Kolmannella yrityksellä pääsimme vihdoin 14.5.2022 toteuttamaan kevätretkemme Someron kartanoihin. Koronarajoituksista vapautumisesta huolimatta oli kuitenkin vielä varovaisuutta ilmassa, koska matkalle lähti vain 31 henkilöä. Tämä on pienin kevätretkemme osallistujamäärä moneen vuoteen.

Lauantaiaamuna klo 9 Salon torilta kohti Someroa lähteneessä bussissa matkalaiset pohtivat, täyttäisikö retki odotuksemme. Matkanjohtajamme Vesa Hänninen kertoi tuoreimmat tiedot aikataulusta ja matkakohteista.

Torppamuseo

Ensimmäinen pysähdys tehtiin Someron Torppamuseossa. Museoalueen päärakennus, Riutan torppa vuodelta 1823, oli siirretty Someron Terttilän kylästä. Se oli Vesalle läheinen, koska torpassa oli asunut hänen esivanhempiaan. Museon rakennusten historiasta kertoi pihalla museoemäntä Marika Haapala. Sisällä torpassa kiertäessämme hän jatkoi esittelemällä useiden esineiden tarinoita. Joukkomme viihtyi pitkään torpan hämyssä vanhaa esineistöä ihmettelemässä sekä häikäisevässä kevätauringossa tutkailemassa pihapiirissä museoon siirrettyjä 12 muuta saman aikakauden rakennusta.

Ihamäen kartanokierros

Matkamme jatkui bussilla kohti Hovilaa, josta kyytiin tuli paikallisoppaana toimiva Arja Torkkomäki. Hänen mainiolla opastuksellaan matka jatkui bussilla Helsingintieltä ohi Baddingin kioski Paratiisin Ihamäentielle kohti Kultelaa. Näimme etäältä Hirsjärven kartanon järven pohjoispuolella – Seeteri on järven etelärannalla ja Vanhala Hirsjärven läntisenä naapurina järven pohjoispuolella. Matkalla ohitettiin Munatukku Nikula Oy (sukua seiväshyppääjä Pentti Nikulalle) ja hevosharrastekeskus. Kultelasta käännyttiin Hämeen Härkätietä kohti Someroa.

Bussimatkamme jatkui Härkätien kartanokierroksena, jolla ohitimme Kimalan, Åvikin, Jurvalan, Långsjön ja Lahden kartanot. Lahden kartanosta ja sen upeasta sisustuksesta piti Leeni Tiirakari meille esitelmän syksyllä 2021.

Kierroksen jälkeen pysähdyimme Someron Seurahuoneelle, jossa nautittiin maittava lounas.

Härkälän kartano

Lounaan jälkeen ajettiin Härkäläntietä Kirkkojärven ja Saarentaanjärven välisessä niemessä sijaitsevaan Härkälän kartanoon. Meidät vastaanotti kartanon isäntäpari Raino Hurme ja Soili Suominen-Hurme.

Isäntämme kertoi juhlasalissa aluksi kartanon historiaa ja tarinoita. Kartanon historia alkaa vuodesta 1593, jolloin Anders Larsson Botila Halikon Puotilasta yhdisti Härkälän autioituneet talot kartanoksi. Hänen läänityksiinsä kuului laajimmillaan n. 60 % Someron pinta-alasta, mukaan lukien edellä mainitut Kimalan, Jurvalan ja Långsjön kartanot. Tämän jälkeen Härkälän omistajuus vaihtui tiuhaan, kunnes se päätyi valtion haltuun v. 1905. Someron kunnalle Härkälä siirtyi vuonna 1920, ja päärakennus toimi kunnalliskotina lähes 60 vuotta.

Hurmeet ostivat v. 1882 rakennetun ja rappiokuntoon päässeen Härkälän päärakennuksen vuonna 2005. He ovat sen jälkeen peruskorjanneet ja entistäneet sen täysin. Nykyään Härkälä toimii paitsi heidän kotinaan myös juhla- ja matkailukäytössä.

Raino Hurme esitteli Härkälän lukuisia saleja ja eri näyttelyhuoneita omine teemoineen ja esineisiin liittyvine tarinoineen. Ihailimme mm. samuraihenkistä Japani-huonetta, Kiina-huonetta (mm. dinosauruksen muna), Barbie-kokoelmaa, vanhoja leluja ja runsain määrin erilaista taidetta. Eri huoneissa olevien taidekokoelmien katseluun olisi voinut käyttää aikaa enemmänkin. Kierroksen jälkeen saimme virvokkeita ja leivonnaisia.

Kirkko ja hautausmaa

Seuraavaksi matka jatkui läheiselle Someron hautausmaalle, josta löytyi mm. Rauli ’Badding’ Somerjoen ja Kaija Aarikan haudat sekä vanhojen kartanosukujen hautoja. Samalla tutustuttiin myös Someron komeaan kirkkoon ja sakastin vanhoihin kirkkokasukoihin.

Hovilan kartano

Viimeinen pysähdyspaikkamme oli Hovilan kartano. Siellä ensimmäinen kohde oli ’Muistojen kultaa – nuoruuden hurmaa 1950–1970’ -näyttely Hovilan kartanon 1870-luvulla rakennetun kivinavetan yläkerrassa. Sitä esitteli kartanon isäntä Matti Torkkomäki. Seniori-ikäiset löysivät näyttelyn eri kohteista lukuisia muistoja, esim. keittiöstä, kampaamosta, huoltoasemalta, tanssilavalta kioskeineen ja vaikkapa Nokian Silkki -WC-paperia.

Sen jälkeen siirryttiin Hovilan kartanon päärakennukseen, jota esitteli kartanon emäntä Arja Torkkomäki. Torkkomäet ovat isännöineet Hovilaa vuodesta 2008 asti.

Hovilan (ennen Ihamäki) kartanon varhaisempi historia alkaa ratsumestari Hans Ramsaysta (s. n. 1550 Skotlannissa, k. 1649 Somerolla), joka sai Ihamäen läänityksekseen v. 1613. Hans Ramsayn ensimmäinen puoliso oli Elin Andersdotter Botila, joka oli perinyt isältään mm. Härkälän kartanon ja Halikon Puotilan kartanon. Kartano pysyi Ramsay-suvulla vuoteen 1769 saakka.

Sen jälkeen omistajat vaihtuivat useasti, kunnes Johan Viktor Hovila (1842–1915) osti Hovilan v. 1876. Kuulimme myös, miten Torkkomäet liittyvät Hovilan sukuun kahta kautta.

Arja Torkkomäki kertoi myös kartanon kunnostuksesta ja sen menneistä ja tulevista näyttelyistä. Mm. Kari Suomalaisen piirroksia oli esillä heinäkuussa 2022. Lopuksi meille tarjoiltiin kahvit maittavan marjapiirakan kera.

Kaikin puolin onnistunut retki

Paluumatkalle lähdettiin jonkin verran aiottua myöhemmin. Saloon palatessamme retkeläiset olivat yksimielisiä siitä, että tämä oli onnistuneimpia retkiä, joita retkivastaavamme Vesa Hänninen on meille järjestänyt.