Kiinnostukseni sukututkimukseen heräsi 10-vuotiaana, kun laskimme isoäitini Lyydia Hautalan kanssa serkkujani ja päästiin jo silloin 70:een. Hän kertoi myös, että isäni ja äitini ovat pikkuserkkuja. Mikä myös innosti minua varsinkin, kun äitini ei tuntunut tietävän asiasta mitään. Aivan niin läheistä sukua he eivät kuitenkaan lopulta olleet, vaikka isoäitini isoäiti olikin syntyisin samasta talosta kuin äitini. Sukuni on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, Nurmon, Alavuden, Täysän, Kuortaneen ja Alahärmän pitäjistä. 

Varsinaisen sysäyksen historian kiinnostukseeni sain 1980-luvulla luettuani isäni sotamuistelmat. Sen jälkeen tuli kova halu nähdä Karjalan kannas ja paikkoja, missä isäni oli taistellut. Tosin siihen aikaan tutustuminen oli mahdollista vain linja-auton ikkunasta, mutta kyllähän siellä sodan jäljet vielä neljänkymmenen vuoden jälkeenkin hyvin näkyivät. Sitten menin Lapin taistelupaikoille oikein maata tallaamaan ja sama juttu. Luonto on niin haavoittuva varsinkin Lapissa, että esimerkiksi Tankavaarassa tuli sellainen olo, että sota olisi juuri loppunut tai vasta loppumassa. Korsutkin olivat suhteellisen hyvässä kunnossa vielä, koska Lapissa puu lahoaa niin hitaasti. Tankavaarassa asui lähes koko sodan ajan 15000 saksalaista sotilasta ja siellä on ollut myös sekä suomalaisia että venäläisiä sotavankeja. 

Sukututkimuksen aloitin ns. kantapään kautta, koska iltatyöni takia en päässyt kursseille. Siinä sitten pähkäilin itsekseni, miten aloittaa ja niinpä matkustin 350 km:n päähän Täysään ja otin valokopiot kaikista isovanhempieni sukunimistä eli neljä sukunimeä kaikkine mahdollisine dokumentteineen, mm. perunkirjoituksia varten otetut virkatodistukset ja sukuselvitykset ym. Niitä oli 70 kappaletta. Kotiin tultuani ajattelin, että mitä minä näillä teen, eihän näistä monikaan ole edes sukua. Ajanmittaan kaikkia muita on tarvittu paitsi yhtä, jossa olivat isovanhempani täydet kaimat. 

Vanhempani ovat Täysästä, mutta yllätyksekseni äidin äidinisän isä oli Härmästä ja juuret johtivat jopa syntymäkotiini Kaupin taloon Alahärmässä. Lisäksi myös yksi esi-isä, Jussi Huhtamäki isäni puolelta, oli aikoinaan tullut Härmästä Täysään ja ottanut emännän Kauhavalta Kalliokosken talosta. Huhtamäen Jussin äiti oli Vakkurin talosta, jonka isäntä tuli tunnetuksi 1860-luvulla Kauhavan "rumavallesmannin", Adolf Hägglundin apuna ja avaintodistajana, häjyjen kuriin saattamisessa.

Vastapainoksi taas äitini äidin suku tulee sekä Rannanjärven että Isontalon Antin ja myös jälkimmäisen vaimon Miina os. Hillin sukuun. Haapojan talosta Ylihärmästä läysin myös sukulaisen ja siksi kiinnostuin tutkimaan kuuluisan Poliisiopiston "luurangon" Matti Haapojan sukujuuria. Hän tosin asui Ylistaron ja Ylihärmän rajalla ja maantieteellisesti hyvin lähellä Ylihärmän Haapojaa, mutta ei kuitenkaan ollut sukua. Sen sijaan hän olikin sukua presidentti Ståhlbergille ja J.W.Snellmanille. Muut isovanhempani ovat lähtäisin Täysästä, Pennalan sukutalosta, mistä on ilmestynyt v. 2000 laaja kolmiosainen sukukirja. 

Olen keskittynyt erityisesti Härmien, Kauhavan, Nurmon, Alavuden, Kuortaneen ja Täysän vanhimpiin taloihin 1600 -1700 -luvuilta. Sukuni kaikkia haaroja olen tutkinut niin pitkälle kuin olen päässyt ja lähes kaikkia muitakin sukuja edellämainituista pitäjistä 1600 -1700 -luvuilta. Vaikka olenkin yrittänyt jarrutella, on koneelleni kertynyt jo 18000 nimeä. Sukuohjelmaani Seppo Luhtasaaren "Sukujutut" olen erittäin tyytyväinen. Tiedoston ollessa laaja ja vanhoja asioita tehdessä on hyvä, että kone ilmoittaa jo käytetyn syntymäajan, niin että voi tarkistaa, ettei henkilö tule kahteen kertaan koneelle. Lisäksi ohjelmassani on sekin hyvä puoli, että pystyy lähettämään ja vastaanottamaan sukuketjuja vertailuja varten toisten sukututkijoiden kanssa. 

Vanhojen tietojen tarkistaminen on hankalaa, mutta olen saanut muilta tutkijoilta paljon apuja.Siitä kiitos! Ystäväni ja perheeni varmaan toivoisivat, etten puhuisin niin paljon historiasta, mutta ....kun se on niin jännää. Tuntuu vain, ettei aika millään riitä kaikkeen, mitä haluaisi oppia ja tehdä.

  (webmasterin huomautus: artikkelin lopusta on yhteystiedot poistettu vanhentuneina)