Tervehdys, arvoisat jäsenet

Minulla on ilo uutena hallituksen jäsenenä esittäytyä kaikille teille, hyvät yhdistyksen jäsenet sekä myös muut tätä jäsentiedotetta lukevat. Olen syntynyt Perniössä juuri ennen yleislakkoa ja Urho Kaleva Kekkosen presidentiksi "ryhtymistä" vuonna 1956. Sieltä muutimme, minun ollessani vielä vaunuiässä, Uskelaan. Uskelan liittyessä v. 1967 Saloon, minusta tuli ensi kertaa salolainen. Nuoruuteni ja lapsuuteni elin maanviljelysperheessä, josta käytiin myös ulkopuolisen työssä. Nyt asumme vaimoni kotikunnassa Perttelissä Niskavuoren taloa ja tätä lukiessamme olemme jälleen salolaisia. Toisin sanoen, minusta on tullut toistamiseen salolainen, vaikka en ole kertaakaan Saloon muuttanut. Nyt ei ole suunnitelmia muuttaa Salosta pois, joten ei kai sitten tule uusia kuntiakaan Saloon.

Olen sanonut, että olen idän ja lännen kompromissi. Äitini Hiljan (o.s. Nikkanen) juuret ovat Karjalasta Kanneljärveltä ja Rautjärveltä, kun taas isäni Yrjön esi-isät ovat asuneet Mouhijärvellä ja KullaallaSatakunnassa. Minunkin esipolveni muodostuvat siis torppareista ja itsellisisistä. Itse olen opiskeluni suorittanut Salossa, paitsi että tietotekniikan opinnot suoritin loppuun Turussa v. 1981. Olen nyt työskennellyt matkapuhelimien kehitystehtävissä jo yli 20 vuotta. Nykyisin toimin Nokiassa operatiivisissa kehitystehtävissä. Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista poikaa.

Salon Seudun Sukututkijoihin liityin jo sen perustavassa kokouksessa v. 1985, mutta vasta vuoden 2008 alussa aktivoiduin itse varsinaiseen sukututkimukseen. Minulle kävi niin kuin monelle muullekin on käynyt, eli se tempaisi täysin mukaansa koko kiinnostavuudessaan. Kaikki lähti kiinnostuksesta selvittää, missä ja miten oma sukuni ja sukunimeni Iso-Järvenpää on saanut alkunsa. Lisäksi esi-isäni äidin puolella oli tehty sukututkimusta Hanhilahdensuvusta Mouhijärvellä. Iso-Järvenpääntorppa esiintyy ensi kerran Hyynilänkylässä Paavolan mailla Mouhijärvellä. Siellä esiintyi myös Järvenpään torppa, mutta näiden välinen suhde on vielä epäselvä. Esi-isäni Kristian Keipilä muutti 14.11.1870 Kullaalta torppariksi Mouhijärvelle Paavolan tilalle. Vaikuttaa siltä, että tässä yhteydessä "meidän"torpan nimeksi on muodostunut Iso-Järvenpään torppa. Kristianin pojanpoika ja minun pappani Frans muutti sitten v. 1921 Pertteliin. Tätä kautta on sukuni haarautunut ja asettunut nykyisen uuden Salon alueelle. Kristian Iso-Järvenpään isä Jaakko Keipilä isännöi Kullaalla Järventaustassa Kirran tilaa vuodesta 1854 kuolemaansa v. 1866 asti.

Äitini Hilja on kotoisin Kanneljärveltä, josta hän perheineen joutui lähtemään kahdesti evakkoon sodan jaloista. Hänen isoäitinsä on Rautjärveltä Pajarien sukua. Näitä kahta sukuhaaraa olen nyt innoissani tutkinut ja"eksynyt" milloin minkäkin tiedon pariin. Se tärkeä systemaattisuus tähän tutkimukseen antaa vielä odottaa itseään. Pajarien suvussa tuo nenän koko on ilmeisesti ollut tavanomaista suurempi, koska sieltä on mummon sanonta "Ei sen al tarvii saetta pittää".

Keväällä 2008 kävin ensi kertaa Kullaalla, ja onnekseni sain sieltä oppaakseni yli 80-vuotiaan paikallisen, entisen pankinjohtajan. Hän esitteli minulle "kotiseutujani" ja tätä kauniin "harmaan graniitin" Kullaan Järventaustan kylää. Keväällä 2008 liityimme myös Pajari-sukuseuraan ja jo kesällä olimme kyseisen sukuseuran 30-vuotiskokouksessa Rautjärvellä. Näin ollen ns. pohjatutkimus vanhempien sukuhaaroihin on tehty, joten toivottavasti nyt voisi alkaa se systemaattisempi tutkimus.

Toivotan kaikille jäsenille ja sukututkimusta harrastaville oikein miellyttäviä "ahaa-elämyksiä" tutkimuksenne parissa.