Hanna-Maija Saarimaa liittyi Salon Seudun Sukututkijat ry:n jäseneksi v. 1987. Puheenjohtajana hän toimi Veikko Vennosen jälkeen v. 1992–1996, taloudenhoitajana v. 2002–2005 ja Jäsentiedotteen toimittajana v. 1992–2001. Hanna-Maijan aikana jäsentiedotteen tekoon tuli tekstien kopioinnin tilalle tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmat. Hanna-Maijan puheenjohtajakaudella saatiin aikaan Salon seudun sukututkijaluettelo v. 1992 ja kolme nidettä sisältävä ’Esipolvitauluja 1’ -julkaisu Tuula Virsun toimittamana v. 1994.

Hanna-Maijan kaudella vakiintuivat edelleenkin käytössä olevat toimintamuodot, kuten sukututkimusaiheiset luennot, kurssit ja retket. Silloin alkoi myös yhteistyö muutaman muun sukututkimusyhdistyksen välillä lähinnä jäsenlehtiä vaihtamalla. Yhdistystä tehtiin tunnetuksi mm. osallistumalla Turun sukumessuille vuonna 1992 yhdistyksen omalla osastolla. Vuonna 1995 yhdistys täytti 10 vuotta, ja tällöin pidettiin juhlan kunniaksi ensimmäisen kerran luentopäivä.

Vuonna 1997 Hanna-Maija luopui yhdistyksemme puheenjohtajuudesta aloittaessaan Muurlan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajana, jossa tehtävässä hän on edelleen. Hän jatkoi kuitenkin Jäsentiedotteen ja Suvustajan oikolukijana 2010-luvulle asti.

Kotiseututyö ei sekään ole kovin kaukana sukututkimuksesta. Viime talvena ilmestyi pääosin hänen kirjoittamansa kirja ’Jos minä laukasen. Muurla ja muurlalaiset 1918’. Kotiseutuyhdistyksen toimesta Muurlaan on saatu myös vuoden 1918 uhrien muistomerkki. Samasta aiheesta esitettiin Muurlassa vuonna 2017 näytelmä osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuuksia. Hanna-Maija on ollut myös Naarjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtajana, ja hän on ollut julkaisemassa v. 2012 kirjaa ’Mennä järvel! Nautitaan Naarjärvestä’, joka sisältää myös paikallishistoriaa Perniön ja Kiskon varhaisimmasta asutuksesta 2010-luvulle saakka.

Riitta Tuomi liittyi Salon Seudun Sukututkijat ry:n jäseneksi v. 2003, jolloin hän muutti Sotkamosta Saloon, entiselle kotiseudulleen. Yhdistyksen sihteerinä Riitta toimi v. 2006–2010, minkä jälkeen hän jatkoi yhdistyksen kirjastovastaavana vuoden 2015 loppuun saakka. Sitä tehtävää hän hoiti erinomaisesti, olihan hän siviiliammatiltaankin kirjastonhoitaja. Hän järjesti yhdistyksemme kirjat ja lehdet ammattitaitoisesti, laati ja päivitti vuosittain kirjaluettelon ja hoiti vaihtolehtien seurantaa. Riitan aikana saimme oman, yhdistykselle räätälöidyn Sukulanimisen kirjastoohjelman, jonka suunnitteli datanomiopiskelija Mikko Aaltonen tiiviissä yhteistyössä Riitan kanssa. Kirjalainojen merkitseminen ruutuvihkoon jäi historiaan.

V. 2010 yhdistys täytti 25 vuotta, ja sen juhlistamiseksi päätettiin v. 2009 koota ja julkaista kokoelma jäsenten esipolvikaavioista. Päävastuun Esipolvikokoelmasta otti Riitta Tuomi. Tuloksena oli muhkea, lähes 300-sivuinen, osin kuvitettu kierrekansio.

Samaan aikaan Riitta teki sukututkimusta perusteelliseen tapaansa ja julkaisi kolme sukukirjaa omakustanteina. Puolisonsa Seppo Tuomen suvusta ilmestyi v. 2009 sukukirja ’Yläneeltä Maailmalle: Lampuoti Johan Jakobinpojan jälkeläiset’. Vuonna 2014 Riitta julkaisi äitinsä suvusta kylähistorian ja sukukirjan ’Haukkalan kylä Uskelassa’. Viimeisenä ilmestyi v. 2017 teos ’Uskelan emäkirkon hautausmaa’. Teokset ovat hyödyttäneet lukuisia salonseutulaisia sukututkijoita.