Tämänkertaiset käsialaharjoitukset on poimittu Someron kirkonarkiston vihittyjen luetteloista v. 1695 ja 1757. Alkuperäisiä niteitä (IC:2‐3), joita säilytetään Hämeenlinnan maakunta‐arkistossa, tuskin enää kovin paljon kysellään. Saavathan tutkijat nämäkin asiakirjat nykyisin kätevästi käyttöönsä joko mikrofilmattuina tai Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen Digiarkiston tai Arkistolaitoksen Digitaaliarkiston internet‐sivuilta.

Viime vuosina monet ovat alkaneet hankkia esivanhempiensa vihkimäajat vaivattomasti internetin Hiski‐tietokannasta. Hiski on toki hyvä apuväline, mutta löydökset tulisi aina mahdollisuuksien mukaan tarkistaa alkuperäisistä vihittyjen luetteloista. Onhan alkuperäisasiakirjojen lehteilyssä – vaikkapa lukulaitteen tai tietokoneenkin välityksellä – aivan oma tunnelmansa, ja samalla pääsee käsiksi myös sellaisiin tietoihin, joita myöhemmin laaditut kopiot, kuten Hiski, eivät tarjoa.

Tällaisia ovat esimerkiksi tiedot vihkipapista ja –paikasta sekä siitä, kuinka morsian oli pukeutunut. Vain siveillä morsiamilla oli oikeus juhlapukuun ja kruunuun. Aviottomasti synnyttäneiden puolestaan tuli astua vihille vaatimattomasti, ’utan skrud och krona’. Mikäli morsian on saanut kirkonkirjaan vähemmän mairittelevan tittelin, kuten ’lägrade pigan’ tai ’qvinsperson’, antaa tämä viitteen siitä, ettei pariskunta päässyt nauttimaan kruunuhäistä.

Varhaisimmissa vihittyjen luetteloissa näkyy tavallisesti vain yksi eli vihkimispäivämäärä. Kuitenkin jo 1700‐luvun lopulla päivämääriä saattaa olla tarjolla jopa viisi: Milloin kuulutukset haettiin, kolme kuulutuspäivämäärää ja lopuksi vihkipäivä. Yleensä vihkiminen tapahtui ja on kirjattu vain morsiamen kotiseurakunnassa.

Kumpikin tämänkertainen näyte on melko tyypillistä oman aikansa käsialaa. Vaikka suurvalta‐ajalla korostettiin kaikinpuolista prameilua ja mahtipontisuutta, olivat 1600‐luvun käsialat siitä huolimatta yleisilmeeltään karuja ja vähäeleisiä. Ehkä juuri siksi monet pitävät niitä helpompina kuin seuraavan vuosisadan runsaita ja avonaisiksi venytettyjä koukeroviidakkoja. Jälkimmäinen teksti 1700‐luvun puolivälistä ei kuitenkaan ole ollenkaan pahimmasta päästä. Eric Boreniuksen selkeä käsiala ja hänen tapansa kirjoittaa henkilö‐ ja paikannimet latinalaisilla aakkosilla helpottavat tulkintaa huomattavasti.

Tekstin tulkinta:

Januarii
d(en) 1 Rautela Jören Jörensson Ryttare med Sacellanus D
Pijgan Elin Anders dotter ifrån Ihamäki Johannes Tragman

d(en) 10 Wiluxela Johan Thomasson Näyskä medh
Pijgan Brijta Simons dotter ifrån Ollila I(bi)dem

Martii
d(en) 9 Ylöskylä Matz Mårthensson Skreddare medh
Pijgan Anna Berttills dotter ifrån Ihamäki D: Tragman

d(en) 27 Talwisilda Berttill Jacobsson Såldat medh
Pijgan Brijta Berttills dotter ifrån Terttilä I(bi)dem

Tekstin suomennos:

Tammikuu
1:senä Rautelan ratsumies Yrjä Yrjänpoika ja Kappalainen
piika Elina Antintytär Ihamäestä Johannes Tragman

10:ntenä Jussi Tuomonpoika Näyskä Vilukselasta ja
piika Riitta Simontytär Ollilasta samoin

Maaliskuu
9:ntenä Räätäli Matti Martinpoika Ylöskylästä ja
piika Anna Pertuntytär Ihamäestä Tragman

27:ntenä Sotilas Perttu Jaakonpoika Talvisillalta ja
piika Riitta Pertuntytär Terttilästä samoin

 

Tekstin tulkinta:

Glasblåsaren ifrån Åvik Salomon Kempe
med Qvinsperson Catharina Petters dotter if(rå)n

E. Borenius Lachtis, wigdes hemma d(en) 12 April 1,16
Glasföraren ifrån Coskis Wärmälä Thomas
Jacobsson med Pigan Anna Thoma dotter ifrån

E. Borenius Wiluxela Cupari. Wigdes hem(m)a d(en) 11. April 1,16
Änkl(ingen) Anders Forsman af Gref Hamiltons
Regemente med P(igan) Maria Erichsd(otte)r

Er. Borenius if(rå)n Kimala Gård, wigdes i Pr(ästgårde)n(?) d(en) 24 Julii

Tekstin suomennos:

Lasinpuhaltaja Salomon Kempe Åvikista ja naisihminen Katari‐
(Vihki) na Petterintytär Lahden kylästä, vihittiin kotona huhtikuun

E. Borenius 12:ntena. Maksu 1,16 talaria.
Lasinkuljettaja Tuomo Jaakonpoika Kosken Värmälästä ja piika
(Vihki) Anna Tuomontytär Vilukselan Kuparilta, vihittiin kotona huhti‐

E. Borenius kuun 11:ntenä. Maksu 1,16 talaria.
Leski Anders Forsman kreivi Hamiltonin rykmentistä ja piika
(Vihki) Maria Erkintytär Kimalan kartanosta, vihittiin pappilassa (?)

Er. Borenius 24:ntenä heinäkuuta.