Toukokuun 25. päivänä teimme sotahistoriateemaisen retken Hankoon.

”Kyl oli hyvä reissu”, kuului useasta suusta, kun purkauduimme bussista kevätkauden toiminnan päättäneeltä retkeltä Salon torille. Puheenjohtaja Tapio Saarimäki totesikin, että vaikka viime vuoden Kemiön retki oli erinomainen, niin vuodelta.

Mikä kaikki siis meni putkeen?

Kiinnostavasti suunniteltu retkikokonaisuus

Hangon sijainti Suomen manneralueen eteläisimmässä pisteessä on asettanut sen avainasemaan monessa suhteessa historian käänteissä. Geopolitiikka, kauppa, merenkulku, teollisuus, muuttoliikkeet ja luonnonvoimat ovat muovanneet kaupungista erityisen mielenkiintoisen historiasta kiinnostuneelle kävijälle. Retken teema oli sopivaa jatkoa kahdelle kevätkauden kuukausikokouksen sisällölle. Vesa Hänninen piti helmikuun kuukausitapaamisessa esityksen talvi- ja jatkosodan henkilöhistoriallisista lähteistä, ja Ilkka Linnakko kertoi huhtikuussa Hangon sodanaikaisista vaiheista. Lisäksi retken onnistumiseen vaikutti Hangon sijainti lähellä Saloa. Koska itse matkantekoon ei mennyt kovin paljon aikaa, päivän ohjelmaan mahtui monta tutustumiskohdetta.

Aikataulu pitää

Aamuinen lähtöaika Salosta sattui sopivasti niin, että aamu-uninenkin retkeilijä ehti nauttimaan aamukahvit torikahvilassa ennen lähtöä. Välimatkoihin käytettävä ajoaika oli laskettu jetsulleen. Matkanteko ja jaloittelut vuorottelivat sopivasti, joten pysyimme koko päivän hyvässä vedossa. Rintamamuseokäynti Hangontien varressa oli vilvoittava piipahdus metsäiseen maisemaan matkan puolivälissä.

Hyvissä käsissä

Salolaisella Vainion Liikenteellä on tunnetusti hyviä kuskeja ja mukavia asiakaspalvelijoita. Hangon kapeita huvilakatuja ei aikanaan suunniteltu nykybussien kokoisille kulkupeleille, mutta Jannella ratin takana oli silmää, malttia, kokemusta ja taitoa, ja menomme ilmastoidussa bussissa oli ensiluokkaista.

Tarjoilut teeman mukaan

Länsisataman jyhkeässä, historiaa huokuvassa Voimakasiinissa toimiva ravintola Beurre oli oiva valinta historiateemaisen retken lounaspaikaksi. Kovaa teetä meille ei tosin tarjoiltu iltapäivällä marsalkka Mannerheimin aikoinaan omistamassa rantakahvilassa, mutta muhkeat kakkuviipaleet olivat juuri niin herkullisia kuin miltä näyttivätkin.

Opas puhaltaa historian henkiin

Kaikki oppaamme matkan eri vaiheissa olivat asiansa osaavia ammattilaisia. Kunniajäsenemme, kotiseutuneuvos Hanna-Maija Saarimaa piti menomatkalla ansiokkaan esityksen liittyen Hangon sota-alueiden arkeologiaan. Hangon eläytyvä paikallisopas Leena Immonen lienee jäänyt kaikkien mieleen. Leena hallitsi valtavan määrän yksityiskohtaista faktatietoa alueen sotahistoriasta, sen merkkihenkilöistä, Hangon kaupungista, asukkaista, arkkitehtuurista ja teollisuuden vaiheista – mutta sen lisäksi hänen opastuksensa oli kertakaikkinen poikkitaiteellinen perfomanssi. Hän pisti persoonansa täysillä peliin ollen yhtäaikaa esityksensä käsikirjoittaja, ohjaaja, koreografi, dramaturgi, näyttelijä – ja käynnillämme Hangon kirkossa hän osoittautui myös muusikoksi! Saimme nauttia upeista pianokappaleista hieman erilaisessa kirkkorakennuksessa. Tamminen alttarikaide vei ajatukset purjelaivoihin ja Hangon merenkulkuhistoriaan.

Last but not least: hyvä seura

Lupsakast sakki! Juttu luistaa, kun on yhteiset mielenkiinnon kohteet, ja siitä se lähtee, ja kohta ollaan jo muissakin aiheissa. Tuota pikaa puolitutuista tulee tuttuja ja tutuista ystäviä. Marita, kiitos että jaoit kanssani kuulun läskisoosisi reseptin! Ja tiesittekö, että Vesan lempinimi lapsena oli Hangon keksi!

Hyvin toteutettu retkipäivä teki meistä kelpo Hanko-eksperttejä. Kaunis ja aurinkoinen huvilakaupunki viritti varmasti kaikki jo suvisiin tunnelmiin. Bonuksena saimme Saloon palattuamme sen kauan kaivatun sateenkin kesän kasvua vauhdittamaan.

”Varför Paris – vi har ju Åbo” on jo tuttu slogan. Hyvä Hangon matkailutoimisto, voisiko teidän uusi brändinne olla ”Varför Nizza – vi har ju Hangö”!