Sukututkimus tuntuu olevan positiivisessa nosteessa, ja se on saanut mukavasti medianäkyvyyttä. Joulun alla fysiikan tohtori ja Sitran johtava asiantuntija Marja Pirttivaara vieraili Puoli seitsemän -ohjelmassa ja kertoi sukututkimusharrastuksestaan, jonka oli aloittanut jo lapsena ja joka jatkuu edelleen. Harrastus on varmasti myötävaikuttanut myös siihen, että hänestä on tullut geneettisen sukututkimuksen asiantuntija ja tietokirjailija. Suosittelen katsomaan, löytynee edelleen Areenasta. Itselle ohjelmasta dekkareiden ystävänä jäi erityisesti mieleen termi DNA-etsivä. Pohdiskelin, olisiko yhdistyksemme hallituksen geneettisen sukututkimuksen asiantuntija Eero Kallio myös DNA-etsivä, ehkä salainen sellainen?

Sattumaa tai edellisen johdatusta, alkuvuodesta törmäsin TV-sarjaan Puolet minusta, missä vauvoina lastenkotiin jätetyt Heli ja JP lähtevät etsimään juuriaan, ja tässä apuna olivat DNA-etsivät. Ohjelma etenee jaksoina, pettymyksiä ja iloja, koukuttaa kuten sukututkimus tekee. Sarjasta kuitenkin mukavasti ilmenee, miten sekä perinteistä että geneettistä sukututkimusta tarvitaan, kun esipolvien aukkoja haluaa selvittää. Suosittelen tätäkin ja samalla toivon, että tämä julkisuus saa yhä useamman innostumaan sukututkimuksesta.

Kuluvana vuonna 2024 tulee kuluneeksi 80 vuotta jatkosodan päättymisestä. Yhdistys on ottanut kevään esitelmien teemoiksi sotaan liittyvät asiat, niistä tarkemmin tässä lehdessä. Myös kevään retki on tarkoitus tehdä Hankoon, jonka naapurimme vaati ja sai haltuunsa talvisodan päätteeksi. Muistan oman isäni kertoneen olleensa jatkosodan alussa Hangon rintamalla. Uskon, että Vesa saa järjestettyä meille kiinnostavan kevätretken aurinkoisessa Hangossa ja toivomme runsasta osanottoa.

Väistyvä tasavallan presidentti Sauli Niinistö aloitti tämän vuoden puheensa ”Tapaamme toivottaa vuodenvaihteessa toisillemme rauhallista ja onnellista tulevaa aikaa”. Tänään siihen sisältyy entistä enemmän tunnelatausta: parempaan on päästävä”.

Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajan Curt Lindströmin slogan oli ”lite bättre” ja se auttoi 1995 maailmanmestaruuteen. Rauhallista ja onnellista tulevaa aikaa nykyään kovinkin rauhattomassa haluan myös kaikille jäsenillemme toivottaa. Yhdistyksen toiminta ja talous on ollut vakaata, jäsenten määrä on edelleen kasvussa: vuoden lopussa meitä oli 430. Ei ehkä mittareista paras, mutta osoittaa kuitenkin jotain. Tunnelataus yhdistystyössä on myös hyväksi ja parempaan pyritään. Näin vapaaehtoistyössä ehkä Curren ”lite bättre” on sopiva tavoite, yritetään yhdessä pikkuhiljaa parantaa. Ja siihen toivon myös jäsenistöltä ajatuksia.