Isoisäni serkku Lempi Lindberg muutti Turusta Kanadaan kokiessaan maaperän polttavan allaan autettuaan veljeään, joka oli osallistunut v.1918 levottomuuksiin ja tullut vangituksi. Kanadassa Lempi avioitui Viron Saarenmaalta kotoisin olleen Peeter Pillmanin kanssa ja perheeseen syntyi kaksi lasta. Heille Lempi-äiti oli kertonut jääneensä orvoksi 13-vuotiaana, kun hänen isänsä hukkui jään petettyä tämän alla tukkeja siirrettäessä. Lempin poika Ray oli yrittänyt selvittää äitinsä Suomesta lähdön ajankohtaa, mutta apua ei löytynyt Turun seurakunnasta eikä siirtolaisinstituutista, jossa Lempin arveltiin lähteneen salaa ilman virallista passia. Kun kuulin näistä tiedusteluista v.1998, ajattelin, että yritän selvittää Lempin perheen jälkiä alusta asti. Pakkohan hänestä on jotain merkintöjä olla.

Aloitin silloin isoisäni äidin Alina Haaviston, ent. Lehti, lapsuudenperheestä. Alina ja Lempin äiti Maria olivat sisarukset. Maria näkyi syntyneen Askaisissa v. 1871 ja lähteneen 15-vuotiaana piiaksi Maskuun ja myöhemmin Nousiaisiin. Siellä hän synnytti aviottoman pojan Kallen (Karl Ferdinand) v. 1890. Pojan ollessa 3-vuotias Maria avioitui työmies Alfred Wilhelm Lindbergin kanssa ja muutti asumaan tämän luo Askaisiin. Ensimmäinen yhteinen lapsi, Lempi Maria, syntyi ja kuoli siellä v. 1896. Toinen tytär, myös Lempi Maria, syntyi Nousiaisissa v. 1897. Alfred Brynolf syntyi v. 1899 Raisiossa, josta perhe muutti ensin Kakskertaan, sitten Haarlaan ja sieltä Kemiöön v. 1900. Kemiön kirkonkirjoista perhettä ei kuitenkaan löytynyt - ja tutkimukseni pysähtyi 10 vuodeksi.

Kun kevättalvella 2008 kuulin, että Ray Pillman on toukokuussa tulossa Suomeen ja Viroon poikansa Peterin ja sisarenpoikansa Paulin kanssa, päätin ottaa uudelleen "tapaus Lempi Lindbergin" käsiteltäväkseni. Jos Turusta ei tärppää, jatkan naapurikuntiin. Keräsin yhteen aiemmat tietoni ja ajoin Turkuun Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisteriin Eerikinkadulle. Siellä ei saanutkaan enää tutkia mikrofilmejä itse, kuten 1990-luvulla. Ne ovat kuulemma kuluneet niin pahoin, että nykyään vain talon henkilökunta pyörittelee niitä. Suosittelen heitä hankkimaan uudet filmit, mutta jätin sitten tutkimuspyynnön, johon kirjasen aiemmin keräämäni tiedot vuoteen 1900 asti sekä Lempin kertomat tiedot isänsä kuolemasta ja Lempin lähdöstä pois maasta. Kerroin Rayn tulosta Suomeen ja virkailija lupasi yrittää nopeutettua asian hoitoa.

Lempin veli Alfred Lindberg

Jatkoin sitten matkaani Aninkaistenmäen toiselle puolelle maakunta-arkistoon. Mielessäni oli selvittää, mitä tietoja löytyy Lempin vankileirillä olleesta veljestä. En tiennyt siinä vaiheessa, kuka veljistä siellä oli ollut. Maakunta-arkiston virkailija neuvoi katsomaan, löytyykö miehestä tietoja arkistolaitoksen intranetissä olevista valtiorikosylioikeuden pöytäkirjoista. Ja löytyihän sieltä. Alfred Brynolf Lindbergistä oli kuulustelu- ja oikeudenkäyntipöytäkirjoja 16 sivun verran. Luin niitä posket jännityksestä punoittaen. Tässä vaiheessa tärkein löytämäni tieto oli, että Alfred oli ilmoittanut lähimmäksi omaisekseen äitinsä Maria Lindbergin, joka asui osoitteessa 1. linja no. 8, Raunistula. Erikoinen lukemani asia oli, että Alfredia syytettiin mm. esiintymisestä venäläisen upseerin puvussa. Maarian suojeluskunnan lausunnossa ilmoitetaan puvun olleen hänen sisarensa miehen (!) puku. Alfredilla ei ollut muita siskoja kuin Lempi. Oliko Lempi ollut naimisissa tai vaikka vain kihloissa venäläisen upseerin kanssa? Ei ihme, että hän päätti karistaa Suomen tomut jaloistaan. Alfred oli tuomittu kuritushuoneeseen 10 vuodeksi ja menettämään kansalaisluottamuksensa 15 vuodeksi. Hänet toimitettiin vankileirille Riihimäelle. Myöhemmin tilasin Kansallisarkistossa nähtäväkseni häntä koskevat vankileirin kortistot ja sieltä löytyi lisää mielenkiintoista luettavaa. Alfred oli karannut Riihimäeltä tammikuussa 1919, löydetty Merimaskusta maaliskuussa, passitettu Turkuun ja tuotu takaisin Riihimäen Pakkotyölaitokseen. Hänet vapautettiin maaliskuussa 1920, kun vankileirit lopetettiin. Työmiehet tarvittiin tuottavaan työhön. Alfred oli ennen sotaa ollut mutterinlyöjänä Pispalan Pulttiverstaassa Turussa.

Isä-Lindbergin oikea kuolinaika yllätti

Nyt, kun minulle selvisi näin nopeasti Lindbergin perheen osoite v. 1918, palasin takaisin seurakuntien arkistoon ja menin tiskille minua palvelleen virkailijan luo ja annoin hänelle antamani tiedot. Hänellä olikin minulle odottamaton yllätys. Koska virastossa oli hiljaista, oli kyseinen virkailija alkanutkin itse heti selvittää Lindbergin perheen asioita ja katsonut ensin kansiosta, jossa heillä on aakkostettuna entisiä sukuselvityksiä. Sieltä oli löytynyt asiapaperi, joka näytti tehdyn Lempin isän Alfred Vilhelmin kuoltua. Isä ei ollutkaan kuollut Lempin ollessa 13-vuotias, vaan vasta v. 1932, jolloin Lempi oli jo Kanadassa ja poika Ray oli jo syntynyt! En tahtonut uskoa tätä – epäilin jopa, että nyt ovat ihmiset menneet sukuselvityksessä sekaisin. Virkailija lupasi selvittää perheen asuinpaikat alkuperäisen toivomukseni mukaisesti ja varmistaa vielä, että tämä löydetty selvitys piti paikkansa.

Lasten olinpaikat selviävät

Sain muutaman päivän kuluttua tämän ystävällisen virkailijan kokoaman virkatodistuksen. Lähetin hänelle vielä pari tarkentavaa kysymystä sähköpostitse, otin yhteyttä myös Raision, Ruskon ja Rymättylän seurakuntiin, ja sain kasaan perheen vaiheista vuoden 1900 jälkeen seuraavan koosteen: Viisihenkinen Lindbergin perhe muutti Dragsfjärdiin vuonna 1900. Siellä syntyi poika Wilho William v. 1901. He muuttivat Raisioon v. 1902, jossa Wilho-poika kuoli samana vuonna. Seuraavana vuonna perhe muutti Maarian Raunistulaan, jossa syntyivät Armas Vilhelm v. 1904 ja Aarne Viljam v. 1910. Maria-äidin ennen avioliittoa syntynyt Kalle-poika muutti v. 1906 rengiksi Ruskolle ja seuraavana vuonna Rymättylään, jossa hän kuoli naimattomana vuonna 1909. Muista perheenjäsenistä on virkatodistukseen merkitty, että Lempi-tytär "oleskelee Kanadassa ' vuodesta 1924 lähtien", veljensä, merimies, em. Alfred Brynolf on "kuollut Meksikossa keväällä 1925", ja isä Alfred Vilhelm "muutti 1931 Helsingin Sörnäisten seurakuntaan Niinivuori-nimisenä, kuoli Helsingissä 3.12.1932". Tämän virallisen tiedon lisäksi isän kohdalla oli kirkonkirjoissa merkintä "oleskelee poissa kotoaan". Hänen sukunimenään oli 1920-luvulta lähtien "Lindberg l. Niinivuori". Muilla perheenjäsenillä ei tätä suomalaista sukunimeä esiinny.

Kävin myös Turun maakunta-arkistossa lukemassa Maarian pitäjän henkikirjojavuosilta 1918 - 1924. Henkikirjoissa on yleensä aviomies merkitty ensin, sitten vaimo ja lapset. Lindbergin kohdalla ensimmäisenä olikin vaimo Maria Lindberg. Mies oli myös mainittu, hänen nimensä perässä luki "kulk." kaikkina tutkiminani vuosina. Tarkoittaneeko merkintä "kulkeilla" tai "kulkuri"? Tämä joka tapauksessa vahvisti sen seikan, että Alfred oli elossa, muttei perheensä luona Maariassa.

Helsingin-tutkimuksia

Seuraavaksi otin yhteyttä Helsinkiin ev.lut. seurakuntien keskusarkistoon. Siellä oli Alfredista vain samat muutto- ja kuolintiedot, jotka jo sain Turusta. Lisäksi sain selville, että Alfred haudattiin Malmin hautausmaalle kertahautaan, jota ei enää ole olemassa. Sain heiltä kuitenkin kehotuksen kysyä vanhoja osoitetietoja Helsingin kaupunginarkistosta. Olinkin useaan kertaan yhteydessä tähän paikkaan sekä puhelimitse että sähköpostitse. Palvelu oli nopeaa ja a erinomaista (ja ilmaista!). Minulle oli aivan uusi lähdemateriaali poliisin ylläpitämä osoitekortisto. Helsingistä se löytyy vuosilta 1907 - 1973. Sukunimen mukaan pidetystä kortistosta löytyi Niinivuori Alfred Vilhelm. Ensimmäinen merkintä hänestä oli jo vuodelta 1913, jolloin hänet oli 18.8. merkitty asuvaksi Nyholmin luona osoitteessa Hautausmaankatu 5 (tätä katua en löytänyt nykyisestä enkä vuoden 1930 karttakirjasta). Lempi-tytär on tuolloin ollut 16-vuotias ja on tätä isän kotoa muuton ajankohtaa pitänyt sinä "kuolinpäivänä", jonka hän kertoi myöhemmin lapsilleen. Isä puolestaan on ilmoittanut osoitekortiston pitäjälle vaimonsa kuolleen tuolloin. Kortin kääntöpuolella on kirjoitettu "Maria; avl. 18.8.13", ts. Maria-vaimo on kuollut. Lapsista ei ole merkintää. Molemmat avioparista ovat tavallaan olleet "elävän leskiä". Osoitekortin seuraavalla rivillä lukee "Åbo" ja kolmannella päiväys 28.8.1915: 111 linja 15 J. lok. 35. Samalla käsialalla on nyt siviilisäädyn kohdalle merkitty "enkling". Niinivuorelle on 10.7.1915 myönnetty vuoden passi. Samana vuonna 27.10. hän muuttaa Porvooseen, josta palaa 14.6.1916: Stora Robertsgatan 3-5 b. Mielenkiintoinen on merkintä: 15.7.1916 P:grad eli Pietari, jossa käynti jäi lyhyeksi, sillä lokakuussa on jo osoitteena Östra Chaussen 55 A (Itäinen Viertotienkuja, nykyinen Helminkatu). Sitten Niinivuori "katoaa". Olisi mielenkiintoista tietää, missä hän oli kapinan aikaan vuonna 1918 (Lempi käytti kapina-sanaa kertoessaan lapsilleen Suomen tapahtumista).

Kaksinnaiminen?

Seuraava merkintä Vilhelmistä (jota nimeä hän käytti) on 22.5.1929: Malmilta Turuntie 72 Ö 42. Varsinainen yllätys tulee tämän merkinnän myötä: aviosäädyn kohdalla on "enkling" vedetty yli ja tilalla on "nainut". Vaimoksi on merkitty Hulda Johanna, s. 29.7.73. Lapsia on myös kaksi, Lyyli Johanna, s. 4.3.18 ja Eino Alfred, s. 12.3.24. Eli isä-Niinivuori on tavallaan syyllistynyt kaksinnaimiseen. Kirkon-kirjojen perusteella näin ei ole, vaan kyseessä on sen ajan "susipari", jota nykyisin kutsuisimme avopariksi. Ovatko lapset sitten yhteisiä? Parhaassa tapauksessa tämä Eino voisi olla vielä elossa ja olisi Kanadassa asuvan, vuotta nuoremman, Rayn enopuoIi, jos Niinivuori on Einon isä.

Perhe näkyy muuttaneen vuosittain uuteen osoitteeseen, yleensä Hermannin kaupunginosassa, kunnes isäkuolee v. 1932. Kuolinpäivä on sama kuin seurakunnan tiedoissa. "Leski" Huldasta on tehty nyt oma osoiterekisterikortti, jossa hänen sukunimekseen on merkitty myös Niinivuori. Seurakunnan syntyneiden luettelosta ym. ei lapsia löydy Niinivuori-sukunimellä eikä syntymäajoilla samalla etunimellä. Huldasta ja lapsista ei kuitenkaan ole osoitetietoja vuoden 1932 jälkeen. Mitäs nyt? Mistä voisi löytyä lisätietoja? Kaupunginarkiston virkailija kävi pyynnöstäni läpi paikallisen kansakoulun oppilasluettelot, mutta Niinivuoria ei löytynyt. Oletettavasti lapsilla oli äitinsä sukunimi. Onneksi puhuin tutkimuksistani sukututkimuskollega Tuula Virsulle, joka kehotti etsimään henkikirjoista. Niin teinkin ja arvoitus ratkesi! Helsingin henkikirjasta vuodelta 1932 löytyi Oihonnankatu 18:sta sekatyömies Wilhelm Alfred Niinivuori ja hänen taloudenhoitajansa Hulda Johanna Virtanen sekä merkintä kandesta lapsesta.

Osoitteita ja yhteydenottoja

Seuraavaksi otin jälleen yhteyden sekä Helsingin seurakuntien rekisteriin että kaupunginarkistoon. Seurakunnasta tuli paluupostissa virkatodistus: Hulda Virtanen oli lapsineen muuttanut v. 1929 Nurmijärveltä Helsinkiin. Hänestä on avioliittomerkintä vuodelta 1945. Lapsista tytär Lyyli on merkitty syntyneeksi Nurmijärvellä v. 1918 ja poika Eino Helsingin maalaiskunnassa v. 1923. Pojan ilmoitetaan myös kuolleen v. 1943. Tytär on avioitunut v. 1938 ja saanut kaksi lasta.

Kaupungin osoiterekisteristä löytyi kiinnostava seikka. Samaan aikaan, kun Hulda ja lapset oli merkitty A.V. Niinivuoren rekisterikorttiin, oli Huldalla oma rekisterikortti omalla nimellään vuodesta 1931 ja siinä oli myös lasten nimet. Kaikkien kolmen syntymäajat oli molemmissa kodeissa kirjattu väärin – lasten samalla tavalla väärin molemmissa korteissa, äidin syntymäpäivästä oli neljä eri versiota.

Sain kopiot Huldan osoitekorteista hänen kuolemaansa vuonna 1970 asti. Tytär Lyyli asui silloin miehineen samassa osoitteessa. Kun kysyin numerotiedustelusta Lyylin lasten puhelinnumeroita, selvisi, että hänen poikansa asui edelleen samassa osoitteessa. Pohdin pitkään, soitanko tälle v. 1948 syntyneelle miehelle, mutta uteliaisuus voitti. Puhelu oli hyvin yksipuolinen –vastaaja sanoi, ettei tiedä mitään isoäitinsä vaiheista tai syntyperästä, ei myöskään v. 1943 kuolleesta enostaan. Hänen sisarensa oli kuollut muutama vuosi sitten, eikä suvusta ole minkäänlaisia (!) valokuvia tallella. Käsitin, ettei puhekumppanillani ollut pienintäkään kiinnostusta sukuasioihin. Anteeksi pyydellen lopetin puhelun. Helsingin maistraatista sain Lyylin v. 1938 syntyneen ja v. 1998 kuolleen tyttären virkatodistuksen, jonka mukaan hänellä on yksi elossa oleva poika, mutta tätä tyttärenpoikaa en sitten enää halunnut vaivata.

Huldan lasten isä?

Edelleen oli siis selvittämättä Huldan lasten isä. Virsun Tuulan vinkistä katsoin arkistolaitoksen sivuilta sodissa v. 1939 - 45 menehtyneiden tiedostoa. Sieltä löytyikin Huldan pojan Eino Alfred Virtasen tiedot. Hän oli kuollut naimattomana 1. Sotasairaalassa Helsingissä joulukuussa 1943. Sotilasarvo oli oppilas ja joukko-osasto 1.1 Jv.KoulK17 eli todennäköisesti Eino oli menehtynyt johonkin sairauteen. Hänen syntymä-paikkansa oli kirkonkirjojenmukaan Helsingin maalaiskunta, jonka kirkonarkistot (Helsingin pitäjän srk) ovat nykyisin Tikkurilan seurakunnassa. Sieltä ei kuitenkaan Einoa löytynyt syntyneiden luettelosta. Hulda-äidistä löytyi maininta, että hän on tullut Nurmijärveltä v. 1915 ja palannut sinne 9.3.1918. Lyyli-tytär syntyi Nurmijärvellä 6.3.1918. Lähetin Nurmijärven seurakuntaan pyynnön perheen vaiheiden selvittämisestä, ja sieltä sain mielenkiintoista paluupostia: Huldalla oli useita aviottomia lapsia jo ennen näitä kahta tietoon tullutta. Eino oli myös syntynyt Nurmijärvellä. Lasten isistä ei seurakunnan tiedoissa ollut mitään merkintää, eikä sieltä löytynyt mainintaa Vilhelm Niinivuoresta. Jää ehkä arvoitukseksi, missä Vilhelm Niinivuori asui vuodet 1917 - 29. Hän voisi olla Einon isä (molemmilla on sama toinen nimi Alfred, joka on Suomessa melko harvinainen) ja asunut ehkä myös Nurmijärvellä. Lyylin isyys ei ole niin selvä.

Joka tapauksessa tämä tutkimus johti minut sellaisille teille, joille en olisi kuvitellut joutuvani, ja olen matkan varrella tutustunut uusiin lähdeaineistoihin.