Sukututkijan peruslähteissä, kirkonkirjoissa, on paljon puutteita ja virheitä. Kaikkia tarpeellisia tietoja ei löydy ja merkinnöissä on virheitä, joita toistuva kopiointi aiheuttaa – erityisesti piikojen ja renkien muuttaessa jopa vuosittain. Arvioni mukaan noin 5 % henkilöistä on jossakin vaiheessa virheellinen syntymäaika – henkilön tärkein tunniste varsinkin, kun nimivalikoima oli aikoinaan hyvin suppea.

Puuttuvat muuttotiedot on toinen suuri ongelma. Muuttunut syntymäaika voi johtaa henkilön ”häviämiseen kirjoista”. Tällöin viimeisenä oljenkortena voi auttaa kummien kartoitus tai perukirja. Paikallisia eroja virheiden määrässä tietysti esiintyy. Ääriesimerkkinä löysin 26% (8/31) muuntunutta syntymäaikaa tehdessäni Gottfrid Strömbergin esipolvitaulua.

Virheitä on julkisissa dokumenteissakin. Myös epäselvien käsialojen tulkinta (esim. huonolaatuiselta mikrofilmiltä) aiheuttaa lisävirheitä. Kaikki inhimillinen toiminta aiheuttaa usein arvaamattomia virheitä. Nykyisin myös Internetin kautta löytyvät tiedot sisältävät virheitä (esim. Geni) ja tietojen kopiointia on siksi harkittava huolella. Pulma muodostuu myös siitä, että kyseiset virheet kopioituvat edelleen muihin lähteisiin.

Aloittaessani sukututkimusta minulla oli vaikeuksia löytää vanhemmat Sophia Christiansdotter Fingerroosille. Isä hänelle löytyi lopulta Mynämäen kirjoista s. 16.2.1742 ja HisKissä nimenä oli erehdyttävästi Christina. (Olen löytänyt myös HisKistä virheen: Johanneksen seurakunnassa olisi 18.1.1806 syntynyt Christian, joka rippikirjan mukaan on Christina!). Mainitun Sophian puolison, Michel Jacobsson Wahlstenin, osalta rippikirjassa oli kastepäivä syntymäaikana ja kastettujen kirjassa äidin nimi on väärä. Aikaa myöten olen merkinnyt osalle henkilöistä lisätietoihin näitä syntymäaikaja muita virheitä. Edellä mainitut virheet ovat vielä ymmärrettäviä, mutta eräitä virheitä voi olla hankala selvittää. Pahimmillaan tietty henkilö voi elinaikanaan saada jopa viisi eri syntymäaikaa.

Tietysti tutkijatkin tekevät virheitä tulkitessaan varsinkin huonosti säilyneitä historiankirjoja. Hyvä tapa karsia näitä tutkijoiden virheitä on toisistaan riippumattomien tiedostojen vertailu. Useimmat tutkijoiden virheet johtuvat siitä, että samannimisiä henkilöitä oli useita jopa samassa talossa. Lisäksi vanhempien nimet voivat olla samat kuin seuraavalla sukupolvella. Paikkakunnalta voi löytyä myös samannimisiä henkilöitä, jotka ovat syntyneet samana päivänä. Samannimiset talot voivat myös johtaa harhaan. Nimien kirjoitusasukin oli erittäin horjuvaa, ja eri tavoin kirjoitettuja nimiä voidaan pitää ”synonyymeinä” ennemminkin kuin virheinä, esimerkiksi: Kennelin, Kounelju, Kännelin, Kennelijn, Kemelin, Kenlin, Kounelin, Kenneljn, Kennelinus.

Yksi virheellinen numero syntymäajassa (vrt. Taulukko 1)	1015
Kaksi tai enemmän virheellisiä numeroita syntymäajassa	427
Syntymäaika pyöristetty muuntuneeksi vuosiluvuksi (vrt. Taulukko 2)	98
Puuttuva numero (esim. 14 → 4 tai 25.2. → 2.2.)	82
Kymmenluku isompi tai pienempi (esim. 22 → 12)	60
Numero lisää (esim. 2 → 21)	55
Muuntunut nimi tai patronyymi (vanhemmat kastettujen kirjassa, RK, ym)	54
Henkilöllä toisen perheenjäsenen syntymäaika	44
Syntymäpaikka muuttunut (useimmiten muuton yhteydessä)	38
Numeroiden paikka vaihtunut ristiin (esim. 1832 → 1823 tai 6.9. → 9.6.)	26
Mikrofilmi tai vastaava luettavuusvirhe (esim. 4 → 11)	25
Numero(t) tulkittu kahdeksi tai yhdeksi (esim. 13 lähekkäin → 8 tai koukeroinen 4 → 21)	22
Kastepäivä syntymäaikana	22
Numeroiden toisto (esim. 12.3. → 12.12. tai 25.05.1764 → 25.05.1765)	21
Vuosilukua lisätty yhdellä (esim. 01.07.1783 → 01.07.1784)	11

Tiedostooni olen merkinnyt kirkonkirjoista ja erityisesti rippikirjoista löytyneitä virhemerkintöjä, joista 2000 ”ensimmäistä” on luetteloitu edellisellä sivulla.

Listasta selviää, että yhden numeron virheiksi voidaan tulkita noin 63% numerovirheistä. Lisäksi osa kahden numeron virheistä on luonteeltaan ”kaksinkertaisia” yhden virheen muutoksia samassa syntymäajassa. Taulukon 1 mukaan numero voi muuntua miltei miksi tahansa, mutta enemmistö keskittyy tietyntyyppisiin virheisiin. Esim. numero 7 muuntuu erityisesti numeroksi 1, 4 tai 9. Numero 8, joka kirjoitetaan monella tapaa, muuntuu myös moneksi muuksi. Nämä ovat käsialasta riippuvia virhetulkintoja. Erityisen merkille pantavaa on, että kaikki numerot voivat vähentyä tai lisääntyä yhdellä (punaiset luvut taulukossa 1, 26 % kaikista)! Tässä on ilmeisesti kyseessä jonkinlainen aivojen lyhytmuistin mekanismi. Ryhmä, jossa on kaksi tai enemmän numeroa virheellisenä, voi lisää tutkimalla osoittautua esim. kopiointivirheeksi väärältä riviltä tms.

Paljolti virheet riippuvat näin sulkakynäkäsialasta ja inhimillisistä virheistä. Kuvassa 1 on satunnainen valikoima numeroista 0…9 eri lähteistä sekä luku 1767 Someron syntyneiden kirjasta. Ne antavat vihjeen joistakin virhetulkintamahdollisuuksista.

Joskus henkilölle merkitään pelkkä syntymävuosi. Tässä merkittävää on se, että usein vuosiluku pyöristetään ylös tai alaspäin yhdellä vuodella tai se on arvioitu (Taulukko 2).

Muuttojen yhteydessä tapahtuu usein henkilötietojen muuttumisia, mistä kolme esimerkkitapausta:

Esim. 1. Someron Hirsjärven Grönkullaan ilmestyi vuonna 1819 perhe: Johan Johansson s. 1785, puoliso Maria Christiansdotter (s. 1786) ja tytär Eva Stina Johansdotter (s. 1819). HisKin avulla selviää, että Eva Stina on syntynyt 23.4.1819 Perttelin Isohiiden Sipparilla. Rippikirjasta Sipparin sivulta ja muuttoja seuraamalla selviää, että Maria on syntynyt 1.6.1790 Kiikalassa. Johanilla on Sipparilla syntymäaika 4.11.1783. Seuraamalla muuttoja on hänellä aikaisemmin Härkähiiden Lempalla syntymäaika 9.11.1783, joka on hänen Caisa-sisarensa syntymäaika. Vasta vielä aikaisemmasta rippikirjasta selviää oikea syntymäaikatieto, 22.8.1786 Pertteli.

Esim. 2. Lena Sofia Andersdotter s. 30.11.1842 Kiikalassa. Hän muutti vuonna 1859 piiaksi Perttelin Hähkänän Arkkilaan. Sinne muutti myös Lena Sofia Efraimsdotter s. 14.10.1839 Kiikalassa, ja heidät oli merkitty päällekkäisille riveille rippikirjaan. Vuonna 1860 kumpikin muuttaa: Andersdotter Uskelaan, mutta merkintää ei löydy muuttaneiden luettelosta, ja Efraimsdotter Hämäläisten Ali-Härrille. Seuraavana vuonna Efraimsdotter muutti Yli-Härrille, jossa patronyymi on yliviivattu ja korjattu Andersdotteriksi. Henkilöt olivat näin kirjoitettu muuton yhteydessä ristiin virheellisesti. Andersdotter sai näin väärän syntymäajan, joka jäi pysyväksi.

Esim. 3. Matts Gabrielsson Liipola, s. 16.9.1752 Koskella, k. 21.8.1824 Koskella. Hän avioitui Koskella 21.3.1780 talollisen tytär Lena Johansdotterin kanssa Uskelasta. Lena kuoli 2.11.1829 Koskella 70- vuotiaana, jota ikää voi pitää arviona. RK:sta puuttuu syntymäaika. Ketkä ovat Lenan vanhemmat?

Lenan viimeinen lapsi syntyi 9.10.1800. Syntymäaika on näin aikavälillä 1756–1765, jona aikana Uskelan alueella Salossa ja Perttelissä syntyi 17 mahdollista rusthollarin tytärtä. Seuraamalla kaikkien näiden lasten tilannetta vuoteen 1780 asti saadaan pois suljettua kaikki muut paitsi kaksi:

1. Vihmalolla 13.2.1756 syntynyt Lena Johansdotter oli 1779–1781 RK:n mukaan piikana Romsilan Nikulla. Hänellä ei ole ripilläkäyntimerkintöja, mutta koska nimi on kyseisellä jaksolla lähellä alimmaisia merkintöjä, hän on ehkä ollut vuonna 1780 siellä. Lisäksi hän on hieman liian vanha synnyttäjäksi 44- vuotiaana.
2. Muurlan Kaukolan Kestikievarissa 27.1.1763 syntynyt Lena Johansdotter on selvästi todennäköisempi valinta perustuen kolmeen tekijään:
1. Kestikievarin Lenalla on viimeinen RK-merkintä kotona vuonna 1779 alkavassa RK-jaksossa. Hänellä on muuttomerkintä, mutta ei ripilläkäyntimerkintöjä.
2. Mattsin ja Lenan Gabriel-pojalla, joka syntyi 23.5.1791 Liipolassa, oli kummina piika Brita Johansdotter Uskelasta; Kestikievarin Lenalla oli tämän niminen nuorempi sisar s. 1767.
3. Puolison Matts Gabrielsson Liipolan serkun poika avioitui naapurikylässä Kuusjoen Raatalassa vuonna 1777 Kestikievarin Lenan vanhemman sisaren Annan kanssa. Anna kuoli 25.8.1778 Raatalassa. Matts ja Lena ovat saattaneet tavata nuorena kuolleen Annan häissä / vierailuilla / hautajaisissa. Puolisoksi oletetun Lenan häitä vietettiin hänen täytettyään 17 vuotta. (Lenan vanhin sisar Hedvig avioitui myös 17-vuotiaana).

Kun syntymäaika puuttuu tai on virheellinen, joudutaan arvioimaan aihetodisteiden perusteella, onko näyttö riittävä tietyn päivämäärän vahvistamiseksi. Ehkä jonain päivänä joku sukututkijanörtti löytää lisää faktoja Lena Johansdotterista. Ongelma syntyy usein epäilystä, että merkitty syntymäaika oletetaan ehkä virheelliseksi.

Sukukirjoissa ja -tiedostoissa olevista virheistä johtuen minulla on ollut vaikeuksia löytää oikea nimi tai oikeat esivanhempien tiedot. Seuraavaan kolmeen olen lähettänyt oikaisutietoja:

1. Vaimoni esivanhempia on Carolina Johansdotter Ketola, s. 19.1.1829 Karinainen, k. 7.4.1868 Marttila. Hän tuli 13-vuotiaana kasvatiksi lapsettomalle tädilleen Marttilaan. Carolina avioitui 16-vuotiaana Gustaf Henriksson Ali- Kärrin kanssa ja he saivat 9 lasta, joista 4 oli perheellisiä, ja sukua on kertynyt tähän päivään mennessä noin 250 henkilöä. Avioliitto oli järjestetty näiden pikkuserkkujen kesken syytingin saamiseksi tädille ja tämän miehelle. Kumpikin nuoresta parista oli lisäksi Eino Leinon äidin pikkuserkku. Elersin sukukirjassa pariskunta on virheellisesti merkitty lapsettomaksi. Tutkija on saattanut sekoittaa tädin ja kasvattityttären.
2. Minulla on esipolvissani korpraali Daniel Adolph Brander (s. 7.4.1761 Loimaa Seppälä, k. 2.3.1788 Loimaa Ilmarinen), joka avioitui 23.5.1780 Loimaalla rusthollarin tytär Margareta Johansdotterin (s. 24.3.1762, k. 1.1.1844 Loimaa Ilmarinen) kanssa. Pariskunnalla oli 5 lasta.
   
   Keski-Karjalan Gröhnit -sukukirja mainitsee seuraavaa virheellistä tietoa tästä esi-isästäni: ”Daniel Adolf Brander, s. 1760, k. Ruotsissa v. 1800, puoliso v. 1790 Maria Bukovski-Bonz, ei lapsia”.
   
   A. Bergholmin Sukukirja v. 1901 mainitsee samat tiedot Danielista kuin Keski-Karjalan Gröhnit -sukukirja, joten tieto on kopioitu tästä virheellisestä lähteestä. Oikeaakin tutkittua kirjallista tietoa olisi ollut tarjolla: Uusi Sukukirja I, 1946–1951, jossa mainitaan myös puoliso ja lapset.
3. Edellä mainitun Margareta Johansdotterin s. 24.3.1762 alkuperä oli minulle pitkään kadoksissa, kunnes löysin HisKistä sopivan Margaretan Urjalan Kokkon Nikkilästä. Hän lähti kotoa v. 1775 RK:n 1772–1778 merkinnän mukaan. Tässä nimi, syntymäaika, rusthollarin tytär, ajankohta, naimaikä ja paikkakuntien riittävä läheisyys puolsivat vahvasti sitä, että kyseessä oli etsimäni henkilö, joten matemaattinen todennäköisyys oli selvä. Sääksmäen tuomiokunnan perukirjoista 1740–1798 (ES 3630–3631 s. 404, SSHY) löytyi loppujen lopuksi Margaretan isän perukirja, jossa oli maininta ”dotter corporal enka Margareta Brander”, mikä varmisti löydön. Tätä kautta Margareta kuului Rengon Markkulan sukuun mutta suvun tiedostossa hänet oli merkitty kuolleeksi lapsena. Urjalan Nikkilän haudatuista löytyy Maria (h. 3.6. 1762), jonka kuolinikä oli laskettu mitä ilmeisemmin 24.3.1762 syntyneen ”Margaretan” mukaan. Kastettujen kirjasta löytyy kaksi Margaretaa, joista toinen oli syntynyt 11.9.1760. Toinen näistä tytöistä oletettavasti kuolee nuorena ja toinen muuttaa kotoa tultuaan piikomisikään. Vanhin poika saa nimen Johannes isänsä mukaan. Oletus on, että vanhin tytär on saanut vastaavasti nimen Maria äitinsä mukaan, joten haudatuissa on nimi oikein mutta kastetuissa virheellinen. Mutta kumpi tytär on Maria? Pappi on tässä saattanut sotkeentua ja laskenut kuolinajan väärän ”Margaretan” mukaan. Toinen epätodennäköisempi mahdollisuus on, että jälkimmäinen tytär on ”Maria” ja jäljelle jäänyt Margareta on saanut syntymäajan jälkeenpäin syntyneen samannimiseksi merkityn tyttären mukaan kopiointivirheen kautta. Markkula -suvun tutkija oli tässä sotkeentunut alkuperäislähteen virheisiin.