Salon Seudun Sukututkijoiden vuonna 2010 julkaisemassa esipolvikokoelmassa sivulla 198 on Matti Juhonpoika Krapi ja Justiina Mikontytär Kraatari joiden jälkeläisiin jatkossa mainitut Dahlgrénit kuuluvat.

Taulu 1.

Johan Viktor Railio e. Dahlgrén, s. 12.9.1851 Nummi Tavola Yli-Seppälä (vanhemmat Erik Johaninpoika Dahlgrén s. 23.8.1811 Nummi k. 16.1.1883 Nummi ja Serafia Andersintytär s. 26.7.1820 Pusula k. 12.6.1868 Nummi), ammatti vuokra-ajuri, kauppias. Sukunimen muutos julkaistu Finlands Allmänna Tidning -lehdessä 23.6.1906.

Johan toimi lasten kastetietojen mukaan ajurina Helsingissä ja v. 1901 lähtien kastettujen luettelossa sekä nimenmuutosilmoituksessa v. 1906 oli ammatiksi merkitty kauppias. Kuorma-ajurilla piti olla numero ja hevosen piti olla eläinlääkärin tarkastama (katsastettu). Uudessa Suomettaressa 19.12.1897 oli seuraava Helsingin ajuriyhdistyksen valitus rasitteesta koskien velvollisuutta vesisäiliöiden ylläpitämiseen ja kuljettamiseen palotapauksissa palopaikalle sakon uhalla. Tässä kirjoituksessa on myös esitetty kuorma-ajurien ansiot seuraavasti:

"Kuorma-ajuri joka aamusta kello wiidestä iltamyöhään on ulkona, woi ansaita päiwää kohti keskimäärin korkeintaan wiisi markkaa. Tästä kuluu: hevosen ruokkimiseen (vuodessa) 550 mk, kengittämiseen noin 25 mk, ajokalujen ja neuwojen korjauksiin 50 mk, wuokraa yhdestä huoneesta; kyökistä, tallista ja liiteristä 45 mk kuukaudessa tehden 540 mk. Perheen elättämiseen, waatettamiseen, lämmön ja walon hankkimiseen jää siis wuosittain 600 mk. Ajuri sitäpaitsi maksaa weronsa kruunulle, kunnalle ja kirkolle, maksaa lääkärin waiwat sairauskohtauksista perheessään j.n.e. Ja tästä wielä pitäisi riittää wesiammeisiin ja tynnyreihin ja niiden kunnossa pitämiseen."

Puoliso 19.10.1880 Nummi, Amanda Ottiliana Engrén, s. 15.2.1858 Lohja Maikkala (vanhemmat Efraim Mattsinpoika Engrén e. Krapi s. 2.11.1824 Kiikala k. 26.3.1891 Nummi ja Kristina Regina Ahlfors s. 21.9.1828 Lohja).

Lapset:

1. Johan Fridolf Dahlgrén, s. 30.6.1881 Helsinki, k. 30.7.1882 Helsinki. Kuolinsyy: lasten keuhkotauti. Haudattujen luettelossa syntymäajaksi merkitty 13.6.1881 ja iäksi 1 v 1 kk 17 pv, josta kuolinaika on laskettu.
2. Viktor Verner Dahlgrén s. 17.8.1882. (Tauluun 2)
3. Irene Amanda Railio e. Dahlgrén, s. 25.6.1884 Helsinki.
4. Johan Einar ”Eino” Railio e. Dahlgrén, s. 11.6.1886 Helsinki, k. 3.2.1970 Helsinki. Railio voimisteli Suomen joukkueessa sen voittaessa joukkuevoimistelun olympiapronssia Lontoosta vuonna 1908. Hän edusti seuratasolla Helsingin Kisa-Veikkoja. Voimistelijoiden valintatilaisuus oli Helsingin Yliopiston voimistelusalissa. Uusi Aura -lehti 12.6.1908 kertoo ruotsalaisen Ny Tidning för Idrott -lehden lausunnosta Suomen osanotosta olympialaisiin kisoihin:
   
   "Voimistelujoukkueeseen, joka ottaa osaa Olympialaisiin kisoihin Lontoossa, kuuluu 24 miestä, joista 21 ylioppilasta. Joukkuetta johtaa woimistelunopettaja Wilskman suomenkielellä. Se on huolellisesti walittu, hywin woimakas ja on ollut koossa jo 2 kuukautta, jolla on ollut harjoitusaikaa 1 1/2 tuntia päiwässä. Näitä harjoituksia jatketaan kerran päivässä siihen asti kun joukkue matkustaa heinäkuun 5 päiwänä. Tämä tapahtuu suomalaisella höyrylaivalla suoraan Hulliin. Tätä woi kutsua wakawaksi ja perusteelliseksi woimisteluksi ja olisi meidän ruotsalaisten otettawa se huomioon. Muut suomalaiset urheilijat, ampujat, uimarit, painijat y.m. seuraawat samalla laiwalla Hulliin."
   
   Suomalainen n:o 77, 15.7.1908 kertoo suomalaisten matkasta kisoihin: "Hullista sähkötettiin toispäiwänä: Höyrylaiva Polaris sai matkallaan Hulliin wian koneeseensa, joka aiheutti sen että laiwa myöhästyi puolen wuorokautta. Niiden suomalaisten osanottajain Olympialaisiin juhliin, jotka oliwat laiwassa, täytyi lähteä ylimääräisellä junalla Lontooseen."
   Samassa lehdessä oli edelleen uutinen Suomen lipusta Olympialaisissa kilpailuissa: "Lontoosta, heinäkuun 14 päiwänä; eilen Olympialaisia kilpailuja aloitettaessa kohtasi suomalaisia osanottajia ikävyyksiä. Ei ainoatakaan hywäksytyiksi jätetyistä lipuista hywäksytty. Eri kansakuntien merkkeinä oli samanmuotoisia wirallisia nimilaattoja, mutta suomalaisten oli kadonnut. Wäliaikaisella nimilaatalla warustettuina marssiwat suomalaiset urheilijat kentälle lähinnä ruotsalaisten jälkeen."
   
   Pronssijoukkueessa oli lisäksi mm. Loimaalla syntynyt Väinö Tiiri joka oli jääkäriliikkeen perustajajäseniä. Mukana voimisteli myös Arvi Pohjanpää jonka sukujuuria on Somerniemellä. Arvin tulevan puolison Lempi Ranttilan sukujuuria löytyy Koskelta ja Marttilasta; heidän Elina-tyttärestään tuli tunnettu näyttelijä.
   
5. Emil Fridolf Railio e. Dahlgrén s. 20.10.1888. (Tauluun 3)
6. Walfrid Erik Dahlgrén, s. 12.10.1890 Helsinki, k. 12.1.1891 Helsinki. Kuolinsyy: vatsakatarri.
7. Lempi Maria Railio e. Dahlgrén, s. 30.8.1892 Helsinki.
8. Impi Aleksandra Dahlgrén, s. 1.4.1895 Helsinki, k. 14.3.1896 Helsinki.
9. Tyyra Aleksandra Dahlgrén, s. 28.4.1897 Helsinki, k. 27.2.1898 Helsinki. Kummina mm. Ida Karolina Engrén. Kuolinsyy: keuhkokuume.
10. Yrjö Valfrid Railio e. Dahlgrén, s. 30.11.1899 Helsinki, k. 16.3.1919 Tallinnan sotilassairaala. Yrjö Railio erosi Suomen meripataljoonasta vuonna 1918 liittyäkseen Viron vapaaehtoisiin. Viron retkelle hänet ajoi perimätiedon mukaan halu auttaa heimokansaa sekä seikkailla. Yrjö Railio saapui Tallinnaan 25.1.1919 ja joutui Etelä-Viron rintamalle. Hän kirjoitti äidilleen maaliskuussa 1919 näin:
    
    "Terveiset vielä kerran täältä Valgan kaupungista ennen kuin lähdemme taisteluihin. Tänään illalla me nimittäin lähdemme junalla Pihkovaa kohti ja sitten alamme taisteluun niitä kurjia ryssiä ja kiinalaisia vastaan. Onkin mukava taas päästä taisteluihin, joita ei ole nyt ollut pitempiin aikoihin. Miten kovaksi taistelu siellä tulee, on vaikea sanoa, mutta varmaan se uhrinsa tahtoo. Nyt olen vähän sairas, sillä meidät rokotettiin eilen toisen kerran lavantautia vastaan, mutta toivottavasti se menee pian ohi. Kaikki tamineet minulla on kyllä kunnossa ja saappaat hyvin rasvatut, vaikkei sillä rasvalla kun siellä kotona laitettiin, sillä se varastettiin samalla kuin toinen selkärepuistani jo rintamalle tullessa."
    
    Railio haavoittui kuolettavasti Kaakkois-Virossa Vastseliinan taistelussa vain kaksi päivää kirjeen kirjoittamisen jälkeen, eli 14.3. Sieltä hänet kuljetettiin Tallinnaan sotilassairaalaan, jossa hän kuoli kaksi päivää myöhemmin. Hänen ruumiinsa lähetettiin laivalla Suomeen surujuhlallisuuksin ja sotilaallisin kunniaosoituksin. Tallinnassa oli paljon väkeä liikkeellä liittyäkseen kukitettujen arkkujen saattokulkueeseen.
    
11. Aune Ottilia Dahlgrén, s. 20.7.1901 Helsinki, k. 21.2.1903 Helsinki. Uusi Suometar -lehdessä 22.2.1903 oli seuraava kuolinilmoitus: Surulla ilmoitamme että rakas pienokaisemme Aune Ottilia rauhallisesti vaipui ikuiseen uneen Helsingissä 21 p. helmik. 1903 elettyään täällä 1 v. 7 kk., katkeraksi kaipaukseksi meille vanhemmille, 4 veljelle, 2 siskolle sekä sukulaisille ja tuttaville. - Amanda ja Johan Dahlgrén.

Taulu 2

Viktor Verner Dahlgrén, s. 17.8.1882 Helsinki, k. 8.3.1944 Helsinki, ammatti kauppias.

Puoliso 15.5.1910 Salo, Minne Anna Alina Wallenius, s. 21.4.1889 Kuusjoki k. 14.10.1953 Helsinki. Vanhemmat Juho Eenok Wallenius s. 24.12.1845 Pertteli k. 6.1.1921 Salo ja Matilda Vilhelmiina Haikia s. 18.10.1853 Kuusjoki k. 27.09.1911 Salo. Jälkeläiset ovat ottaneet Talkamo-sukunimen (ks. Uoti, 2008).

Taulu 3

Emil Fridolf Railio e. Dahlgrén, s. 20.10.1888 Helsinki, ammatti hammasteknikko. Kummina mm. Ida Karolina Engrén. Länsi-Suomi -lehti 2.4.1910: "Wääränrahan tekijä joutunut kiikkiin. Torstaina wangittiin Turussa kultasepän oppilas Emil Fridolf Railio, ent. Dahlgren, epäiltynä Turussa viime aikoina tawattujen wäärennettyjen kultarahojen tekijäksi. Railio tunnustikin wäärentäneensä neljä 20 mk:n ja kolme 10 mk:n kultarahaa, joista hän on saanut kaupaksi kolme 20 mk:n ja kaksi 10 mk:n kultarahaa. Hammaslääkäri Ida Lukkarisen hammaslaboratoriosta, jossa Railio wiime aikoina on toiminut hammasteknikkona, löydettiin yksi 20 mk:n kultaraha ja hänen asunnostaan yksi kultaamaton, epäonnistunut raha. Tutkintoa jatketaan. Railio on kotoisin Helsingistä ja syntynyt 1888."

Nya Pressen -lehti 9.4.1910 kertoo asiasta vapaasti käännettynä: "Vääränrahantekijä oikeuden edessä Turussa. Eilen käsiteltiin raastuvanoikeuden II-osastolla Turussa hammasteknikko Emil Fridolf Railion syyte väärän rahan teosta. Vastaaja oli noudettu lääninvankilasta. Motiiviksi rikokseen on R. kertonut että hänellä oli kevättalvesta rahapula, ja mietittyään keinoja rahan saamiseksi oli tullut mieleen väärän rahan valmistus. Hän aloitti touhun maaliskuun alussa neiti Lukkarisen laboratoriossa. Väärän rahan valmistus tapahtui siten että hän teki muotin erilaisten aineiden seoksesta, johon painoi kuvan aidosta rahasta. Tähän hän valoi rahan hopean ja kuparin seoksesta. Kultaus tapahtui sähkökylvyn avulla. Kaikki materiaali oli omaa, jonka hän oli noutanut Helsingistä. Railio on syntynyt 1888 Helsingissä ja suorittanut yläkansakoulun. Kaksitoistavuotiaana hän meni kultasepän oppiin, josta oli täysin oppinut 18-vuotiaana. Hän kävi neljän vuoden ajan iltaisin piirustuskoulua Helsingissä. Hammastekniikkaa hän alkoi opiskella vuonna 1908 Helsingissä ja tuli hammasteknikoksi maaliskuun 1 p:nä 1909 neiti Aino Lukkariselle Turussa 150 mk:n kuukausipalkalla.” Åbo Underrättelser -lehti 16.4.1910: ”Oikeuskäsittelyssä kävi ilmi että Railio tarvitsi 120 mk kuukausipalkan lisäksi, jonka hän oli ottanut förskottia, ja tarkoituksena oli saada tuo summa väärennetyillä rahoilla. Tuomioksi tuli 3 vuotta ja 6 kuukautta kuritushuonetta. Lisäksi hänen tuli maksaa väärän rahan saaneille henkilöille 20 mk sekä kahdelle todistajalle yhteensä 13 mk.”

1. Puoliso Elsa Kiansten, s. 8.7.1885 Mikkeli.

2. Puoliso Eeva Aarnio.

Alkuvaikeuksien jälkeen Emil menestyi valitsemassaan ammatissa hyvin. Hammasteknikko-lehdessä 1/1955 kerrotaan liiton 30-vuotisjuhlasta, jossa kunniapuheenjohtaja Emil Railio piti tervetuliaispuheen. Kutsuvieraana oli paikalla mm eduskunnan puhemies ja sisäasiainministeri.