Kirjoitus kertoo Taimi Sandellista, jota Salon Seudun Sanomien toimittaja Kauko Mäntylä haastatteli edellä olevaa Turkin sodan sotilasta Karl Sandellia käsittelevää artikkelia varten yli 10 vuotta sitten. Taimin elämästä kertoivat Taimi ja Eino Sandellin tytär Ulla Sandell ja tyttärentytär Marjaana Sandell-Lietzen. Haastattelu pidettiin kauniina kesäpäivänä heinäkuussa 2011 kirjoittajan puutarhapöydän ääressä.

Taimi Augusta Lemmikki Sandell (o.s. Lahti) syntyi Perniössä 20.9.1908 Signe (o.s. Lindfors) ja Karl Nestor Lahden tyttärenä. Perheeseen syntyi kolme lasta: poika, joka kuoli pienenä sekä tyttäret Taimi ja Toini. Vanhemmat erosivat, ja äiti Signe muutti Helsinkiin Punavuorenkadulle. Taimi vietti osan lapsuuttaan Anna ja August Ahtolan (ent. Andersson) kasvattina Nurkkilassa. Toini-sisarkin joutui kasvatiksi, mutta eri perheeseen. Isä meni myöhemmin uusiin naimisiin, ja tyttäret muuttivat takaisin isänsä luo. Perheeseen syntyi lisää lapsia, Taimin sisaruspuolia.

Taimi oli vasta 12-vuotias aloittaessaan "piikastuksen" opettajan perheessä. Isä teki hänelle piikastusarkun, eräänlaisen matka-arkun, joka kulki Taimin mukana läpi koko elämän ja oli hänelle hyvin tärkeä. Arkku sisälsi kapioita, Taimin tekemiä käsitöitä, käsityötarvikkeita, henkilökohtaisia tavaroita, pikkuaarteita ym. Sodanaikaista säilytystä varten arkun taakse oli kirjoitettu "Eino Sandell, Hästö, Särkisalo".

Taimi aloitti koulunkäynnin kiertokoulussa ja kävi sitten kansakoulun saaden hyvän todistuksen. Opettaja suositteli, että Taimi menisi käsityökouluun, mutta hänellä ei ollut mahdollisuutta päästä opintielle. Toimekas tyttö opetteli sitten karjanhoitoa, pesi emäntien pöytäliinoja ym.

Hakkalan sahan kasarmilta omaan taloon

Taimi avioitui 10.5.1931 Eino Edvard Sandellin kanssa. Hän oli oheisen lehtikirjoituksen päähenkilön, Turkin sodan sotilaan Karl Vilhelm Sandellin ja tämän toisen vaimon Maria Serafia Åkerblomin poika, joka syntyi 19.3.1904 Särkisalossa sotilastorpan sivukamarissa. Torppa oli aikanaan erotettu Vanhatalon maista. Viimeiseksi siinä asui Einon Maria-äidin tytär Lempi Åkerblom. Torppa on edelleen olemassa (kuva Suvustaja 2/2011 s.24).

Sandellit asuivat torpassa vajaan vuoden verran, sen jälkeen Jokirannassa, josta perhe muutti Hakkalan sahan kasarmille. Eino työskenteli sahalla sahurina. Taimille ja Einolle syntyi kaksi lasta, joista vanhempi Unto ehti syntyä Sandellin torpassa kesällä 1931. Ulla-tytär syntyi 14 vuotta myöhemmin sahan kasarmilla. Sota-aikana Taimi oli aputöissä perunapellolla Hästön puolella ruokapalkalla. Myöhemmin hänkin sai työpaikan Hakkalan sahalta, työskennellen mm. taaplaajana, lautojen syötössä, rahtaustöissä ym. Työ sahalla oli raskasta ja vaarallistakin. Työturvallisuudesta ei huolehdittu siihen aikaan. Taimikin menetti työtapaturmassa oikean kätensä pikkusormen. Sahalla oli töissä myös paljon naisia sekä nuoria poikia ja tyttöjä, suorastaan lapsia.

Hakkalan sahan toiminta loppui 1950-luvulla. Perhe muutti v. 1954 sahan kasarmilta rintamamiestaloon, joka rakennettiin samoin Hakkalaan. Monitaitoinen Taimi sai uusia tehtäviä toimien mm. Meripirtissä emäntänä painonnostajien leirillä ja keittiöapulaisena TVH:n tietyömaan ruokalassa.

Helsinkiin muuttanut Taimin Signe-äiti muisti tyttärentytärtään Ullaa lähettämällä hänelle rippilahjaksi kultasormuksen. Myös Taimi sai perinnöksi äidiltään kultaisen Muisto-sormuksen, joka nyt on Marjaanalla. Taimi muisteli lämpimästi entisiä kasvattivanhempiaan, setä ja täti Ahtolaa, ja heidän luonaan hän tyttärineen vierailikin usein.

Virkeänä lähes 100-vuotiaaksi

Eino kuoli pitkään sairastettuaan 14.4.1973 Särkisalossa 69-vuotiaana, mutta Taimi eli vielä yli kolmekymmentä vuotta leskenä. Hän sai viettää vanhuudenpäiviään pitkään hyväkuntoisena. Tukkakin säilyi paksuna ja tummana loppuun saakka. Hyvää kuntoa hän ylläpiti käymällä jumpassa. Vesta-ystävä, leski hänkin, vei häntä Perniön eläkeläisrientoihin. Myöhemmin myös naapuri, Varjosen Taimi, tuli seuraksi retkille. Tie, jonka varrella molemmat Taimit asuivat, sai sittemmin nimekseen Taimintie.

1990-luvun alkupuolella tuli takaisku terveydentilaan, kun Taimi sai aivoinfarktin. Hän toipui siitä kuitenkin hyvin sinnikkyytensä ansiosta, mutta muutti asumaan palvelutaloon, jonka rivitalossa hän asui viimeiset 12 vuotta. Hakkalan rintamamiestalon lunasti Ulla-tytär mieluisaksi kesäpaikakseen. Taimi otti mukaan palvelutaloon piikastusarkkunsa, joka oli tyttärentytär Marjaanalle ehtymätön aarrearkku. Taimi sanoi hänelle: "Sitten kun mun pää keikkaa, hae se arkku niin saat sen ittelles". Nyt arkku on Marjaanan kodissa arvokkaana muistona mammasta.

Vanhemmiten Taimin kuulo heikkeni, mutta hän vain totesi: "Ei kaikkii paskoi tartte kuullakka!" Myös näkö huononi, niin ettei Taimi suureksi surukseen pystynyt enää lukemaan viimeisinä vuosinaan. Taimin sadan vuoden tavoite melkein toteutui: hän kuoli lähes 97-vuotiaana 10.7.2005, viisi vuotta sen jälkeen, kun Kauko Mäntylä oli haastatellut häntä Karl Sandellista julkaistua artikkelia varten.

Taimi muistetaan persoonallisena ja positiivisena ihmisenä, joka seurasi aktiivisesti Suomen ja maailman asioita. Häntä kiinnostivat politiikan kuviot, bensiinin hinnanvaihtelut, Tokion pörssiromahdus, jopa tietokonevirukset. Hän piti sukulaisensakin ajan tasalla maailman tapahtumista, mikä varmaan auttoi häntä pysymään virkeänä ja hyvämuistisena loppuun saakka. Hänen ruotsinsekaista Särkisalon murrettaan oli hauska kuunnella. Onneksi sitä on saatu tallennetuksikin, kun kotiseutuneuvos Seppo Willgren nauhoitti videolle Taimin ja Lemmikki Jokisen muisteluita Hakkalan sahan töistä. Taimin valoisa persoona säilyy vielä pitkään omaisten ja myös muiden särkisalolaisten muistoissa.

Karl Vilhelm Sandellin sukutaulut isovanhemmista Einon ja Taimin perheeseen

Taulu 1

1. Kustaa Matinpoika, muonatorppari, s. 18.4.1798 Uskela, Haukkala, k. 27.9.1837 Salo (Muurla), Koski.
Puoliso: Vihitty 24.4.1821 Salo (Muurla) Johanna Petterintytär Sandell, s. 9.6.1801 Salo (Muurla), Koski, k. 7.6.1856 Salo (Muurla), Koski, Kankare.
Vanhemmat: Petter Sandell, sotilas, s. 31.12.1765, k. 2.6.1837 Salo (Muurla), Koski ja Maria Antintytär Berg, s. 12.5.1768 Salo, Karjaskylä, k. 15.1.1837 Salo (Muurla), Koski.

Lapset:
1. Kustaava Karoliina s. 8.9.1824 Salo (Muurla), Kaukelmaa. Tauluun 2.
2. Eeva Kaisa s. 15.1.1827 Salo (Muurla), Kaukelmaa, k. 6.6.1827 Salo (Muurla),
Kaukelmaa.

Taulu 2
(Taulusta 1, isä Kustaa Matinpoika)

2. Kustaava Karoliina Kustaantytär Sandell, Blå, Kankareen piika, s. 8.9.1824 Salo (Muurla), Kaukelmaa.

Lapset:
1. Karl Vilhelm s. 18.2.1845 Salo (Muurla), Koski, Kankare. Tauluun 3.

Taulu 3
(Taulusta 2, äiti Kustaava Karoliina Sandell)

3. Karl Vilhelm Kustaavanpoika Sandell, sotilas, renkivouti, mäkitupal., s. 18.2.1845 Salo (Muurla), Koski, Kankare, k. 1917 Särkisalo. Karl Vilhelm oli lapsena isoäitinsä kasvatettavana, mutta asui myöhemmin n. 10-vuotiaasta lähtien äitinsä kanssa. Sai äidiltään sukunimen Sandell. Oli useita vuosia renkinä Uskelan Villilän Tommassa, jolloin Sandell-sukunimi näkyy rippikirjassa ensimmäisen kerran. Muutti Muurlaan v. 1864. Osallistui Turkin sotaan, jota käytiin v. 1877 - 78. Tuli Uskelasta v. 1882 Särkisalon Kaukassalon Isotaloon ja sen jälkeen Varknan (Verkkorannan) Vanhataloon.
1. puoliso: Vihitty 8.3.1883 Särkisalo Henrika Anna Efraimintytär Ekström, Sandell, s. 15.6.1856 Särkisalo, Kaukassalo, k. 9.10.1894 Särkisalo, Varkna (Verkkoranta), Vanhatalo. Avioituessaan piikana Varknan Vanhatalossa. Kuoli keuhkotautiin 38-vuotiaana.
Vanhemmat: Efraim Dåhn/Ekström, renki, s. 9.1.1817 Suomusjärvi, Rautsuo, Väinä, k. 28.2.1860 ja Fredrika Loviisa Grönros, s. 9.5.1824 Bromarv, Pargas, k. 2.4.1892 Särkisalo.

Lapset (syntymäpaikka Särkisalo, Varkna (Verkkoranta), paitsi Olgalla Särkisalo, Kaukassalo):
1. Olga Maria s. 23.7.1883. Muuttanut Turkuun v. 1899.
2. Karl Richard s. 3.12.1885, k. 22.12.1965 Salo.
3. Emil Alexander s. 11.9.1888. Kuoli nuorena keuhkotautiin.
4. Anna Matilda s. 30.12.1890, k. 21.8.1966 Särkisalo.
5. Albin Artur s. 7.7.1894, k. 1899.

2. puoliso: Vihitty 8.11.1895 Särkisalo Maria Serafia Åkerblom, Sandell, s. 18.9.1872 Perniö, k. 12.5.1941 Särkisalo. Muutti Kiskosta Särkisaloon v. 1891. On saanut ennen avioitumistaan kaksi aviotonta lasta, joista nuorempi eli aikuiseksi (Lempi Åkerblom, s. 16.7.1894 Särkisalo, k. 26.8.1974 Särkisalo).

Lapset (syntymäpaikka Särkisalo, Varkna (Verkkoranta)):
6. Elsa Elvira s. 5.12.1895, k. 14.5.1977 Turku.
7. Elin Elina s. 16.2.1898, k. 16.8.1984 Turku.
8. Ellen Emilia s. 29.6.1900. Kuoli lapsena.
9. Eino Edvard s. 19.3.1904. Tauluun 4.
10. Erkki. Muutti perheineen Kanadaan, ja kuoli siellä.
11. Elma Elisabet s. 10.1.1912, k. 16.6.1987 Turku.
12. Elna Elisabet s. 10.1.1912, k. 24.12.1984 Turku.

Taulu 4
(Taulusta 3, isä Karl Sandell)

4. Eino Edvard Sandell, sahuri, s. 19.3.1904 Särkisalo, k. 14.4.1973 Särkisalo. Puoliso: Vihitty 10.5.1931 Särkisalo Taimi Augusta Lemmikki Lahti, Sandell, s. 20.9.1908 Särkisalo, k. 10.7.2005 Särkisalo. Vanhemmat: Karl Nestor Lahti ja Signe Augusta Lindfors, Lahti, s. 15.07.1887 Perniö, k. 30.04.1966 Helsinki.

Lapset:
1. Unto Einari s. 10.7.1931 Särkisalo.
2. Ulla Marjatta s. 4.11.1945 Särkisalo.

Tytär Marjaana Sandell-Lietzen, s. 1966.