Suvustajassa 1/2022 julkistettiin jäsenkysely, johon pyydettiin vastaamaan maaliskuun loppuun mennessä. Saimme kaikkiaan 80 vastausta kyselyn nettiversioon – postitse ei saapunut ainuttakaan. Seuraavassa on yhteenveto kyselyn vastauksista, joita käsiteltiin anonyymisti – ainoastaan palkintojen arvontaan osallistuneiden nimet siirtyivät omaan ryhmäänsä arvontaa varten. Heitä oli yhteensä 25 henkilöä.

Vastaajien luokittelu

Vastaajista oli 49 % yli 70-vuotiaita ja 48 % oli 50–70 vuotiaita. Vain kaksi vastaajaa oli alle 50-vuotiasta.

Liki puolet (45 %) vastaajista oli ollut SSSry:n jäseniä korkeintaan viisi vuotta, 24 % oli ollut 6–10 vuotta ja 31 % 11 vuotta tai kauemmin jäseniämme.

Palveluidemme käyttö

Ainoastaan Digi-Suvustajaa luki lähes puolet (49 %) vastaajista, vain painettua Suvustajaa luki 30 % ja molempia 21 % vastaajista.

Kuukausitapaamisissa ei ollut käynyt lainkaan yli puolet (53 %) vastaajista, kerran käyneitä oli 20 %, 2–4 kertaa 24 % ja sitä useammin 4 % vastaajista.

Kerhotapaamisissa ei ollut käynyt kertaakaan 61 % vastaajista. Kirjakirppiksellä ja käsialaopastuksessa oli käynyt 12, DNA-opastuksessa 5 ja muissa kerhotapaamisissa 24 henkilöä.

Etätilaisuuksiin oli osallistunut 14 kertaa 30 % ja sitä useammin 34 % vastaajista. Loput 35 % eivät olleet osallistuneet etätilaisuuksiin.

Retkille ei ollut kertaakaan osallistunut 75 % vastaajista, 14 % oli ollut retkillä 1–4 kertaa ja 11 % sitä useammin.

Muita toivomuksia

Tähän kysymykseen tuli hyvin erilaisia toiveita, seuraavassa luetteloa (ei erityistä järjestystä) niistä keskeisimmistä (suluissa kommentit):

• Etäosallistumismahdollisuutta toivottiin kaikkiin koulutuksiin ja esitelmiin. (Tämä on resurssikysymys – hallitus pohtii kuvauskaluston hankintaa, mikä voi kustannusten kasvaessa pitkällä tähtäimellä vaatia jäsenmaksun tarkistamista.)
• Yhteisiä (jaettuja) luentoja muiden yhdistysten kanssa arvostetaan. (Näitä varmasti jatketaan sisaryhdistysten kanssa. Tämäkin voi aiheuttaa jatkossa kustannuspaineita jäsenmaksun suuruuteen.)
• Someron alueelta toivottiin enemmän esityksiä. (Jäsenistössämme oli pari vuotta sitten 13 somerolaista, toki useammilla on juuria Somerolla. Salon lähinaapurina Someroa pyritään pitämään esillä mahdollisuuksien mukaan.)
• Vanhojen valokuvien tunnistuspaikkaa nettiin toivottiin. (Tämäkin on osin resurssikysymys. Tällaista palvelua löytyy jo eräistä Facebook-ryhmistä.)
• Muiden tutkimuksista toivottiin tietopankkia. (Tämä on lähinnä valtakunnallisten sukututkimusyhdistysten palvelua ja heiltä löytyy hyviä hakumahdollisuuksia netistä. Omilla jäsensivuillamme on sukututkijahakemisto, luettelo kirjastossamme olevista tutkimuksista ja tietopankki yhdistyksemme julkaisemasta aineistosta.)
• Miten kirjata karttuvaa tietoa? (Luentojen pitäminen aiheesta on haasteellista, koska sukututkimusohjelmat poikkeavat jonkin verran toisistaan. Kansalaisopistojen kursseilta saa hyviä vinkkejä. Paras tapa ehkä olisi tulla kerhotapaamisiin ja saada henkilökohtaista opastusta.)
• Sukukirjan kirjoittamisesta. (Aiheesta järjestävät valtakunnalliset yhdistykset säännöllisesti kursseja. Oma toimintamme on keskittynyt Salon seutua sivuavien kirjojen esittelyyn.) • Retkiä ja tutustumiskäyntejä voisi olla enemmänkin. (Ainoa jokavuotinen retkemme on ollut kevätretki. Sen lisäksi olemme vierailleet eri kohteissa melkein vuosittain, mitä teemme varmasti jatkossakin.)
• Ruotsin kielen opiskelua. (Aiheesta on vaikea pitää kurssia, koska edistyminen riippuu paljon oppijan omasta ahkeruudesta. Ensin pitää oppia tulkitsemaan vanhoja käsialoja, sen jälkeen ymmärtämään ko. tekstiä. Vanhan ruotsinkielen sanakirjoja löytyy netistäkin.)
• Aloittelijalle opastusta. (Tähän löytyy apua niin kansalaisopiston kursseista kuin joskus netistäkin. Sen jälkeen henkilökohtaista apua saa esim. kerhotapaamisistamme.)
• Käsialaluentoja. (Jo vuoden verran on etänä voinut seurata Veli Pekka Toropaisen mainioita oppitunteja. Parempaa tuskin pystymme tarjoamaan. Kurssilla on ollut paljon kokeneitakin sukututkijoita – käsialojen, ja varsinkin vanhan virkaruotsin ymmärtäminen on jatkuvaa oppimista.)
• Siirtokarjalaisten taipaleista. (Aiheesta löytyy julkaisuja ja netistäkin tietoa. Salon seudulle tulleista siirtokarjalaisista voisi tosiaan olla tarpeen saada esitelmäkin.)
• Kotiseutuyhdistysten esittelyjä. (Vierailukohteenamme on viime vuosina ollut Salo-Uskelan Seura ja Perniön kotiseutuyhdistys. Muidenkin esittäytymistä varmasti harkitaan jatkossa.)
• Vanhojen karttojen löytäminen. (Tästäkin löytyy melko usein valtakunnallisten yhdistysten esityksiä. Oma esityskin Salossakin voisi olla paikallaan.)
• Ongelmien ratkaiseminen. (Tätä tehdään jokaisessa perinteisessä kerhotapaamisessa – rohkeasti vain mukaan. Viime keväänä kokeilimme vastaavaa etänä ja ensi joulukuussa uudestaan. Tämä mahdollistaa ei-salolaisten osallistumisen.)

• Etäluennoista (erityisesti Vuorelan)
• Suvustajasta
• Kotisivuistamme verkossa

Negatiivista oli ajankohtaisen kanavan löytäminen tulevista tapahtumista. (Tapahtumia, varsinkin etänä, on tarjolla liiankin paljon, jotta muistaisi merkitä ne omaan kalenteriin ja vielä katsoa kalenteria riittävän usein. Korona-aikana tuli paljon viime hetken muutoksia. Olemme siksi ottaneet käyttöön joukkosähköpostin, jolla muutoksista tiedotetaan. Se ei tietenkään tavoita kaikkia. Etsimme vielä muita mahdollisuuksia tuoreen tiedon välittämiseen.)

Löytyikö aktiivitoimijoita?

Toimihenkilöidemme määrä ja resurssit ovat rajalliset. Siksi pyrimme kyselyssä myös löytämään uusia toimijoita joukkoomme. Valitettavasti positiivisia tarjouksia ei juuri tullut – vain muutama EHKÄ. Kyselyhän oli anonyymi, joten rohkaisemme toimintaamme aktiivisesti mukaan haluavia ottamaan suoraan yhteyttä virkailijoihimme. Korona-aika ei juuri rohkaissut fyysisiin tapaamisiin, mutta onhan etäyhteydet keksitty ja nythän voi jo tavatakin ihmisiä turvallisemmin.

Yhteenveto

Kyselymme osui koronan jälkimainingeissa haasteelliseen aikaan. Vastauksia kuitenkin tuli kiitettävästi ja pääasiassa viime vuosina tulleilta jäseniltä. Selvästi ei-salolaisilta tuli runsaasti vastauksia, koska Suvustajaa ja etätilaisuuksia kiiteltiin tiedon jakajina.

Erityisesti muita toivomuksia (eritelty edellä) tuli runsaasti. Ne tietenkin ovat kukin yhden vastaajan ehdotuksia, mutta kokonaisuutena sieltä löytyy varmasti monia ehdotuksia, joiden toteuttamista voimme jatkossa miettiä ja siten parantaa edelleen palveluja jäsenistöllemme.

Toiminnan lisääminen voi jatkossa vaikuttaa tarpeeseen korottaa jäsenmaksua, mutta se ei liene ongelma – nykyinen maksumme on valtakunnallisestikin katsoen edullisimpia.

Yhdistys toimii melko pienen toimihenkilöjoukon turvin, ja siksi rohkaisemme tulemaan mukaan toimintaamme aktiivisemmin. Kullakin on omaa erityisosaamista ja lisää karttuu mukavassa joukossamme.

Lopuksi arvonnassa voittaneet

Palkintojen arvonta suoritettiin huhtikuun alussa 25:n osallistujan kesken.

1. palkinto Kati Metsola
2. palkinto Inkeri Järvi
3. palkinto Pauli Kara

Voittajien valitsemat palkinnot on heille toimitettu. Onneksi olkoon!

Ja vielä kiitokset kaikille jäsenkyselyyn osallistuneille. Saimme arvokasta palautetta tulevaan toimintaamme.