Tiedote

Olemme helpottaneet luentojemme esitysmateriaalien löytämistä luomalla näille oman sivun. Sivulle on koottu jo muutamia aineistoja ja löydät ne päävalikon kohdasta TIETOPANKKI -> Esitysmateriaalit tai suoraan tästä linkistä

Videotallenteet -sivumme tarjoaa jäsenistölle suunnattuja videoesityksiä. Kirjaudu siis sisään ja katso videot täältä

Yhdistyksemme on ostanut katseluoikeudet Juha Vuorelan julkaisemaan laajaan esitelmäkokoelmaansa. Kokoelma sisältää yhteensä yli 60 esitelmää kolmen vuoden ajalta. Jos siis sinulta on jokin esitelmä jäänyt aiemmin näkemättä, voit nyt korjata tilanteen. Videot tarjotaan vain sisäänkirjautuneille jäsenillemme ja löydät kokoelman sisällysluettelon ja linkin kokoelmaan Videotallenteet-sivultamme tästä linkistä. Vain jäsenille siis, eli muista kirjautua sisään sivuillemme.

Uutta sivuillamme

Eila Hukkanen (s. Mustonen), 108-vuotias – Suomen vanhin ja Vuoden Lotta 2026 Ilmari Koppinen, 108-vuotias aktiivi salolainen Suomusjärven Hintsalan Hintta Kuka oli herra J. C. Maexmontan? Länsi-Suomen N-miehet Länsi-Suomen isälinjatGeneettisessä sukututkimuksessa on viime aikoina tapahtunut paljonKevätretki Paimioon, Sauvoon ja Karunaan 23.5.2026Vesa Hänninen - Uusin kunniajäsenemme Salon hautausmaat Legacy-sukututkimusohjelma Sukujutut-ohjelma Sohlbergien talot Katajanokalla – salonseutulaisten talot! Nuoret naiset karjatalouden eturivissä Perttelissä 1875–1882Murheellinen muistomerkkiKirkollisen väestökirjanpidon historiasta ja nykytilastaMuistikuvia sukututkimuksesta vuosien varreltaMatkalla menneisyyteenKotiseudun historia liittyy sukututkimukseenEläkeläisen aika kuluu menneiden kaivelemisessaSukututkijaksi DNA-testien kautta ja edelleen niihin koukussaMilloin aloitin sukututkimuksen ja muita muistikuvia sen paristaEdelleen koukussa sukututkimukseenHarri Lintulalle luovutettiin ansiomitali 12.4.2025Eero Suomi on uusi yhdistyksen kunniajäsenRuukkialueet olivat entisajan teollisuuskeskittymiä40-vuotisjuhlamme pidettin 12.4.2025Kun Hirsjärven kylän kartanot myyntiin laitettiinPerniön kappalainen Henricus Matthiae BockLottien suorittama ilmavalvonta sotiemme aikanaEläinlääkintälotan kokemuksiaSalon seudun lottien toimintaa 6.2.1920 – 23.11.1944Talonhaltijaluetteloista ja paikallishistorioistaIn memoriam Veikko Vennonen 1929 - 2024Lounaisen taivaan allaTunnetko sukusi vaiheet sotavuosina?Joululahjaksi isoisä ja muita DNA-serkku-testikokemuksiaTieteentekijöitä ja taiteilijoita Muurlan maisemissa, osa 2.Mistä on hyvät retket tehty?Heikel-Heikinheimon sukuseuran kesäretki SaloonSalolaiset Weckmanin ryöväriveljeksetRuuth-suvun oikeudenkäyntejä 1600-luvullaHalikon Mustamäen Magnusbergin torppa ja torppariperheet 1786 – 1905Salon kaupunginarkisto ja sukututkimus”Kyllä Kruunu pojistaan huolen pitää!”Isä tuntematon – Suvun salaisuuksien jäljilläTaalintehtaan ruukin toiminnan nousut ja laskutDragsfjärdin muuttokirjat vuosilta 1847–1929 vain jäsenille

Kaikilla kotieläimillä on oma nimi

Artikkeli on julkaistu myös Suvustaja:ssa 2/2017 Kirjoittaja Pertti Saarinen

SSHY:n palvelimen Kuvatietokannasta (avautuu jäsenille) löytyy mielenkiintoista aineistoa seuraavaa hakupolkua käyttäen: Tuomiokirjoja -> Sääksmäen tk -> Perukirjoja. Niitä on yht. 21 nidettä vuosilta 1737–1806. Sivuja on tuhansia ja niihin hakemistot jokaisen niteen alussa. Luettelo on osoitteessa http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?plid=8095. Nämä sisältävät mm. Someron pohjoiset osat, Tammelan, Jokioisten, Humppilan ja Urjalan, joista voi löytyä tietoja myös salonseutulaisille sukututkijoille. Hakemisto helpottaa hakua, mutta käsiala on joiltakin osin erittäin vaikeaselkoista. Itse olen löytänyt Urjalan perukirjatiedoista varmennuksen omalle hyvin laajalle hämäläiselle
esipolvihaaralle sekä täydennystä Someron tietoihin.

Perukirjoista löytyy perillistietojen lisäksi omaisuustietoja ja paljon puumerkkejä tutkijoille. Kiinnostava kohde on myös kotieläinten nimet, joita esiintyy osassa perukirjoja.

Hevosia ei juuri taloissa ollut. 30-vuotinen sota ja kuljetustarpeet veivät hevoset. Taloissa oli pääasiassa härkiä, jotka tulivat toimeen vaatimattomalla rehulla ja olivat alueen savimailla vahvempia kyntäjiä. Esimerkiksi vuonna 1794 perukirjan mukaan Jokioisten kartanossa oli 20 härkää sekä 26 lehmää ja kaikilla oli oma nimi. Nimien liittäminen perukirjoihin kuvastaa eläinten tärkeyttä, ne olivat kuin perheenjäseniä ja sitä että niillä oli yksilöinä erilaisia ominaisuuksia, jolla oli merkitystä myös perinnönjaossa.

Jopa sikojen nimiä on mainittu kuten: Runas, Porsius, Blomma, Lemmikko ja Peilike. Samoja kotieläinten nimiä esiintyy monissa taloissa. Tyypillisiä härkien nimiä ovat mm: Rusko, Kirju, Koivio, Kailio, Laukki, jne.

Yhdenmuotoisia lehmien nimiä ovat vastaavasti: Ruskas, Kirjas, Koivas, Kailas, Laukas, jne. Tyypillinen nimimuoto on myös: Kaunike, Heruke, Joutike, Helmike, Mustike, Mansike, jne. Maatiaisrotuisilta vaikuttavat nimet Kytä, Kytäs, Kytävä, Kytänen ja ”aatelisrotuisilta” vastaavasti nimet Citrona ja Eppelstierna.

Alla muutamia esimerkkejä perukirjoista. Kotieläimet löytyvät Kreatur-otsikon alta.

Pertti Saarinen
×