Käynti Haapaniemen linnan raunioilla on ihmeellinen elämys. Kapean polun päässä, puiden takana, laakean kukkulan korkeimmalla paikalla heinikosta kohoavat jykevät kiviseinät. Näky yllättää tulijan.

Matala kasvillisuus peittää rauniot. Huonejaon ja tulipesien sijainnit voi vielä selvästi havaita (kuvia etukannessa). Raunioiden pohjoiskulmassa olevat jyrkät kiviportaat johtavat viileään kellarikerrokseen. Hetken kuluttua silmät tottuvat hämärään ja holvien yksityiskohdat paljastuvat. Valonsäteet seinien muutamista aukoista luovat tilaan salaperäisen tunnelman. Mielikuvitus valtaa herkästi ajatukset.

Haapaniemi sijaitsee Kirkkojärven itärannalla entisessä Kiskon pitäjässä. Alueella on asuttu jo esihistoriallisella ajalla, ja tila on syntynyt viimeistään 1300-luvulla. Vanhin kirjallisissa lähteissä löytyvä maininta Kiskosta on vuodelta 1347 ja Haapaniemen tilasta vuodelta 1469. Haapaniemen linna on selvitysten mukaan rakennettu 1450–1525 välisenä aikana, mutta tuhoutui isonvihan seurauksena 1700-luvulla. Raunioiden entistäminen aloitettiin 1950-luvulla. Tänään kävijöillä on mahdollisuus nähdä linnan kellarikerros ja ensimmäisen kerroksen pohjaratkaisu. Muilta osin linnan ulkonäköä ei tarkalleen tunneta.

Haapaniemen tila on Suomen vanhimpia aateliskartanoita. Haapaniemen linnan kukoistusaika kesti 250 vuotta, eli ajallisesti myöhäiseltä keskiajalta 1700-luvun alkupuolelle. Väliin mahtuvat Kalmarin unioni, Vaasa-suvun valtakausi, uskonpuhdistus, Ruotsin suurvalta-aika ja Venäjän nousu suurvallaksi. Ominaista näille ajanjaksoille olivat lukuisat valtataistelut ja sodat. Haapaniemen linnan omistajat ovat olleet mukana näiden tapahtumien keskipisteessä ja monet heistä ovat toimillaan vaikuttaneet tapahtumien kehitykseen ja jättäneet siten nimensä Suomen historiaan. Heidät on lueteltu aikajärjestyksessä seuraavan sivun taulukossa.

Frillen suku

Frille on tanskalainen keskiaikainen suku, jonka kantaisä Frellav Hakonsen (n. 1312 – jälk. 1363) aateloitiin vuonna 1334 herttua Valdemarin toimesta. Suku on mieslinjaltaan sammunut sekä Tanskassa että Suomessa 1500-luvun alussa. Sukunimi Frille on peräisin tanskalaisesta miehen etunimestä Frellav. Tanskalaissyntyinen Håkan Kristersson Frille (1380 – n. 1439, Frellav Hakonsenin pojanpoika) saapui Suomeen 1400-luvun alussa ja mainitaan Halikon kihlakunnantuomarina vuonna 1410
ja Turun maaoikeuden jäsenenä v. 1415. Näissä tehtävissä Håkan Frille jatkoi kuolemaansa asti. Hänet ja hänen vaimonsa on haudattu Turun tuomiokirkkoon. Håkan Frillen poika Krister on ensimmäinen nimeltä tunnettu Haapaniemen tilan omistaja ja mitä ilmeisimmin Haapaniemen linnan rakentamisen alullepanija. Ei tunneta, miten Krister Frille oli hankkinut Haapaniemen tilan omistukseensa.

Hornin suku

Haapaniemen tilan omistus siirtyi Hornin suvulle avioliiton kautta. Klas Henriksson Hornin ensimmäinen puoliso oli Krister Frillen tytär, jonka etunimi on tuntematon. Hänet mainitaan kuitenkin monissa lähteissä nimellä Kristina (n. 1455 – 1525). Klaus Henrikinpojan isoisä on Horn-suvun kantaisä, asemies Olof Mattsson (s. ennen v. 1381 – 1438), joka mainitaan v. 1381 sinetintodistajana, vuonna 1410 katselmusmiehenä Halikossa ja vuonna 1415 Turun maaoikeuden jäsenenä. Olof Mattssonin sinetissä on juomasarvi, josta suvun vaakuna ja nimi ovat peräisin.

Krusen suku

Haapaniemen tilan omistus siirtyi Kruse-suvulle avioliiton kautta. Erik Kruse af Elghammarin (1616–1665) puoliso Catharina Horn (n. 1626–1664) oli Arvid Eriksson Hornin sisko. Kruse on ruotsalainen 1560-luvulla aateloitu suku, jonka kantaisä on Algot Kruse. Hänen kerrotaan saapuneen Ruotsiin vuonna 1521. Yhteyttä vanhaan tanskalaiseen Kruse-rälssisukuun ei ole kyetty vahvistamaan.

Flemingin suku

Flemingin suku on Suomen, Ruotsin ja Tanskan myöhäisen keskiajan sekä Ruotsin suurvalta-ajan merkittävimpiä aatelissukuja. Fleming-suvun kerrotaan olevan lähtöisin Flanderista tai mahdollisesti Brandenburgissa sijainneesta Flämingin maakunnasta. Pohjoismaihin suku lienee tullut Pommerista, missä samanlaista vaakunaa käytti linnanvouti Klas Fleming 1300-luvun puolessa välissä. Suvun vanhin varmasti tunnettu kantaisä on ritari Peder Fleming, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1366. Ei tunneta, miten Haapaniemen tila siirtyi Fleming-suvun omistukseen. Lars Klasson Fleming af Liebelitzillä (1621–1699), jonka omistukseen Haapaniemi siirtyi, oli kuitenkin sukusiteet Haapaniemen aikaisempiin omistajiin. Hänen isänsä äiti oli Anna Henriksdotter Horn af Kanckas, eli Henrik Klasson Hornin (1512–1595) tytär.

Haapaniemen linnan omistajat

• Krister Håkansson Frille (n. 1400 – n. 1472), Halikon kihlakunnantuomari (1463–), Etelä-Suomen laamanni (1466–).
• Matts Håkansson Frille (k. ennen v. 1530), edellisen veli, omisti myös Perniön Viipurinkartanon.
• Klas Henriksson Horn (n. 1440 – n. 1524), Krister Frillen vävy, valtaneuvos ja laamanni, Viipurin linnan päällikkö.
• Henrik Klasson Horn af Kanckas (1512–1595), edellisen poika, palveli Ruotsin hallitsijoita monissa sodissa, mm. koko Suomen sotaväen ylipäällikkönä, rakennutti Maskussa Kankaisten kartanon.
• Carl Henriksson Horn af Kanckas (n. 1550–1601), edellisen poika, sotamarsalkka, valtaneuvos, Pohjois-Suomen laamanni, Viron ja Liivinmaan ylikäskynhaltija, Turun, Narvan ja Iivanan linnan päällikkö.
• Arvid Henriksson Horn af Kanckas (n. 1560 – n. 1606), edellisen veli, päällikkö Iivanan ja Viipurin linnoissa, Pohjanmaan maaherra.
• Erik Arvidsson Horn af Kanckas (1603–1626), edellisen poika.
• Arvid Eriksson Horn (n. 1624–1645), edellisen poika.
• Erik Sigvardsson Kruse af Elghammar (af Kajbala) (1616–1665), edellisen sisaren, Catharinan puoliso, vapaaherra, Viipurin linnan käskynhaltija, Viipurin läänin maaherra.
• Arvid Magnus Kruse af Kajbala (1658–1677), edellisen poika, kornetti.
• Lars Klasson Fleming af Liebelitz (1621–1699), Henrik Klasson Hornin tyttären (Anna Henriksdotter 1560–1592) pojan (Klaus Laursson Fleming 1592–1644) poika, vapaaherra, Tukholman ja Tarton maaherra, Etelä-Suomen laamanni.
• Magnus Larsson Fleming af Liebelitz (1655–1718), edellisen poika, everstiluutnantti.