Tiedote

Olemme helpottaneet luentojemme esitysmateriaalien löytämistä luomalla näille oman sivun. Sivulle on koottu jo muutamia aineistoja ja löydät ne päävalikon kohdasta TIETOPANKKI -> Esitysmateriaalit tai suoraan tästä linkistä

Videotallenteet -sivumme tarjoaa jäsenistölle suunnattuja videoesityksiä. Kirjaudu siis sisään ja katso videot täältä

Yhdistyksemme on ostanut katseluoikeudet Juha Vuorelan julkaisemaan laajaan esitelmäkokoelmaansa. Kokoelma sisältää yhteensä yli 60 esitelmää kolmen vuoden ajalta. Jos siis sinulta on jokin esitelmä jäänyt aiemmin näkemättä, voit nyt korjata tilanteen. Videot tarjotaan vain sisäänkirjautuneille jäsenillemme ja löydät kokoelman sisällysluettelon ja linkin kokoelmaan Videotallenteet-sivultamme tästä linkistä. Vain jäsenille siis, eli muista kirjautua sisään sivuillemme.

Uutta sivuillamme

Eila Hukkanen (s. Mustonen), 108-vuotias – Suomen vanhin ja Vuoden Lotta 2026 Ilmari Koppinen, 108-vuotias aktiivi salolainen Suomusjärven Hintsalan Hintta Kuka oli herra J. C. Maexmontan? Länsi-Suomen N-miehet Länsi-Suomen isälinjatGeneettisessä sukututkimuksessa on viime aikoina tapahtunut paljonKevätretki Paimioon, Sauvoon ja Karunaan 23.5.2026Vesa Hänninen - Uusin kunniajäsenemme Salon hautausmaat Legacy-sukututkimusohjelma Sukujutut-ohjelma Sohlbergien talot Katajanokalla – salonseutulaisten talot! Nuoret naiset karjatalouden eturivissä Perttelissä 1875–1882Murheellinen muistomerkkiKirkollisen väestökirjanpidon historiasta ja nykytilastaMuistikuvia sukututkimuksesta vuosien varreltaMatkalla menneisyyteenKotiseudun historia liittyy sukututkimukseenEläkeläisen aika kuluu menneiden kaivelemisessaSukututkijaksi DNA-testien kautta ja edelleen niihin koukussaMilloin aloitin sukututkimuksen ja muita muistikuvia sen paristaEdelleen koukussa sukututkimukseenHarri Lintulalle luovutettiin ansiomitali 12.4.2025Eero Suomi on uusi yhdistyksen kunniajäsenRuukkialueet olivat entisajan teollisuuskeskittymiä40-vuotisjuhlamme pidettin 12.4.2025Kun Hirsjärven kylän kartanot myyntiin laitettiinPerniön kappalainen Henricus Matthiae BockLottien suorittama ilmavalvonta sotiemme aikanaEläinlääkintälotan kokemuksiaSalon seudun lottien toimintaa 6.2.1920 – 23.11.1944Talonhaltijaluetteloista ja paikallishistorioistaIn memoriam Veikko Vennonen 1929 - 2024Lounaisen taivaan allaTunnetko sukusi vaiheet sotavuosina?Joululahjaksi isoisä ja muita DNA-serkku-testikokemuksiaTieteentekijöitä ja taiteilijoita Muurlan maisemissa, osa 2.Mistä on hyvät retket tehty?Heikel-Heikinheimon sukuseuran kesäretki SaloonSalolaiset Weckmanin ryöväriveljeksetRuuth-suvun oikeudenkäyntejä 1600-luvullaHalikon Mustamäen Magnusbergin torppa ja torppariperheet 1786 – 1905Salon kaupunginarkisto ja sukututkimus”Kyllä Kruunu pojistaan huolen pitää!”Isä tuntematon – Suvun salaisuuksien jäljilläTaalintehtaan ruukin toiminnan nousut ja laskutDragsfjärdin muuttokirjat vuosilta 1847–1929 vain jäsenille

Puheenjohtajan katsaus

Artikkeli on julkaistu myös Suvustaja:ssa 2/2025 Kirjoittaja Tapio Saarimäki

Hellekesä kääntyy syksyyn, myös 40-juhlavuotemme. Huhtikuussa ehdittiin myös juhlia. Mikko Laihosen videolla, joka pyöri juhlissamme ja on nähtävillä kotisivullamme, kerrottiin hienosti työstä ja tekijöistä, jotka ovat meidät tähän pisteeseen tuoneet. Jäseniä on yli 400 ja talous on kunnossa, toiminta jatkuu aktiivisena. Jos yhden toiveen saisi esittää, niin sekä yhdistyksen että hallituksen toimintaan toivoisi lisää nuoria tekijöitä. Hyviä vinkkejä tähän otan mielelläni vastaan.

Tapio Saarimäki
Tapio Saarimäki

Yhdistys vetää kesän aikana hieman henkeä, poikkeuksena ehkä Suvustajan toimituskunta Martti Attilan vetämänä: lehti artikkeleineen pitää saada syyskuussa jo painoon. Johtokunta on ollut myös kesätauolla, mutta elokuun alussa perinteisesti kokoonnuttiin ja katsastettiin syksyn toimintaa. Olen ymmärtänyt, että kesä on sukuseurojen kokousaikaa. Itselläni ei ole kunniaa kuulua mihinkään sukuseuraan, joten kesä on sujunut muissa merkeissä.

Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu kirjoittaa katsaus Suvustajaan ja se viimeistään herättää huomaamaan, että taas kerran kesä on sujahtanut nopeasti. Puheenjohtajan katsaus terminä tuntuu viittaavaan siihen, että pitäisi antaa jonkinlainen tilannekatsaus yhdistyksestä. Tällä kertaa kuitenkin ajattelin tulkita asiaa melko vapaasti ja kertoa yhden mukavan tapaamisen heinäkuun alussa, minkä sukututkimus minulle tänä kesänä toi.

Sukututkimus vei minut tutkimaan kotikyläni Mäenalan historiaa. Aloin etsiä ja tutkia vanhoja kuvia vanhempieni jäämistöistä – kuvia kylässä asuneista henkilöistä. Lähinnä löytyi omien sukulaisten kuvia, mutta myös useita, jotka liittyivät Kosti Ahoon ja hänen perheeseensä. He olivat muuttaneet Mäenalaan Muurlasta v. 1932 Hakalan talon työnjohtajaksi. Vuonna 1949 hän osti Mäenalasta Mataroja-nimisen tilan, josta muutti v. 1964 lähelle Salon keskustaa Anjalaan. Kosti Aho oli paitsi maanviljelijä myös johtava kuntapäättäjä Uskelassa. Hän vaikutti myös Salon valtuustossa Uskelan ja Salon yhdistymisen jälkeen. Minua alkoi kiinnostaa, miksi näitä kuvia Kostista ja hänen perheestään oli useita. Tietääkseni emme olleet sukulaisia.

Sukututkimuksen keinoin sain selville, että isoäitini Elina (s. 1877) ja isoisäni Juhon (s. 1868) veli Kalle olivat Kostin pojan Lassen (s. 1933) kummit. Tämä onnistui, koska minulla oli lupa tutkia seurakunnan mikrokortteja, siis sataa vuotta nuorempia. Oikeus, jonka soisi tutkijoille jatkuvan.

Kalle asui Mäenalassa Kotiranta-nimisessä talossa. Kosti asui aivan naapurissa Hakalan ns. muonamiehen talossa. Isäni äiti Elina emännöi tällöin leskenä Rinne-nimistä tilaa. Kostin isä Samuli ja vaimonsa Aina olivat äitini Hilkan (s. 1922 Kiskon Hongistossa) kummeja. Ei siis sukulaisuutta Aho versus Saarimäki, mutta naapuruutta eri sukupolvien välillä sekä äitini että isäni puolelta.

Myös Lasse perusti aikanaan perheen Mäenalaan, missä omisti Peltola-nimisen tilan vaimonsa Aunen kanssa. He muuttivat Valkeakoskelle v. 1972. Perheeseen oli Mäenalassa syntynyt neljä poikaa, joista vanhin oli Seppo. Lasse poistui keskuudestamme muutamia vuosia sitten. Ehdin onneksi soittaa hänelle muutamia kertoja ja kysyä Mäenalasta. Ahon arkistoista sain 1960-luvun alussa otetun kuvan. Siinä olemme minä ja Seppo uimassa Mäenalan pienviljelijätalon ”palokaivossa” – Mäenalan ainoassa uimakeitaassa. Se oli rakennettu v. 1950, ja Lasse oli vetämässä sen kunnostusta noin v. 1960.

Sepon kanssa yhteydenpito alkoi keväällä 2023 puhelimitse ja viestein. Tapaaminen toteutui heinäkuun 1. päivänä tänä vuonna Salossa ravintola Rikalassa. Seppo asuu Helsingissä ja oli ehtinyt myös eläköitymään. Hänen sukuaan asuu edelleen Salon seudulla. Jotain tuttua oli vielä miehissä, koska toisemme osasimme tunnistaa. Oli runsaasti muisteltavaa, eikä tapaaminen varmaan jää viimeiseksi. Myös Seppo oli tutkinut sukuaan, isälinjan Aho-suku on kotoisin Pyhännän kunnan Tavastkengän kylästä Siikajoen latva-alueelta. Sukunimi Aho on ollut suvulla 235 vuotta – perintönä Ahokylän Ahon tilan isännyydestä. Sepon mukaan muut sukulinjat ovat hyvin salonseutulaisia.

Seppo on nyt myös yhdistyksemme jäsen. Tällaisia mukavia uusiokohtaamisia sukututkimus voi tuoda mukanaan.

Hyvää syksyä ja antoisia kokemuksia sukututkimuksen parissa!

Tapio Saarimäki
×