Naarjärvi sijaitsee Salossa, entisten Kiskon ja Perniön kuntien rajalla. Naarjärven Suojeluyhdistys ry perustettiin vuonna 1972 hoitamaan kaunista ja puhdasta järveä. Yhdistys julkaisi elokuussa 2012 kirjan Mennä järvel! – Nautitaan Naarjärvestä, joka esittelee monipuolisesti ihmisten, järven ja sen luonnon keskinäistä vaikutusta - sekä menneitä vaiheita että nykyisyyttä.

Naarjärvi tunnetaan nykyään uimaranta- ja kesämökkijärvenä, mutta sen rannoilla on pitkä asutushistoria alkaen kivikautisista esineistä ja liedenpohjista järven pohjoispään saaressa päätyen järven rannoilla edelleen asuviin kolmen entisen torpan jälkeläisiin. Naarjärveä ympäröi seitsemän kylää: entistä Perniötä ovat pohjoisesta lukien Tuohittu ja Noko(inen), jotka ulottuvat kahden puolen järveä, Aaljoki ja Haaroinen järven länsipuolella sekä Kakolan kylään kuuluva pieni eteläinen nurkkaus. Entistä Kiskoa ovat Tieksmäki ja Metola järven itäpuolella.

Järven rannoilla on ollut toistakymmentä varsinaista torppaa tai muonamiehen tupaa, joista yksi on ollut sotilastorppa: Haaroisten rakuunan torppa, josta löytyy ensimmäinen rippikirjamerkintä vuodelta 1729. Kirjaan on koottu tiedot näiden torppien, parin palstatilan ja muutaman mäkituvan asukkaista 1930-luvulle saakka. Nykyiset asukkaat kertovat muistojaan elämästä kantakylien ulkolaidoilla.   Kesämökkejä Naarjärvelle alettiin rakentaa 1930-luvulla ja niiden lisääntymistä selvennetään tekstin lisäksi karttakuvin. Omat osionsa ovat saaneet järven luonto, yleiset uimarannat ja järven säännöstelytoimet.

Kirjan on toimittanut Tapio Äyräväinen, ja siihen on kirjoittanut artikkeleita kymmenkunta eri alojen asiantuntijaa tai harrastajaa. Salon Seudun Sukututkijat ry:n jäsenistä kirjan teossa ovat avustaneet Antero Peijonen, Hanna-Maija Saarimaa ja Seppo Vuorela. 172-sivuisen kirjan hinta on 29 € ja sen voi ostaa mm. Hanna-Maija Saarimaalta puh. (02) 728 1100 (iltaisin) tai sähköpostitse os. hanna-maija.saarimaa[a]muurla.salonseutu.fi