Kun pari vuotta sitten ryhdyin tarkemmin tutkimaan äidinäitini Aina Kustaava Jokisalon (s. Halikossa 22.10.1886, vuoteen 1906 Aina Gustava Björkqvist) taustaa, hänen vanhempansa ja isovanhempansa löytyivät ongelmitta Halikon, Angelniemen ja Kuusjoen rippi- ja historiakirjoista. Paikallaan pysyneinä torppareina heidän vaiheitaan oli helppo seurata.

Isoäitini isänisän Oton isä Adam Johansson Björkqvist osoittautui sitten ongelmalliseksi. HisKistä löytyi hänen asuinpaikkansa Toppjoki Angelniemellä Otto-pojan syntymävuonna 1818, samoin asuinpaikka kaikkien lasten syntymävuosina 1811-1825 sekä morsiamen (Greta Andersdotter) asuinpaikka vihille menon aikaan v. 1811. Perniön rippikirjasta selvisi myös sulhasen palveluspaikka kanttorila (Kantorn). En kuitenkaan löytänyt tietoa siitä, mistä hän oli sinne tullut.

Adam Johanssonin mysteeri

Oton isä Adam oli merkitty rippikirjaan Adam Johansson -nimisenä renkinä Perniössä, renkivoutina Salossa Salonkylän Nokalla ja muonatorpparina Angelniemellä. Toppjoella Pärnäspäässä ollessaan hän sitten sai rippikirjakaudella v. 1829 - 1835 sukunimen Björkqvist. Matkan varrella myös syntymäaika muuttui - vielä kanttorin luona se oli 21.5.1786, mutta sitten Laiterlassa kuukauden numeroon oli tullut ylimääräinen koukero ja se oli lähinnä 11. Muuttotodistuksessa Saloon ja siitä eteenpäin Salonkylän Nokalla päivämäärä on 21.11.1786.

Paljon käsittämättömämpää oli sitten se, etten löytänyt kastettujen luettelosta ainoaakaan Adampoikaa, joka olisi syntynyt Perniössä tuohon aikaan, enkä HisKistä lähipitäjistäkään. Sen sijaan HisKin mukaan Teijon tehtaalla oli Johan Björkqvist-nimiselle miehelle syntynyt Adam-poika 6.5.1787. Sama tieto löytyi myös Teijon kastettujen luettelosta ja koko perhe Teijon rippikirjasta.

Entä tuo sukunimen valinta Angelniemellä? Oliko se pelkkää sattumaa vai osoitus siitä, että Adamin syntymäaika olisikin 6.5.1787? Adamin Johan-isä oli kuollut jo 1798. Löytämäni rippikirjasivu päättyi vuoteen 1800, enkä yrityksistä huolimatta enää löytänyt leskiäitiä lapsineen mistään Teijolta. En siis pystynyt seuraamaan perhettä sen enempää. Adamin esikoistytön kummeistakaan ei saanut vihjettä.

Apua sukututkijaluettelosta

Päätin kokeilla, saisinko apua keskustelupalstoilta. Ei auttanut. Sitten löysin vuonna 1996 julkaistusta sukututkijaluettelosta Kuka tutkii mitä henkilön, joka ilmoitti tutkimuskohteekseen mm. "Björkqvist Tyko 1745". Siinä sitten selvittämään hänen ajantasainen osoitteensa ja kirjettä kirjoittamaan, ja hän vastasi! Sain häneltä ison tiedoston tästä Björkqvist-suvusta, myös tiedot suvun Halikon-Angelniemen haarasta aina äitini nimeä myöten. Hän oli ollut aikoinaan yhteydessä myös Särkisalossa asuneeseen äitini pikkuserkkuun. Sain siis uusia tietoja ihmisistä, joista olin kyllä kuullut puhuttavan.

Tämä varsin kokenut - ja hyvin varhain tietotekniikkaa apunaan käyttänyt - sukututkija oli siis pystynyt yhdistämään nämä kaksi Adamia jo ennen "HisKi-aikaa".

Joku peruste siis täytyi olla, mutta hänkään ei sitä enää muistanut. En kuitenkaan unohtanut asiaa. Myöhemmin, kun rippikirjoja oli mahdollista tutkia kotikoneella SSHY:n Digiarkistosta, päätin vielä yrittää. Ja löytyihän se sieltä, se ilmeinen selitys asiaan.

Papin kirjausvirhe

Adam-poika oli jo ennen rippikoulun käymistä vuonna 1802 muuttanut Teijolta Kiskoon ja merkitty siellä Aijalan rusthollin lastenkirjaan, mutta ilman syntymäaikaa (ks. Kiskon lastenkirja v. 1782-1804, kuva 165). Ja kas kummaa - kirjassa hänen yläpuolellaan olevan pojan syntymäaika on juuri tuo 21.5.1786. lnhimillinen erehdyshän siinä on käynyt: pappi on sen siitä epähuomiossa ottanut pojalle muuttotodistusta Perniöön v. 1805 kirjoittaessaan.

Hämärän peittoon jäävät vielä vuodet 1801 ja 1802. Silloin Adam on ollut 14 - 15-vuotias ja melkoisen varmasti leskiäitinsä hoivissa. Samaan perheeseen kuulumista tukee myös se, että kun Eva-sisar synnyttää v. 1811 Pappilan torpassa tyttären, yksi kummeista on Adam Johansson. Velihän oli siihen aikaan kanttorin renkinä.

Väärät merkinnät jatkuvat

Hiskistä löysin Otto Vilhelm Björkqvistin ja Johanna Lovisa Johansdotterin Angelniemellä ja Halikossa syntyneet lapset. Outoa oli se, että sen mukaan vuonna 1844 syntyneellä Johanna Wilhelmina tyttärellä oli eri äiti: Maria Simonsdotter. Miten ihmeessä Immalan Paltan torpparilla voisi olla samassa torpassa syntynyt lapsi toisen naisen kanssa? Rippikirjoja tutkimalla selvisi, että kun torpassa oli ollut juuri haltijanvaihdos, ja Johanna sitten syntyijoulukuun lopulla, rippikirjassa oli vielä entiset nimet. Sekaannuksen tekee ymmärrettäväksi se, että myös entisen torpparin nimi oli Otto Björkqvist. Rippikirjasta näkyi myös, että hän oli muuttanut perheineennaapurikylään. Pelkästään huolimattomuutta lienee sitten se, että kun Mustamäen torpparin Kustaa Adolf Björkqvistin Hjalmar-poika vuonna 1882 kastettiin, isän nimeksi merkittiin Kaarle Kustaa Bergqvist. Etunimi oli isän Muurlassa asuvan veljen ja sukunimi ehkä väärin kuultu. Tämä virhe ei kuitenkaan näytä siirtyneen muihin asiakirjoihin. Olihan kiistatonta, kuka tuossa torpassa asui ja kuka ei.

Me sukututkijat pidämme tärkeänä, että syntymämerkintä tarkistetaan syntyneitten luettelosta. Näyttää kuitenkin siltä, että papit esim. muuttotodistusta kirjoittaessaan luottivat siihen, että rippikirjan merkintä oli oikein. Toisaalta papit eivät ehkä kokeneet väestökirjanpitoa päätehtäväkseen. Esipolviaan selvittävän kannalta ongelma tuo tutkimukseen mielenkiintoista värikkyyttä, jos asia selviää.

Seija Rannikko-Iltanen