Tiedote

FM Vesa Hännisen 27.2.2024 pitämä esitelmä aiheesta Talvi– ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet on katseltavissa Videotallenteet -sivultamme; vain jäsenille. Sivulta löytyy monta muutakin uutta videoesitystä.

Yhdistyksemme on ostanut katseluoikeudet Juha Vuorelan julkaisemaan laajaan esitelmäkokoelmaansa. Kokoelma sisältää yhteensä yli 60 esitelmää kolmen vuoden ajalta. Jos siis sinulta on jokin esitelmä jäänyt aiemmin näkemättä, voit nyt korjata tilanteen. Videot tarjotaan vain sisäänkirjautuneille jäsenillemme ja löydät kokoelman sisällysluettelon ja linkin kokoelmaan Videotallenteet-sivultamme tästä linkistä. Vain jäsenille siis, eli muista kirjautua sisään sivuillemme.

Sukututkimus on salapoliisityötä

Artikkeli on julkaistu myös Jäsentiedote:ssa 1/2007 Kirjoittaja Hanna-Maija Saarimaa

Kuortanelaisilla Kreeta ja Juho Saarimaalla oli yksitoista lasta, joista neljä muutti Amerikkaan: Aleksius v. 1902, Armas 1906, Heikki 1908 ja Aino 1911. Kolmen muun elämänvaiheet ovat olleet jo muutaman vuoden tiedossani, mutta v. 1874 syntyneen Heikin kohtalo selveni vasta syksyllä 2005.

Kuortaneen kirkonkirjat kertovat Heikin avioituneen ennen Amerikkaan lähtöään Amanda Hautalan kanssa. Amandalla oli jo Jalmari-poika ennen avioliittoa, Heikin lähdön jälkeen v.1909 syntyi Juho ja vuonna 1917 Amanda synnytti Hilma-tyttären. Juhon lapsilla on perimätietona, että Heikin saatua tiedon vaimonsa aviottomasta lapsesta, tämä lopetti kirjeenvaihdon ja rahalähetykset kotiin. Kirkonkirjatietoa 1890-luvulta on, että Heikki oli asevelvollisuuteen kelpaamaton samoin kuin veljensä Kustaa.

Siirtolaisuusinstituutin matkustajaluetteloista selviävät Heikin matkustustiedot: hän lähti Suomesta Amerikkaan 5.12.1908. Ellis Island'in siirtolaishakemistosta häntä ei ole löytynyt.

Valokuva Heikki Saarimaasta

Seuraava tieto Heikin vaiheista on valokuva, jonka omistaa Heikin Armas-veljen Kaliforniassa asuva tyttärentytär Karen Monson. Kuva on otettu v. 1923 ja siinä Armas seisoo ja Heikki istuu hyvin ryhdikkäänä lronwoodissa, Michiganissa, sijainneessa valokuvaamossa. Armas oli tuohon aikaan kaivosyhtiön palveluksessa, ehkä myös Heikki.

Toiset kaksi tiedossani olevaa valokuvaa Heikistä otti hänen sisarentyttärensä Hilja Sauna-aho, myöh. Vilppula. Hilja muutti Amerikkaan 1920-luvulla. Hän tuli käymään Suomessa v. 1939 ja joutuikin jäämään tänne sotavuosiksi, koska matkustajaliikenne Amerikkaan oli pysähdyksissä. Sodan jälkeen hän palasi USA:han, avioitui siellä ja jäätyään leskeksi v. 1969 aikoi palata Suomeen viettämään eläkepäiviään. Hän sairastui kuitenkin haimasyöpään ja kuoli sairaalassa Amsterdamissa, jonne lentokone teki välilaskun matkalla Floridasta Suomeen. Hilja oli käynyt Heikki-enonsa luona ja valokuvannut tätä salaa metsässä sijaitsevan mökin luona. Kuvista ei selviä, milloin ja missä ne on otettu, eikä kuvat perinyt Hiljan veli enää muistanut, mitä Hilja kuvista kertoi.

Viimeiset vuodet ja hautapaikka selviävät

Karen Monsonia on pitkään vaivannut Heikin kohtalo. Hän on tuloksetta etsinyt tätä erilaisista luetteloista. Onneksi internetiin tulee koko ajan lisää hakemistoja. Syksyllä 2005 Karen läysi Heikin nimen Minnesotan osavaltion "Death records" –internetsivuilta (kuolleiden luettelot) ja sai postitse kopion Heikin kuolintodistuksesta. Siitä selvisi, että Heikki oli kuollut 20.12.1947 Moose Lake State Hospitalissa, joka oli tuolloin mielisairaala. Todistuksesta selvisi, että Heikki oli ollut siellä potilaana 7 vuotta, 8 kuukautta ja 11 päivää eli keväästä 1940 asti. Kuolinsyy oli 'arterial sclerosis' - verisuonten kalkkeutuminen. Heikki oli haudattu sairaalan hautausmaahan 26.12.1947. Hänen ammatikseen oli merkitty maanviljelijä ja asuinpaikaksi Floodwood, Minnesota.

Karen tiedotti löydöistään Minnesotassa asuvalle Heikin Aino-sisaren tyttärentyttärelle Mavis Russellille, joka sitten otti yhteyttä Moose Lake'n sukututkimusseuraan (genealogy society), josta hän sai sairaalan hautausmaan kartan. Heikin hautapaikka on numeron 1135 kohdalla. Mavis kävi myöhemmin samana syksynä serkkunsa Denny Marttilan kanssa katsastamassa hautapaikan ja he löysivät nurmikentästä pienen numerolaatan, joka osoitti Heikin viimeisen leposijan. Alue oli pelkkä laaja nurmikko laattoineen, siellä ei ollut mitään muistomerkkejä tai istutuksia. Karen sai myös Moose Lake'n historiallisen seuran (historical society) välityksellä kopion sairaalan potilasluettelosta, josta selviävät mm. Heikin sairaalaantulopäivä ja –syy (psykoosi). Samalla sivulla näkyy usean muunkin suomalaissyntyisen potilaan tiedot. Sairaalassa hoidettiin paitsi mielisairaita myös kehitysvammaisia ja kemiallisista aineista (lääke/huume/alkoholi) riippuvaisia potilaita. Hoitoperiaatteisiin tuli olennaisia muutoksia 1980-luvulla, jolloin laitos suljettiin ja avattiin uudelleen v. 1995 muutettuna miesvankilaksi.

Nyt kun Heikki pystyttiin palkallistamaan tiettyyn osavaltioon ja seutuun siellä, hänestä saatiin pari muistitietoakin. Heikin sisar Aino Marttila oli kuollut jo v.1925. Hänen leskensä Emil Marttila avioitui myöhemmin Ainon veljentyttären Hilja Saarelan kanssa. He asuivat perheineen myös Floodwoodissa, jonne Heikkikin oli asettunut ehkä juuri sukulaisten vuoksi. Nyt kun hänestä kyseltiin paikkakunnalta asuneilta vanhemmilta sukulaisilta, muisti Hiljan ja Emilin poika Swante Heikin 1930-luvulta. Swante kertoi tämän asioineen paikallisessa osuustoiminnallisessa kaupassa. Swante arveli Heikin olleen metsätäissä, ehkä myös viljelleen maata, mutta Swante ei tiennyt, missä Heikki oli asunut. Mainitsemani Hilja Sauna-ahon ottamat valokuvat Heikistä ovat luultavasti jostain Floodwoodin seudun metsästä ja otettu 1930-luvulla.

Me sukulaiset olemme nyt helpottuneita, kun Heikin vaiheet on suurin piirtein selvitetty. Tietenkin oli ikävä kuulla, että hän on joutunut viettämään viimeiset elinvuotensa sairaalassa, mutta toivotaan, että hänellä on siellä ollut välillä onnellisiakin päiviä.

Hanna-Maija Saarimaa
×