Tiedote

Olemme helpottaneet luentojemme esitysmateriaalien löytämistä luomalla näille oman sivun. Sivulle on koottu jo muutamia aineistoja ja löydät ne päävalikon kohdasta TIETOPANKKI -> Esitysmateriaalit tai suoraan tästä linkistä

Videotallenteet -sivumme tarjoaa jäsenistölle suunnattuja videoesityksiä. Kirjaudu siis sisään ja katso videot täältä

Yhdistyksemme on ostanut katseluoikeudet Juha Vuorelan julkaisemaan laajaan esitelmäkokoelmaansa. Kokoelma sisältää yhteensä yli 60 esitelmää kolmen vuoden ajalta. Jos siis sinulta on jokin esitelmä jäänyt aiemmin näkemättä, voit nyt korjata tilanteen. Videot tarjotaan vain sisäänkirjautuneille jäsenillemme ja löydät kokoelman sisällysluettelon ja linkin kokoelmaan Videotallenteet-sivultamme tästä linkistä. Vain jäsenille siis, eli muista kirjautua sisään sivuillemme.

Uutta sivuillamme

Eila Hukkanen (s. Mustonen), 108-vuotias – Suomen vanhin ja Vuoden Lotta 2026 Ilmari Koppinen, 108-vuotias aktiivi salolainen Suomusjärven Hintsalan Hintta Kuka oli herra J. C. Maexmontan? Länsi-Suomen N-miehet Länsi-Suomen isälinjatGeneettisessä sukututkimuksessa on viime aikoina tapahtunut paljonKevätretki Paimioon, Sauvoon ja Karunaan 23.5.2026Vesa Hänninen - Uusin kunniajäsenemme Salon hautausmaat Legacy-sukututkimusohjelma Sukujutut-ohjelma Sohlbergien talot Katajanokalla – salonseutulaisten talot! Nuoret naiset karjatalouden eturivissä Perttelissä 1875–1882Murheellinen muistomerkkiKirkollisen väestökirjanpidon historiasta ja nykytilastaMuistikuvia sukututkimuksesta vuosien varreltaMatkalla menneisyyteenKotiseudun historia liittyy sukututkimukseenEläkeläisen aika kuluu menneiden kaivelemisessaSukututkijaksi DNA-testien kautta ja edelleen niihin koukussaMilloin aloitin sukututkimuksen ja muita muistikuvia sen paristaEdelleen koukussa sukututkimukseenHarri Lintulalle luovutettiin ansiomitali 12.4.2025Eero Suomi on uusi yhdistyksen kunniajäsenRuukkialueet olivat entisajan teollisuuskeskittymiä40-vuotisjuhlamme pidettin 12.4.2025Kun Hirsjärven kylän kartanot myyntiin laitettiinPerniön kappalainen Henricus Matthiae BockLottien suorittama ilmavalvonta sotiemme aikanaEläinlääkintälotan kokemuksiaSalon seudun lottien toimintaa 6.2.1920 – 23.11.1944Talonhaltijaluetteloista ja paikallishistorioistaIn memoriam Veikko Vennonen 1929 - 2024Lounaisen taivaan allaTunnetko sukusi vaiheet sotavuosina?Joululahjaksi isoisä ja muita DNA-serkku-testikokemuksiaTieteentekijöitä ja taiteilijoita Muurlan maisemissa, osa 2.Mistä on hyvät retket tehty?Heikel-Heikinheimon sukuseuran kesäretki SaloonSalolaiset Weckmanin ryöväriveljeksetRuuth-suvun oikeudenkäyntejä 1600-luvullaHalikon Mustamäen Magnusbergin torppa ja torppariperheet 1786 – 1905Salon kaupunginarkisto ja sukututkimus”Kyllä Kruunu pojistaan huolen pitää!”Isä tuntematon – Suvun salaisuuksien jäljilläTaalintehtaan ruukin toiminnan nousut ja laskutDragsfjärdin muuttokirjat vuosilta 1847–1929 vain jäsenille

Kevätretki Länsi-Uudellemaalle

Artikkeli on julkaistu myös Jäsentiedote:ssa 2/2008 Kirjoittaja Birgitta Hiiskola ja Annikki Lindén

RETKELLE, sinne pitää päästä, perinteiselle kevätretkellemme. Tällä kertaa Kaitsun kuskaama bussi ajoi kohti Sammattia ja Karjalohjaa. Retkeläisten määrä oli melkein vakio, ja pulina linjaautossa osoitti, että sukututkijat jakoivat tietojaan. Ensimmäinen kohde oli Sammatti, sen kirkko ja hautausmaa. Elias Lönnrotin hautakiveä ikuistettiin monella kameralla. Seuraavaksi ajettiin Paikkarin torpalle, jossa opas kertoi Lönnrotin kotielämästä Sammatissa. Tämä oli tuttu paikka, mutta aina on yhtä kiehtovaa kuunnella tarinoita Lönnrotin kovasta lukuinnosta ja muusta elämästä. Mukavaa oli myös kävellä Paikkarin torpan pihamaalla ja ihastella kaunista sammattilaista järvimaisemaa.

Paikkarin torppa
Paikkarin torpan idyllistä pihapiiriä Sammatissa. Torpan rakennutti Elias Lönnrotin isä räätäli Fredrik Juhana Lönnrot Haarjärven kylään Valkjärven rannalle. Senaatin päätöksellä v.1889 se on säilytetty alkuperäisessä asussaan muistona suomalisen suurmiehen varhaisvaiheista. Valokuva Kai Ekbom
Mustion linna
Mustion linnan rakennutti v.1783-92 ruukinpatruuna Magnus Linder II. Linna on Suomen suurin ei-kirkollinen puurakennus, ja siinä on ollut alusta asti kaksinkertaiset ikkunalasit - ensimmäiset Suomessa. Linnan sisustus edustaa kustavilaista tyyliä. Huonaita koristaa hyvin säilyneet parkettilattiat, seinämaalaukset ja kaakeliuunit. Linnan upeassa puistossa kasvaa korkkipuu ja amerikkalainen jalopähkinä ym. harvinaisuuksia. Valokuva Riitta Tuomi

Ruokailemassa kävimme Sammatin Kievarissa, jonka tunnetusti hyvät ruoat saivat meidät aivan vetämättömiksi.

Lounaan jälkeen matka jatkui Mustion linnaan. Se oli monille entuudestaan tuttu paikka, mutta opas kertoili juttuja hyvin mielenkiintoisesti. Linnassa oli myös pukunäyttely. Puvut olivat hienoja ja mahdottoman pieniä ajatellen nykyihmisiä. Myös linnan puistikossa ehdittiin tehdä pieni kierros.

Mustion linnasta suuntasimme vähän pienempään kohteeseen eli Tammiston tilalle Karjalohjalle. Tilalla on laaja arboretum, jonka perusti professori Gustav Komppa. Metsässä on noin 250 erilaista puulajia. Opas kierrätti meitä pitkin poikin polkuja kertoen arboretumin historiaa. Vahinko , että sade alkoi, kun pääsimme Tammiston tilalle. Suosittelemme paikkaa niille, jotka eivät tällä kertaa päässeet retkelle.

Kotimatkalle lähdettäessä oli mukava olo. Tällaiset retket lähiseudulle ovat aivan nappiin. Kiitos Kaitsulle ja terveiset mukana olleille.

Retkeläisiä
Yllä retkeen osallistuneita ryhmäkuvassa. Valokuva Kai Ekbom

Seuraavaa retkeä odotellen

Birgitta Hiiskola ja Annikki Lindén
×