Tiedote

Olemme helpottaneet luentojemme esitysmateriaalien löytämistä luomalla näille oman sivun. Sivulle on koottu jo muutamia aineistoja ja löydät ne päävalikon kohdasta TIETOPANKKI -> Esitysmateriaalit tai suoraan tästä linkistä

Videotallenteet -sivumme tarjoaa jäsenistölle suunnattuja videoesityksiä. Kirjaudu siis sisään ja katso videot täältä

Yhdistyksemme on ostanut katseluoikeudet Juha Vuorelan julkaisemaan laajaan esitelmäkokoelmaansa. Kokoelma sisältää yhteensä yli 60 esitelmää kolmen vuoden ajalta. Jos siis sinulta on jokin esitelmä jäänyt aiemmin näkemättä, voit nyt korjata tilanteen. Videot tarjotaan vain sisäänkirjautuneille jäsenillemme ja löydät kokoelman sisällysluettelon ja linkin kokoelmaan Videotallenteet-sivultamme tästä linkistä. Vain jäsenille siis, eli muista kirjautua sisään sivuillemme.

Uutta sivuillamme

Eila Hukkanen (s. Mustonen), 108-vuotias – Suomen vanhin ja Vuoden Lotta 2026 Ilmari Koppinen, 108-vuotias aktiivi salolainen Suomusjärven Hintsalan Hintta Kuka oli herra J. C. Maexmontan? Länsi-Suomen N-miehet Länsi-Suomen isälinjatGeneettisessä sukututkimuksessa on viime aikoina tapahtunut paljonKevätretki Paimioon, Sauvoon ja Karunaan 23.5.2026Vesa Hänninen - Uusin kunniajäsenemme Salon hautausmaat Legacy-sukututkimusohjelma Sukujutut-ohjelma Sohlbergien talot Katajanokalla – salonseutulaisten talot! Nuoret naiset karjatalouden eturivissä Perttelissä 1875–1882Murheellinen muistomerkkiKirkollisen väestökirjanpidon historiasta ja nykytilastaMuistikuvia sukututkimuksesta vuosien varreltaMatkalla menneisyyteenKotiseudun historia liittyy sukututkimukseenEläkeläisen aika kuluu menneiden kaivelemisessaSukututkijaksi DNA-testien kautta ja edelleen niihin koukussaMilloin aloitin sukututkimuksen ja muita muistikuvia sen paristaEdelleen koukussa sukututkimukseenHarri Lintulalle luovutettiin ansiomitali 12.4.2025Eero Suomi on uusi yhdistyksen kunniajäsenRuukkialueet olivat entisajan teollisuuskeskittymiä40-vuotisjuhlamme pidettin 12.4.2025Kun Hirsjärven kylän kartanot myyntiin laitettiinPerniön kappalainen Henricus Matthiae BockLottien suorittama ilmavalvonta sotiemme aikanaEläinlääkintälotan kokemuksiaSalon seudun lottien toimintaa 6.2.1920 – 23.11.1944Talonhaltijaluetteloista ja paikallishistorioistaIn memoriam Veikko Vennonen 1929 - 2024Lounaisen taivaan allaTunnetko sukusi vaiheet sotavuosina?Joululahjaksi isoisä ja muita DNA-serkku-testikokemuksiaTieteentekijöitä ja taiteilijoita Muurlan maisemissa, osa 2.Mistä on hyvät retket tehty?Heikel-Heikinheimon sukuseuran kesäretki SaloonSalolaiset Weckmanin ryöväriveljeksetRuuth-suvun oikeudenkäyntejä 1600-luvullaHalikon Mustamäen Magnusbergin torppa ja torppariperheet 1786 – 1905Salon kaupunginarkisto ja sukututkimus”Kyllä Kruunu pojistaan huolen pitää!”Isä tuntematon – Suvun salaisuuksien jäljilläTaalintehtaan ruukin toiminnan nousut ja laskutDragsfjärdin muuttokirjat vuosilta 1847–1929 vain jäsenille

Mistä on hyvät retket tehty?

Artikkeli on julkaistu myös Suvustaja:ssa 2/2024 Kirjoittaja Mirja-Maija Santala

Toukokuun 25. päivänä teimme sotahistoriateemaisen retken Hankoon.

”Kyl oli hyvä reissu”, kuului useasta suusta, kun purkauduimme bussista kevätkauden toiminnan päättäneeltä retkeltä Salon torille. Puheenjohtaja Tapio Saarimäki totesikin, että vaikka viime vuoden Kemiön retki oli erinomainen, niin vuodelta.

Mikä kaikki siis meni putkeen?

Kiinnostavasti suunniteltu retkikokonaisuus

Kuva 1
Kuva 1. Retken ensimmäisen kohteen, Hangon rintamamuseon edessä oppaamme Leena Immonen kertoi kohteesta odottaessamme museoon siirtymistä. Kuva: Eero Kallio.
Kuva 2
Kuva 2. Rintamamuseossa riitti nähtävää museo-oppaan kertoessa keskeisimpiä kohtia Hangon rintaman tapahtumista. Kuva: Martti Attila.

Hangon sijainti Suomen manneralueen eteläisimmässä pisteessä on asettanut sen avainasemaan monessa suhteessa historian käänteissä. Geopolitiikka, kauppa, merenkulku, teollisuus, muuttoliikkeet ja luonnonvoimat ovat muovanneet kaupungista erityisen mielenkiintoisen historiasta kiinnostuneelle kävijälle. Retken teema oli sopivaa jatkoa kahdelle kevätkauden kuukausikokouksen sisällölle. Vesa Hänninen piti helmikuun kuukausitapaamisessa esityksen talvi- ja jatkosodan henkilöhistoriallisista lähteistä, ja Ilkka Linnakko kertoi huhtikuussa Hangon sodanaikaisista vaiheista. Lisäksi retken onnistumiseen vaikutti Hangon sijainti lähellä Saloa. Koska itse matkantekoon ei mennyt kovin paljon aikaa, päivän ohjelmaan mahtui monta tutustumiskohdetta.

Aikataulu pitää

Aamuinen lähtöaika Salosta sattui sopivasti niin, että aamu-uninenkin retkeilijä ehti nauttimaan aamukahvit torikahvilassa ennen lähtöä. Välimatkoihin käytettävä ajoaika oli laskettu jetsulleen. Matkanteko ja jaloittelut vuorottelivat sopivasti, joten pysyimme koko päivän hyvässä vedossa. Rintamamuseokäynti Hangontien varressa oli vilvoittava piipahdus metsäiseen maisemaan matkan puolivälissä.

Hyvissä käsissä

Salolaisella Vainion Liikenteellä on tunnetusti hyviä kuskeja ja mukavia asiakaspalvelijoita. Hangon kapeita huvilakatuja ei aikanaan suunniteltu nykybussien kokoisille kulkupeleille, mutta Jannella ratin takana oli silmää, malttia, kokemusta ja taitoa, ja menomme ilmastoidussa bussissa oli ensiluokkaista.

Tarjoilut teeman mukaan

Länsisataman jyhkeässä, historiaa huokuvassa Voimakasiinissa toimiva ravintola Beurre oli oiva valinta historiateemaisen retken lounaspaikaksi. Kovaa teetä meille ei tosin tarjoiltu iltapäivällä marsalkka Mannerheimin aikoinaan omistamassa rantakahvilassa, mutta muhkeat kakkuviipaleet olivat juuri niin herkullisia kuin miltä näyttivätkin.

Kuva 3
Kuva 3. Hangon merellinen sijainti Hankoniemen kärjessä hahmottui parhaiten vesitornista maisemia ihailemalla. Kuva: Eero Kallio.

Opas puhaltaa historian henkiin

Kaikki oppaamme matkan eri vaiheissa olivat asiansa osaavia ammattilaisia. Kunniajäsenemme, kotiseutuneuvos Hanna-Maija Saarimaa piti menomatkalla ansiokkaan esityksen liittyen Hangon sota-alueiden arkeologiaan. Hangon eläytyvä paikallisopas Leena Immonen lienee jäänyt kaikkien mieleen. Leena hallitsi valtavan määrän yksityiskohtaista faktatietoa alueen sotahistoriasta, sen merkkihenkilöistä, Hangon kaupungista, asukkaista, arkkitehtuurista ja teollisuuden vaiheista – mutta sen lisäksi hänen opastuksensa oli kertakaikkinen poikkitaiteellinen perfomanssi. Hän pisti persoonansa täysillä peliin ollen yhtäaikaa esityksensä käsikirjoittaja, ohjaaja, koreografi, dramaturgi, näyttelijä – ja käynnillämme Hangon kirkossa hän osoittautui myös muusikoksi! Saimme nauttia upeista pianokappaleista hieman erilaisessa kirkkorakennuksessa. Tamminen alttarikaide vei ajatukset purjelaivoihin ja Hangon merenkulkuhistoriaan.

Last but not least: hyvä seura

Lupsakast sakki! Juttu luistaa, kun on yhteiset mielenkiinnon kohteet, ja siitä se lähtee, ja kohta ollaan jo muissakin aiheissa. Tuota pikaa puolitutuista tulee tuttuja ja tutuista ystäviä. Marita, kiitos että jaoit kanssani kuulun läskisoosisi reseptin! Ja tiesittekö, että Vesan lempinimi lapsena oli Hangon keksi!

Kuva 4
Kuva 4. Perinteinen ryhmäkuva otettiin Neljän tuulen tuvan rantakalliolla. Kuvan otti kuljettajamme Janne Salminen..

Hyvin toteutettu retkipäivä teki meistä kelpo Hanko-eksperttejä. Kaunis ja aurinkoinen huvilakaupunki viritti varmasti kaikki jo suvisiin tunnelmiin. Bonuksena saimme Saloon palattuamme sen kauan kaivatun sateenkin kesän kasvua vauhdittamaan.

”Varför Paris – vi har ju Åbo” on jo tuttu slogan. Hyvä Hangon matkailutoimisto, voisiko teidän uusi brändinne olla ”Varför Nizza – vi har ju Hangö”!

Mirja-Maija Santala
×