Tiedote

FT Vesa Hännisen 27.2.2024 pitämä esitelmä aiheesta Talvi– ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet on katseltavissa Videotallenteet -sivultamme; vain jäsenille.

Yhdistyksemme on ostanut katseluoikeudet Juha Vuorelan julkaisemaan laajaan esitelmäkokoelmaansa. Kokoelma sisältää yhteensä yli 60 esitelmää kolmen vuoden ajalta. Jos siis sinulta on jokin esitelmä jäänyt aiemmin näkemättä, voit nyt korjata tilanteen. Videot tarjotaan vain sisäänkirjautuneille jäsenillemme ja löydät kokoelman sisällysluettelon ja linkin kokoelmaan Videotallenteet-sivultamme tästä linkistä. Vain jäsenille siis, eli muista kirjautua sisään sivuillemme.

Anisten emännän perunkirjoitus

Artikkeli on julkaistu myös Jäsentiedote:ssa 2/2006 Kirjoittaja Vesa Hänninen

Tämänkertaisessa käsialaharjoituksessa sukelletaan jälleen 1700-luvulle. Asiakirja on laadittu marraskuussa 1750, jolloin Salon kappelin Anisissa pidettiin edellisenä kesänä kuolleen nuoren Marketta-emännän perunkirjoitusta. Toimitusmiehiksi oli kutsuttu lautamiehet Juha Paulinpoika Pahkavuoresta ja Simo Kristerinpoika Anjalasta ja heidän lisäkseen läsnä oli tietenkin myös leski, pian 34-vuotias Anisten isäntä Juha Heikinpoika (1716 -1781), joka on kaukainen esi-isäni. Juha Heikinpoika oli jäänyt leskeksi jo toistamiseen. Hän oli lokakuussa 1744 solminut ensimmäisen avioliittonsa, mutta puoliso, tämäkin nimeltään Marketta, oli edesmennyt vain vajaa vuosi häiden jälkeen. Liitosta ehti kuitenkin syntyä esikoispoika Juha (s. 20.8.1745).

Toisen avioliittonsa Juha Heikinpoika solmi kesällä 1746. Puoliso Marketta Juhantytär (synt. todennäköisesti Salossa 1.6.1727) oli rakuunantytär Salon kappelin Pyölistä. Lapsia syntyi kaksi: Maria (s. 21.6.1747, kuoli vajaan vuoden iässä) ja Valpuri (synt. 9.3.1749). Salon kappeliseurakunnan kirkonkirjat kertovat ainoastaan, että Anisten Marketta-emäntä haudattiin heinäkuun 22:ntena 1750. Kuolinpäivämäärä 17.7.1750 on näin ollen saatavissa ainoastaan nyt käsiteltävänä olevasta peruluettelosta, joka alkuperäisenä löytyy Turun maakunta-arkiston kätköistä.

Marketta Juhantyttären perukirja on sekä käsialaltaan että sisällöltään hyvin tyypillinen. Kirjurin sulkakynä on soljunut paperilla sujuvasti tuottaen 1700-luvun käsialalle tyypillisiä lennokkaita koukeroita sekä väljää ja venytetyn oloista tekstiä. Asiakirjan kiinnostavin anti, yksityiskohtainen luettelo vainajan omaisuudesta ja veloista käsittää peräti kuusi sivua.

Käsialanäyte
Kuva 1. Tulkittava käsialanäyte

Osa alkuperäisestä Anisten emännän perukirjasta (yllä) ja sen tulkinta (alla)

"Åhr 1750 den 2. November uptecknades
qvarlåtenskapen efter Bonde Sonen
Johan Hendrikssons afledne hustru Mar-
geta Johans dotter uppå Annis hemman
i Uskela Sochn hwilcken genom döden
afgådt d(e)n 17. sidstl(ed)ne Julii, och efter sig
lämnat berörde des man och en dotter
Walborg 1 1/2 år g(amma)l, utan en son Johan
med dess förra afledne hustru
Margeta Simons dotter afled 4 år
gammal och upgafs egendom af
fadren således som följer nämbl(ige)n"

Vesa Hänninen
×