Aloin kiinnostua geneettisestä sukututkimuksesta 6 - 7 vuotta sitten. Alkuun pääsy otti aikansa, koska koko asia tuntui kovin vaikeaselkoiselta, testien hyödyllisyys askarrutti ja hintakin hirvitti aluksi. Onneksi testatut ovat suhtautuneet asiaan kiinnostuneesti ja myötämielisesti, ja olen saanut heiltä sponsorointiapua, jopa 99-vuotiaalta äidiltänikin. Aikaa meni myös genetiikan ja DNA-testausten opiskeluun, koska en halua ostaa "sikaa säkissä". Vinkkinä voisi mainita Eero Kallion artikkelin (viitteet s. 13), joka aloittelijan kannattaa lukea. Siinä on pähkinänkuoressa esitettynä DNA-testeihin liittyvää genetiikkaa.

Ensimmäiset tutkimukset v. 2012

Valitsin tutkimuslaboratorioksi amerikkalaisen FTDNA:n (FamilyTreeDNA), koska se on suosituin suomalaisten käyttämä laboratorio ja vaikutti luotettavalta muutenkin. Aluksi mietin, tutkinko isä- vai äitilinjaa vai teetänkö FamilyFinder (FF)-testin eli nk. serkkutestin, joka testaa koko perimää eli genomia. Isäni sukua (Hukkanen) on henkikirjojen mukaan tullut 1600-luvun lopulla Rantasalmelle, mutta mistä, se on arvoitus. Epäilin, että suku on alun perin karjalainen ja tullut Savoon jostakin Laatokan rantamilta. Y-DNA- tutkimus saattaisi siis tuoda lisävalaistusta asiaan, ja veljeni sopi näytteen antajaksi. Olisin halunnut tutkia myös äitini Mustossuvun isälinjaa, jonka tiedetään lähteneen Karjalan kannakselta ja päätyneen Pohjois-Savoon n. 1500-luvulla. Valitettavasti lähisuvussani ei ole yhtään suoraa isälinjaista Mustosta, jälkeläisissä on vain tyttäriä. Päätin teettää äidilläni alkajaisiksi FF-testin, vaikka sen tulokset yltävät vain 5 - 6 sukupolvea taaksepäin. FF-testin sanotaan hyödyttävän parhaiten perinteistä sukututkimusta, koska sen avulla voi löytää sukulaisia kirkonkirjojen olemassaolon ajalta. Teetin nämä ensimmäiset testit veljelleni ja äidilleni vuonna 2012. Kaikkiaan olen testauttanut neljälle henkilölle yhteensä kaksi Y-DNA-testiä, kolme FF-testiä, äitilinjaisen mtDNA-testin (= mitokondrio-DNA-testin) sekä yhden SNP-paketin (= Y-DNA-haploryhmän tarkennus), ja hallinnoin niitä kaikkia. Kerron seuraavassa veljeni Y-DNA-testistä ja äitini mtDNA- ja FF-testeistä.

Y-DNA-testi ja sen SNP-lisätesti

Veljelleni tilasin Y-DNA67-testin (tilausohjeita sivuilla 16 - 17). Luku 67 tarkoittaan nk. markkerien määrää, eli kuinka monta DNA-molekyylin pikkuosaa testataan. Vaihtoehtoja ovat 12, 25, 37, 67 ja 111 markkeria (lisäksi kalliit BigY ja YFull). 12 markkerin testi on halvin ja antaa kyllä tiedon haplo-ryhmästä (onko se N, R, I vai mikä) eli yksinkertaistaen, onko suku tullut Suomeen aikojen alussa idästä vai lännestä, mutta juuri muuta iloa siitä ei ole sukututkijalle. Omiin tarpeisiini sopi parhaiten 67 markkerin testi (n. 200 dollaria). Tuloksia sai odotella lähes puoli vuotta. Tiedot tuloksista eli osumista ("mätseistä") tulevat sähköpostiin, minkä jälkeen kirjaudutaan omille FTDNA-sivuille. Tuloslistalla (Matches) osumat ovat geneettisen eron mukaisessa järjestyksessä, läheisin sukulainen ensin, ja taulukossa jokaisesta osumasta ilmoitetaan mm. seuraavat tiedot: geneettinen ero, osuman yhteystiedot, arvio, monenko sukupolven päässä yhteinen esi-isä on, haploryhmä ja (veljen haplo on N-M231) ja päiväys (vrt. ohjeet s. 16).

Hukkas-testi on tähän mennessä tuottanut 34 osumaa 67 markkerilla(saman testin 25 markkerin tuloksia on 266 kpl). Listan parhaalla eli lähimmällä sukulaisella on veljeni markkereihin nähden '4 askeleen ero', ts. tutkituista 67 markkereista 4 on erilaista. Klikkaamalla TIP-painiketta selviää, että yhteinen esi-isä on n. 12 sukupolven päässä 97,5 %:n todennäköisyydellä. Tulos on sikäli onnistunut, että ilmoitettu vanhin esi-isä on ollut nimeltään Hukkala ja asunut Alavudella 1700-luvun alussa. Alavuden historia taas kertoo, että sinne muutti Savosta (1600-luvulla?) Olli Hukkanen, ja perusti juuri tämän saman Hukkalan. Olli on elänyt aikana ennen kirkonkirjoja, joten en ole vielä onnistunut yhdistämään häntä omiin vanhimpiin Hukkasiini Rantasalmen Hiismäellä, mutta sukulaisuus on ilmeinen. Muut osumat ovat vielä etäisempiä, ja sukulaisuus on vaikea varmistaa perinteisin keinoin.

Alkuvuodesta tilasin tälle veljeni testille SNP-paketin (n. 120 €), jolla selviää tarkempi paikka N-haplopuussa. Muuan Georg Dunkel on laatinut ja päivittää jatkuvasti hyvin havainnollista N-haplopuuta (viite s. 12). Hukkasten SNP-arvoksi tuli CTS7189, ja paikka löytyy Dunkelin puusta karjalaisten ja savolaisten välisestä alahaarasta. Tuo piste sijaitsee ajallisesti n. 1000 vuoden päässä. Ehkäpä Hukkaset tosiaankin ovat lähtöisin sieltä Laatokan rannoilta. Tutkimus jatkuu.

MtDNA-testi

Äitini äitilinjan tutkimus on jäänyt minulta pahasti kesken. Käkisalmen ja Sakkolan kautta olen päätynyt Iittiin, josta on ollut vaikeaa löytää jatkoa rippikirjojen aukkojen vuoksi ja sukunimien puuttuessa. Toiveena oli, että mtDNA-testi toisi selvyyden. Testityyppi oli mtFull Sequence. Tulokset tulivat melko nopeasti, ja äitini mt-haplo-ryhmäksi sain U6a3a1. Osumia tuli vaivaiset viisi kappaletta, tosin niistä kolme oli täysosumia nollan askeleen erolla. Mutta oli pieni pettymys, kun kukaan ei ollut tehnyt sukupuuta eikä maininnut vanhimpia esiäitejään, enkä saanut edes kyselyihini vastauksia. Sitten sain tietää, että mtDNA:ssa mutaatioita on vain vähän, joten täysosumienkin kohdalla yhteiset esivanhemmat saattavat olla hyvin kaukana menneisyydessä. Toistaiseksi siis odottelen mtDNA-testille parempia tuloksia. Sen sijaan toivoa herätti se, että minuun otti yhteyttä yllättäen ja pyytämättä ;-) ranskalainen geenitutkija Bernard Sechèr, joka ylläpitää U6a3a1-projektin www-sivuja. Häneltä sain mielenkiintoisen kaaviokuvan ja tiedon, että ko. haploryhmä on peräisin Pyreneiden niemimaalta. Olisi kiinnostavaa tietää, miten ja milloin nämä naiset ovat sieltä kulkeutuneet kauas Pohjolaan. Ovatko he olleet sotilaiden, käsityöläisten, kauppiaiden tai muiden paljon liikkuvien miesten vaimoja. Kysymyksiä siis riittää edelleen.

FamilyFinder eli serkkutestit

Tilasin FF-testin lokakuussa 2012 sekä äidilleni että veljelleni. Tuloksia alkoi tipahdella helmikuussa 2013. Heti aluksi tuli todistetuksi, etteivät testit ole huijausta. FF-tuloksissa sukulaisuus ilmoitetaan sekä 'serkkuuksina' (esim. 2nd - 3rd cousin) että senttimorganeina (cM) eli yhteisten DNA-molekyylijaksojen pituuksina. Taulukon sarakkeissa ovat oman testihenkilöni (= äitini) ja hänen osumiensa yhteisten DNA-jaksojen kokonaismäärät sekä pisimmät yhtenäiset jaksot. Veljeni on äitini osumalistalla ja yhteisten pätkien kokonaismäärä on peräti 3400 cM ja pisin yhtenäinen jakso 260 cM. Se jos mikä kertoo, että veljeni on epäilemättä äitini poika :-)! Pikkuserkkuni kohdalla lukemat ovat n. 500 cM ja 50 cM, isoja lukuja nekin, eli ilmeinen sukulaisuus. Kaikkiaan äitini haaviin on päätynyt lähes 2500 osumaa, joista suurimman osan lukemat ovat niin pieniä, että heidät kannattaa jättää huomiotta. Toisaalta loppupään tuloksissa on paljon kiinnostavia ulkomaalaisia nimiä ja paikkoja ... Mutta ainakin listan 100 - 150 ensimmäisen osuman lukemat ovat riittäviä, n. 100 - 160 cM, pisimmät pätkät yli 10 - 50 cM, ja heidän sukupuitaan olen tutkinut tarkemmin tai ottanut muuten yhteyttä testattuihin. Erään yhteydenoton seurauksena selvisi, että äitini kuuluu (ja siten minäkin!) Sursillin sukuun Paldaniusten kautta. Esi-isäksi paljastui Paltamon kirkkoherra Samuel Paldanius, ja tämän vaimon Dorde Lithoviuksen äiti oli Kristina Östenintytär Sursill. Tämä sukuyhteys olisi varmaan jäänyt selvittämättä ilman DNA-testiä. Hiukan harmittelen sitä, että ehkä vain puolet testatuista on tehnyt sivuilleen oman sukupuunsa ja sukunimilistan. Osumiin on vaikea ottaa yhteyttä ilman konkreettista mahdollisuutta sukulaisuuteen. Mutta kaiken kaikkiaan FF-testi voi olla hyvinkin tuloksekas sukulaisuuksien etsinnässä.

Muuta FTDNA:n sivuilta löytyvää

Sukupuuhun (MyFamilyTree) löytyy linkki etusivulta. Sen tekeminen mahdollisimman kauas taaksepäin onkin ensiarvoisen tärkeää kaikkien kannalta. Sukupuussa on hakutoiminto, jonka avulla saatujen osumien sukupuista voi etsiä omia sukunimiä ja siten löytää yhteisiä sukulaisia. Sukupuuta voi täydentää käsin, mutta Gedcom- tai Geni-ohjelmien avulla suuret tietomäärät siirtyvät vähemmällä vaivalla.

Ancestral Origins kertoo, oletko täysin suomalainen vai onko Y- perimässä muita kansallisuuksia (intiaanejakin voi olla etäisinä esivanhempina ...).

Matches Maps näyttää maailmankartalle merkittynä, missä tutkitut ja ilmoitetut vanhimmat esi-isäsi ovat asuneet. Voit yllättyä! Kartalle voi valita erikseen 12, 25, 67 jne. markkerin tulokset. Ohessa on 67 markkerin tuloksia Suomessa. Geneettiset erot ilmoitetaan värikoodein. Klikkaamalla merkkejä kartalla avautuu lisätietoja (yhteystiedot, vanhimmat esi-isät).

Migration Maps näyttää, mitä eri reittejä eri haploryhmät ovat kulkeneet Afrikan "Aatamista" lähtien vuosituhansien aikana. N-haploryhmä edustaa "mammutinmetsästäjiä", jotka ovat tulleet idästä, I- ja R-haploryhmät ovat tulleet lännestä.

Lopuksi

Tähän "leikkiin" ryhtyvän ei pidä suinkaan kuvitella, että testin teettämällä saisi tuloksena valmiit sukuselvitykset! DNA-testit eivät korvaa perinteistä sukututkimusta, vaan päinvastoin, sukuselvityksiä tarvitaan koko ajan myös DNA-tulosten käsittelyssä ja sukulaisuuksien etsinnässä. Myöskään DNA-sukututkimus ei sovi hätähousuille, koska aikaa voi kulua kunnollisten tulosten saamiseen jopa vuosia. Minäkin odottelen lisää sekä Hukkas-sukuun kuuluvien Y-DNA-tuloksia että äitini mtDNA-tuloksia, joita on tullut kovin vähän. Tuntuu myös siltä, että DNA-tutkimus sopii paremmin itäisille sukunimellisille suvuille. Erään testihenkilöni suku kuuluu läntiseen sukunimettömään tyyppiin, ja hänen esivanhempiensa löytäminen on kovin hankalaa sekä DNA- että perinteisen sukututkimuksen keinoin. Mutta periksi ei anneta, ja kaikki kivet käännetään molemmilla tavoilla!