoittamaasi osoitteeseen.

Kansallisarkistossa säilytetään vuosina 1897-1949 syntyneiden ikäluokkien kantakortteja. Niiden tilaamisen lisäksi voit käyttää tätä samaa lomaketta myös mm. puolustus– voimien kantahenkilökuntaan kuuluneiden nimikirjakopioiden sekä suojeluskuntapalveluksesta kertovien henkilökorttien tilaamiseen.

Viime sodissa menehtyneiden suomalaisten tutkiminen

Viime sodissa menehtyneiden suomalaisten sekä Suomessa palvellessaan menehtyneiden ulkomaalaisten vapaaehtoisten tiedot on koottu Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneiden tietokantaan, jota voi käyttää osoitteessa www.arkisto.fi/menehtyneet.

Aalto-yliopistossa on parhaillaan kehitteillä linkitettyyn avoimeen dataan perustuva uudenlainen Sotasampo- palvelu, joka yhdistelee menehtyneiden tietokannan dataa muihin sota-aineistoihin. Vaikka palvelu on vielä kesken, siihen voi jo käydä tutustumassa osoitteessa www. sotasampo.fi.

Lisätietoja viime sotiin liittyvistä henkilöhistoriallisista lähteistä

Tarkempia tietoja viime sotiin tavalla tai toisella osallistuneista väestöryhmistä löydät Arkistojen Portista osoitteesta www.arkisto.fi/portti. Valitse etusivulta linkki Etsi aiheen perusteella ja siirry esiin tulevassa listauksessa kohtaan Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet. Palvelusta löydät paitsi tietoa erilaisista viime sotiin liittyvistä aineistoista myös suoria linkkejä palveluiden ja digitoitujen aineistojen äärelle.